EU-elvytys tukee suuryrityksiä yhteiskunnan kustannuksella

Taloustieteen tohtori Daniel Lacalle kirjoittaa kriittisesti EU:n elvytyspaketista. Hänen näkemyksensä mukaan nykyinen finanssielvytys valuu vääriin taskuihin rakenteellisista syistä eikä auta luomaan työpaikkoja tai talouskasvua.

(Miika Kurtakko)

EU ja varsinkin euroalue elvyttää kahdella tavalla. EKP ostaa sekä valtioiden että etabloituneiden, kypsillä markkinoilla toimivien suuryritysten velkakirjoja, mikä pitää niiden korot matalalla. Tällä on kaksi vaikutusta:

  • Valtiot voivat huoletta pitää kiinni alijäämistään korkomenojen jopa laskiessa, vaikka velkataakka kasvaakin. Tällä alijäämällä voi sitten tehdä tulonsiirtoja kulloisenkin hallituksen kannattajien laariin.
  • Hitaasti kasvavilla markkinoilla olevat suuryritykset voivat pitää kiinni rakenteistaan edullisella rahalla, vaikka isoilla pörssifirmoilla ei varsinaisia rahoitusvaikeuksia olekaan.

Sen sijaan eniten työllistävä ja kasvava PK-sektori ja erityisesti startupit jäävät tässä rahasateessa nuolemaan näppejään. Ne eivät saa tarvitsemaansa kasvurahoitusta investointeihinsa ja ihmisten rekrytointiin.

Tästä pitävät huolen 2010-luvun eurokriisissä sorvatut pankkien lainasäännökset, jotka vaativat yrityksiltä yli viiden vuoden historiaa vakavaraisuudesta ja kannattavuudesta, mitä tietenkään vasta-aloittaneelta ja investointivaiheessa olevalta yritykseltä ei voi löytyä.

80% EU-maiden yritysrahoituksesta tulee pankeilta, kun esim. Yhdysvalloissa tuo osuus on vain n. 15 prosenttia. EU:n viime budjettikauden talous- ja työllisyysohjelma – jota muuten veti ex-pääministeri Jyrki Katainen – maksoi 1,5% EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Ohjelman aikana EU:n alueella menetettiin 4,5 miljoonaa työpaikkaa. (Tätä ei Katainen työhakemuksessaan Sitralle välttämättä muistanut mainita.)

EU:n elvytyspaketin rahat eivät mene tuottavuutta ja siten palkkoja nostaviin investointeihin. Ne menevät EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal), jolla muutetaan kannattavia ja luotettavia energiaratkaisuja epäluotettaviin ja tukea vaativiin teknologioihin.

Esim. tuhat kilometriä yhdellä tankilla liikkuvan polttomoottorin vaihtaminen sähkömoottoriin, jota täytyy ladata 300 km välein tarkoittaa kolmea ylimääräistä pysähdystä ja hitaampaa kuljetusta. Tämä tuki hoidetaan verottamalla, mikä puolestaan laskee EU-kansalaisten ostovoimaa.

Lacallen mukaan euroalue on noidankehässä, joka ajaa EU:n taloudelliseen umpikujaan muutamassa vuodessa, jos suunta ei muutu. Äskettäin hyväksytty EU:n elvytyspaketti tullee ennemmin pahentamaan kuin parantamaan keväällä alkanutta taantumaa.

Suomen arvioidaan maksavan EU:n koronatukipaketista 3,4 miljardia euroa (-6,6+3,2 milj. €). Pääministeri Sanna Marin katsoi nettomaksaja Suomen onnistuneen neuvotteluissa, koska ”yhteistyö on tärkeää”. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen katsoo Iltalehden mukaan, että on myös Suomen etu, että Italian tilanne pysyy vakaana.


Suomennostiivistelmä julkaistu 17.8.2020 Facebook-ryhmä Avoin Tilannehuoneessa
ilman viimeistä kappaletta, joka toimituksen lisäys.

EKP:ta johtaa Ranskan valtiovarainministerinä rikoksesta tuomittu Christine Lagarde (9.4.2020)

Lähde

Lacalle, Daniel (16.8.2020): Massive Stimulus Does Not Prevent Eurozone Slowdown. https://www.dlacalle.com/en/massive-stimulus-does-not-prevent-eurozone-slowdown

Kuva: Pixabay (CC0), IS, Avoin Th – Ktm
Kuvanmuokkaus: Johanna L

3 comments

  1. EU:n talous- ja työllisyyssuunnitelma Jobs and Growth Plan https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_19_6119 eli ns. Juncker Plan
    alkoi vuonna 2014. Sen toteuttamisessa oli mukana mm. Euroopan Investointipankki EIB.

    Counter Balance -järjestö julkaisi syyskuussa 2016 oman raporttinsa Euroopan investointipankin (EIB) kyseenalaisista rahoituskäytännöistä ja olemattomasta läpinäkyvyydestä.

    EIB, joka saa alkuvaransa EU-mailta, käyttää toiminnassaan välikäsinä yksityisiä verokeitaista käsin toimivia sijoitusrahastoja sen sijaan että rahoittaisi itse suoraan projekteja. EIB:in verokeidasyhteistyökumppaneista useat ovat sekaantuneet rahanpesuun, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, petoksiin, korruptioon ja ”aggressiiviseen verosuunnitteluun” eli verojenvälttelyyn.

    Järjestön mukaan suuri osa EIB:in sijoituksista (67 % vuonna 2015) eli pk-yrityksille tarkoitettu lainoitus ei päädy pk-yrityksille, vaan verokeitaista käsin toimiville asiakkaille. EIB itse ei tarjoa tietoja siitä, mihin sen hallinnoimat varat päätyvät. https://vastavalkea.fi/2016/12/20/koyhat-maksavat-yritysverokilpailun/

    Tykkää

  2. EKP:n piti ostaa valtioiden ja yritysten velkakirjoja EKP:n pääoma-avaimien suhteessa. Nämä avaimet heitettiin mäkeen aikaisin keväällä ja siitä lähtien on ostettu pää märkänä etelä-eurooppalaisten maiden velkakirjoja ja arvatenkin näiden suuryritysten velkakirjoja.

    Vaikka asioiden pitäisi olla avoimia, missään ei kerrota, monellako sadalla miljardilla eurolla EKP on ostanut esimerkiksi Italian ja italialaisten suuryritysten velkakirjoja.

    Varmaa on kuitenkin se, että suomalaisten yritysten velkakirjoja EKP:n hallusta löytyy tuskin ainuttakaan.

    Mutta eihän näistä asioista mikään suomalainen valtamedia uutisoi. Sormella osoitellaan Valko-Venäjää ja Venäjää, vaikka samaan aikaan Suomessa ollaan henkisesti (ja kohta myös taloudellisesti) vajoamassa banaanitasavaltojen tasolle.

    Tykkää

    • aivan…..ja kuka on viimeksi nähnyt EU;n tilinpäätöksen ja minä vuonna? ja sieltä instanssista määräillään taloudenpidosta muualle????

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s