Propagandasota Yhdysvaltain presidentinvaalien ympärillÄ on lähtenyt kiihdytyskierrokselle.

Yhdysvaltain presidentin valitsijamiesvaalit ovat marraskuussa 2020, informaatiosota kiihdyttää vauhtia. Yhdysvaltain kansallisen vastatiedustelun ja turvallisuuden keskusviraston (National Counterintelligence and Security Center, NCSC) johtaja William R. Evanina on antanut amerikkalaisille äänestäjille suunnatun lausunnon.

Evanina toteaa tiedusteluyhteisön (Intelligence Community, IC) olevan huolissaan Kiinan, Venäjän ja Iranin meneillään olevista ja potentiaalisista toimista vaaleihin vaikuttamiseksi. Demokraattipuolueen 77-vuotiasta ehdokasta, Joe R. Bidenia, suosiva Kiina on esimerkiksi kritisoinut sitä, että Yhdysvallat sulki Teksasin Houstonissa olleen Kiinan konsulaatin.

Kiina on arvostellut Yhdysvaltain hallinnon toimintaa Hongkongin protesteissa samoin kuin Yhdysvaltain tilanteesta antamia lausuntoja. Kiina on ottanut kantaa myös Yhdysvaltain toimintaan Etelä-Kiinan merellä. Yhdysvallat katsoo, että Kiinan vaatimukset Etelä-Kiinan merialueen resursseihin ovat pääosin laittomia. (Lisäys 14.8. 2020 klo 10:39 Tilanteen kiristyttyä Etelä-Kiinan merellä Yhdysvaltain ja Kiinan välillä, Kiina on määrännyt alueella olevat joukkonsa ”harjoittamaan maltillisuutta” ja kieltänyt ”ampumasta ensimmäisenä.”)

Bidenin presidenttiyttä vastustava Venäjä yrittää vaikuttaa vaaleihin epäsuorasti, lausunnossa vihjaillaan. Keinovalikoimaan kuuluu mm. sen arvosteleminen, että Barack Obaman (dem) hallinto tuki Venäjän presidentti Vladimir Putinin vastaista oppositiota Venäjän sisällä sekä se, että venäjämieliseksi kuvattu ukrainalainen parlamentaarikko Andriy Derkach julkisti Bidenin ja Ukrainan presidentti Petro Porošenkon väliset puhelut, jotka antavat tukea väitteille korruptiosta sekä ukrainalaisten kansallisten varojen ryöstämisestä.

Yhdysvaltain talouspakotteiden alainen Iran pyrkii hajottamaan Yhdysvaltoja levittämällä Yhdysvaltain vastaista tietoa internetissä ja disinformaatiota sosiaalisessa mediassa, koska vuonna 2016 presidentiksi valitun “Trumpin uudelleenvalinnasta seuraisi pakotteiden jatkuminen”, tiedusteluyhteisöjen lausunnossa hahmotellaan. Yhdysvaltain  valtiovarainministeriön listaus Yhdysvaltain Iraniin kohdistamista pakotteista alkaa 1970-luvulta. 

Kaikella tällaisella pyritään vaikuttamaan amerikkalaisten äänestyskäyttäytymiseen, Evanina antaa ymmärtää.

”Vaaliemme tulisi olla omamme. Vieraiden valtioiden vaivannäkö vaaleihimme vaikuttamiseksi tai sekaantumiseksi ovat suora uhka demokratiamme kudokselle.”

Toistaiseksi Yhdysvallat on edellä Venäjää, mitä tulee muiden maiden vaaleihin sekaantumiseen. 81 sekaantumista vastaan Venäjän 36 sekaantumista (69% v. 31%) vuosina 1946–2000 antoi lukemaksi vuonna 2016 julkaistu tutkimus ”Partisan electoral interventions by the great powers: Introducing the PEIG Dataset”. Tilastoinnista puuttuvat sen jälkeiset vaalisekaantumiset ja vallanvaihto-operaatiot Boliviassa, Venezuelassa ja muutamassa muussa maassa. Ammattiyhdistysjärjestö AFL-CIO on Tim Gillin mukaan toiminut Yhdysvaltain avustavana kätenä Latinalaisen Amerikan maissa.

Massamedian uutisoinnin perusteella ei tarkkaamattomalle selviä, että Evaninan lausunto on tiedusteluyhteisön arvio (assessment), ei todistusaineisto tai fakta. New York Times puhuu sentään “vieraiden valtioiden aikeista” (intention) mainiten ettei tiedusteluyhteisö ota kantaa siihen, onko vieraiden valtioiden vaivannäöllä (effort) ollut vaikutusta äänestäjiin. Miten aie todennetaan?

Ja onko sillä lopultakaan väliä? Virallinen Totuus on aina politiikan tekoa.

Kiina ja Iran eivät tykkää Trumpista,
Venäjä ei tykkää Bidenistä.

