Helsingin käräjäoikeudessa jatkuu maanantaina 14.9.2020 Ylen toimittajan Jessikka Aron ja puolustusvoimien palveluksessa olevan, sotatohtorina tunnetun Saara Jantusen teologian tohtori Juha Molaria vastaan nostaman syytteen käsittely.

Valmisteleva istunto oli 8.9.2020. Molaria syytetään pitkäkestoisesta vainoamisesta. Käräjiä tuomaroi Helsingin käräjäoikeuden hallintojohtaja Petra Spring ja syyttäjänä toimii Juha-Mikko Hämäläinen. Aron asiaa ajaa Martina Kronström ja Jantusen asiaa Anna Koskenniemi Sotamaa & Co Oy:sta.

Tohtorin hatun lisäksi Molarilla on tradenomin tutkinto. Molari työskentelee osa-aikaisena wc-siivoojana, helmikuusta 2020 hän on ollut koronalomautettu.

Syytteeseen johtaneen rikosilmoituksen Jantusen puolesta teki PV:n eversti Vesa Nissinen. Vesa Nissinen on entisen valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen veli. Matti Nissinen joutui eroamaan, kun hänen johtamansa syyttäjälaitos osti johtamiskoulutuspalveluita Vesa Nissisen Deep Lead -yritykseltä.

Aron puolesta syytteen nosti VKS Raija Toiviainen. Onko maalituslakia valmisteleva OM Anna-Maja Henriksson (rkp) määrännyt esimerkkitapauksen hankittavaksi?

Molarin harjoittama, pelkoa ja ahdistusta Arolle ja Jantuselle aiheuttanut vainoaminen on ilmennyt mm. lukemalla molempien naisten julkisesti esille asettamaa viestintää sekä vastaamalla Aron ja Jantusen Molarista esittämiin leimaaviin ja taloudellisia menetyksiä Molarille aiheuttaneisiin mielipiteisiin.

Jantunen on kuvannut ajatuksiaan ja tuntemuksiaan kohtaamastaan vainosta seuraavasti:

“Moni ystäväni oli pahimman lokakirjoittelun aikana huolissaan siitä, pääsevätkö häiriköt iholleni ja alkaako häirintä vaikuttaa mielialaani. Oli kuitenkin yllättävän helppoa katsoa itseensä kohdistuvaa lokakampanjointia kuin ulkopuolisen silmin. Olen sikäli onnekas, että taidan olla niitä harvoja suomalaisia, joilla on koulutus informaatio- ja psykologisten operaatioiden analyssointiin ja purkamiseen. Ihmiselle, joka ei ymmärrä vaikkapa psykologisen painostamisen luonnetta, voi lokakampanjan kohteeksi joutuminen tarkoittaa aivan eri asiaa kuin minulle.”

Saara Jantunen: Infosota (s. 254–255)

Aikaa on ollut

Juha Molari kertoo, että poliisin vuosina 2017 ja 2018 tekemä esitutkinta ei määritellyt rikoksen nimiä. Esitutkintaa ei suoritettu vainon tuntomerkkejä etsien ja määrittäen, joten Molaria vastaan nostettu syyte ei perustu esitutkintaan. Molari kertoo huomauttaneensa tästä syyttäjälle moneen kertaan.

Vanhempi konstaapeli Pekka Hakamäki kuulusteli Molaria rikoksesta epäiltynä Aron asiassa 15.3.2018, ja vanhempi rikoskonstaapeli Eero-Pekka Tuisku kúulusteli Molaria 17.5.2017 Jantusen asiassa. Rikosprosessi siis alkoi EIS 6(1) artiklassa tarkoitetulla tavalla silloin, kun Molaria kuultiin ensimmäistä kertaa rikoksen esitutkinnan yhteydessä rikoksesta epäiltynä.

Poliisin loppulausunto meni kolmeksi vuodeksi syyttäjälle ja valtakunnansyyttäjälle, joka huhtikuussa 2020 keksi Molarin vainonneen, Molari kertoo. Jotkut rikokset – eriävät mielipiteet – eivät ilmeisesti vanhene Suomessa koskaan.

