Yhdysvaltain presidentin vaaleihin on noin 150 päivää. Mielipidetiedusteluja tehdään sen selvittämiseksi, kumpi puolue nousee valtaan. Vaalikamppailusta tekee poikkeuksellisen se, että maa on edelleen osittaisessa eristysssulkutilassa (lockdown). Koronavirukseen vedoten on esitetty, ettei suuria, rahankeräys-kampanjakoontumisia (rally) pitäisi järjestää, ja että varsinaiset vaalit hoidettaisiin postiäänestyksellä.

Demokraattien kannattama postiäänestysehdotus herättää epäilyksiä vaalivilppiaikeista.

Mielipidetutkimuslaitos Gallup mittaa kuukausittain, mihin poliittiseen ryhmään vastaajat identifioituvat kysymällä “Pidättekö itseänne republikaanina, sitoutumattomana vai demokraattina?”. Toukokuussa 2020 vastanneista 25% nimesi itsensä republikaaniksi, 31% demokraatiksi ja 40 % sitoutumattomaksi.

Yllättävän suuri osa demokraattien kannattajista näyttäisi olevan kouluttamattomia tai heikosti koulutettuja, alle 50-vuotiaita itsensä liberaaleiksi mieltäviä valkoisia naisia. Mustat ja espanjaa puhuvat demokraatit ovat konservatiivisempia asenteissaan.

Puolueiden kannatusjakauma on pysynyt jokseenkin ennallaan presidentti Donald Trumpin kaudella.

Veriseksi kääntynyt Seattlen keskustan valtaus äärivasemmiston ja rikollisen aineksen toimesta saattaa toimia siten demokraatteja vastaan.

Luottamus mediaan ja median puolueettomuuteen on heikentynyt entisestään. Luottamuksen heikkeneminen kytkeytyy yhteen poliittisia instituutioita kohtaan tunnetun luottamuksen heikkenemisen kanssa. Ilmiö on globaali (ss 30-31).

Mielipidetutkimuksia tekevä McLaughlin & Associates kysyi otantojen yhteydessä mm. uskovatko vastaajat median/median jäsenten toivovan eristyssulkuvaiheen pitkittymistä, jotta se haittaisi Trumpin mahdollisuuksia vaaleissa. Häkellyttävät 60% vastanneista sanoi Kyllä, 31% vastasi Ei ja 10% ei vastannut.

Median viestintä koronan – ja vaalien – suhteen on ollut pelkoa lietsovaa, rokotteita markkinoivaa ja kaksoisstandardien läpitunkemaa; uutisointia voisi kuvata tekopyhäksi ja salaliittoteorioita synnyttäväksi, eritoten Seattlen tapahtumiin kulminoituneiden Black Lives Matter -protestien (BLM) jälkeen.

Trumpin tapahtumissa saa tartunnan, muissa ei.

Poliitikkojen kaksoisstandardeista ei sosiaalisen median aikakaudella ole jäänyt epäselvyyttä. On Ihan Eri Asia, jos omat maksetut kannattajat tekevät jotakin ja jos vastustajan kannattajat pyrkivät toteuttamaan poliittisia oikeuksiaan.

Vaalituloksia ennakoimaan pyrkivissä mielipidemittauksissa virhemarginaali on suuri, 6-8 prosenttiyksikön luokkaa. Kristillisyys Yhdysvalloissa ei ole Euroopan protestanttisen osan edustamaa muodollista kristillisyyttä. Trumpin vaatimus kirkkojen avaamisesta eristyssulkutilasta huolimatta saattaa kallistaa vaakaa hänen puolelleen.

Kokoomuksen verkkolehti Verkkouutiset on yllättäen kartalla ja kirjoittaa:

”CNN-uutiskanavan 8.6 julkaiseman kyselyn mukaan Trumpin kannattajista peräti 73 prosenttia on innostuneita ja aikoo varmasti äänestää, [Joe] Bidenin tukijoista vain 53 prosenttia. Fox Newsin kyselyssä 62 prosenttia Trumpin kannattajista on innostuneita äänestämään, mutta Bidenin tukijoista vaivaiset 31 prosenttia.

Olennaista on niin ikään huomata NPR/PBS/Maristin kyselyn tiedot siitä, kuinka liberaalien suurkaupunkien asukkaista Trumpin takana on (odotetusti) vain neljännes äänestäjistä, mutta konservatiivisissa pikkukaupungeissa häntä tukee edelleenkin 52 prosenttia ja maaseudulla peräti 60 prosenttia. Herätyskristityistä Trumpia kannattaa valtaisat 76 prosenttia, ja latinoidenkin parissa hänen kannatuksensa on noussut noin kuudella prosenttiyksiköllä sitten vuoden 2016.”

Artikkelikuvan lähde: Newsweek-otsikot