Tilanne on herkullinen:
jos Trump voittaa, syytetään Venäjää
– jos Biden voittaa, syytetään Kiinaa ja Irania.

Samalla luodaan pohjustusta eskalaatiohaluille, jotka eivät ole piilotettuja tiedusteluyhteisön arviossakaan. Irania käsittelevässä osiossa kerrotaan suoraan, että “Teheranin motivaatio [vaalivaikuttamis]aktiviteettien toteuttamiseen johtuu osaltaan siitä havainnosta, että Trumpin uudelleenvalinnasta seuraisi Yhdysvaltain Iraniin kohdistaman painostuksen jatkuminen Yhdysvaltain pyrkiessä lietsomaan vallanvaihtoa [Iranissa].”

Yhdysvaltain kansallisessa turvallisuusstrategiassa 2015 nimetään Kiina, Venäjä ja Iran, jotka uhkaavat Yhdysvaltain johtamaa kansainvälistä järjestystä: 

Minkään näistä kansoista ei uskota etsivän suoraa sotilaallista konfliktia Yhdysvaltain tai sen liittolaisten kanssa. Kuitenkin jokainen näistä kansakunnista aiheuttaa vakavia turvallisuushuolia, joita lievittääkseen kansainvälinen yhteisö työskentelee yhdessä […] jos jokin toimija hyökkäisi suoraan Yhdysvaltain tai Yhdysvaltain intressien kimppuun, Yhdysvaltain armeija toimii puolustaakseen kansakuntaamme […] Yhdysvaltain sotilaallisen voiman läsnäolo avainkohteissa ympäri maailmaa […] Tämän vuoksi jatkamme Tyynenmeren–Aasian-alueen uudelleentasapainottamista sijoittamalla tälle elintärkeälle [potentiaalisen uhan] alueelle suurimman ja edistyneimmän kapasiteettimme

Kansallisen turvallisuusstrategian strateginen ympäristö on globaali epäjärjestys, jonka aiheuttajiin kuuluu mm. globalisaatio. Globalisaation myötä tieto, teknologia, ihmiset, tavara ja pääoma liikkuvat nopeammin kuin koskaan rajojen yli.

Eritoten tiedon globalisaatio teknologisen kehityksen myötä mahdollistaa sen, että ihmiset näkevät enemmän, luovat ja jakavat enemmän sekä organisoituvat nopeammin — mikä on vain yksi tapa kertoa, että laumoista on tulossa vaikeammin hallittavia. Tieto ei tule enää pelkästään virallisten jakelukanavien kautta.

Tämä on taustalla tiedusteluyhteisön korostuksiin sosiaalisen median kautta levitettävällä tiedolla tehdyistä vaikuttamisyrityksistä. Ongelma ei ole ulkovaltojen sekaantuminen vaan se, että äänestäjät tutustuisivat ulkovaltojen näkökulmiin ja alkaisivat saamansa tiedon perusteella kyseenalaistaa valtavirtakerrontaa, ihmetellä miksi on ok sekaantua muiden maiden asioihin “lietsomalla vallanvaihtoa” ja “tukea Putinin vastaista oppositiota Venäjän sisällä” mutta ei keskustella näistä asioista vapaasti sosiaalisessa mediassa.

Alkaisivat pian ihmetellä, miksi omaa pihaa ei saada siivottua vaikka ulkomaille riittää hyviä neuvoja ja kovaa valuuttaa jaettavaksi.

Tiedusteluyhteisöjen huoli somevaikuttamisesta tuntuu aiheettomalle ottaen huomioon että internetin hakukoneet kuten Google ja somealustat kuten Facebook ja Twitter ovat tiukasti amerikkalaisten suuryritysten hallussa ja sensuroivat sisältöä rankalla kädellä.

Pidetään mielessä, että Yhdysvaltain kansallisen turvallisen virastolla NSA:lla on omat piuhat kytkettynä koko maailman viestiliikenteeseen sekä kyky keskeyttää se. Neljä megaluokan mediayhtiötä puolestaan vaalirahoittavat molempia Yhdysvaltain puolueita.

Median taloudellinen ja tuotannollinen keskittyminen, mediakonsentraatio, antaa erinomaiset mahdollisuudet narratiivin kontrollointiin. Kenen hallussa on media? Kaikella tällaisella on vaaleihin suurempi vaikutus kuin Kiinalla, Venäjällä ja Iranilla yhteensä. Tai Isolla-Britannialla…

Pääasiallinen lähde:

Press release | Office of the Director of National Intelligence, ODNI (7.8.2020): Statement by NCSC director William Evanina: Election threat update for the American public. https://www.dni.gov/index.php/newsroom/press-releases/item/2139-statement-by-ncsc-director-william-evanina-election-threat-update-for-the-american-public

Kuva: Pixabay (CC0), PickPik (CC0), Max Pixel (CC0)
Kuvanmuokkaus: Johanna L (CC0)