Molari kuuli itseään vastaan nostetusta kanteesta kun Reformi-studion Tiina Keskimäki soitti hänelle ja kysyi, onko Molari se mieshenkilö, josta Journalisti-lehden Tommy Pohjola kirjoittaa 1.6.2020:

“Helsingin käräjäoikeudessa alkaa syyskuun 14. päivä oikeudenkäynti, jossa mieshenkilöä syytetään toimittaja Jessikka Aron ja toisen henkilön toistuvasta, pitkäkestoisesta vainoamisesta.

Rangaistusseuraamus voisi olla sakoista aina kahden vuoden vankeuteen. Poikkeuksellisesti syytteen nostamisesta on päättänyt valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, jonka toimeksiannosta kihlakunnansyyttäjä toimii.”

Molari soitti Tommy Pohjolalle, joka soitti hetken päästä takaisin ja vahvisti Molarin olevan jutussa tarkoitettu mieshenkilö. Molaria ei informoitu kanteesta syyttäjäpuolen tai asianomistajien toimesta.

Jessikka Aron Reformi-studion Panu Huuhtasta ja Tiina Keskimäkeä vastaan nostamaa juttua puidaan ensi kuussa Hovioikeudessa, asia R 20/711. Pääkäsittelypäivä on perjantai 23.10 2020 klo 9 alkaen.

Arolle oli myönnetty valituslupa 17. huhtikuuta 2020 Helsingin käräjäoikeuden Aron kannalta kielteisestä päätöksestä. Huuhtanen ja Keskimäki kuulivat asiasta tiedusteltuaan sitä itse Hovioikeuden kansliasta elokuussa 2020.

RS

Suomea sitovan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä, minkä lisäksi ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa edellytetään vielä, että jokaisella, jonka oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa loukataan, on oltava käytössään myös jonkinlainen tehokas valtionsisäinen oikeussuojakeino tuota oikeudenkäynnin viivästymistä vastaan.

Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Perustuslain mainittu säännös vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jonka 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. 

Myös KKO 2020:2 (7.1.2020) määritteli, että oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa on osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita. Sen tarkoituksena on osaltaan turvata oikeudenkäytön tehokkuutta ja uskottavuutta sekä suojella asianosaista huolelta, haitalta ja epävarmuudelta, joka oikeudenkäynnin kohtuuttomaan pitkittymiseen liittyy (KKO 2016:45, kohta 11), Molari muistuttaa oikeuslaitokselle. Nyt käräjöidään monta vuotta sitten alkanutta prosessia.

Vainon valtakunta

Jessikka Aro työskenteli Journalisti-lehdessä 2012–2013. Tuolloin Journalistin toimittajina työskentelevät Aro ja Meri Valkama sekä toimituksen assistentti Marita Vola syyttivät “päätoimittajaa [Markku Lappalaista] ja toimitussihteeri Manu Marttista ja Journalistiliiton puheenjohtajaa Arto Niemistä kiusaamisesta”.

Tilanteella oli naisille vakavia terveusvaikutuksia, joita lähdettiin purkamaan työterveyshuollon kautta, raportoi Anna Juvonen 23.1.2013. Aro, Valkama ja Vola toimittivat 150-sivuisen raportin ahdistavasta tilanteestaan työsuojelupiirin lisäksi Journalistiliiton hallitukselle. Journalistiliiton hallitus sekä kiusaamisesta syytetyt yllättyivät syytöksistä.

Molarin toiminta on aiheuttanut Aroon pysyvät jäljet. Arolle Molarin toiminnasta aiheutunut pelko, ahdistus ja kärsimys jatkuvat edelleen. Aro ei tiedä pystyykö hän koskaan enää palaamaan normaaliin rauhalliseen elämään. Molarin toiminta on vainoamisen tyyppiteko, tosin törkeydeltään poikkeuksellisen vakava. Molarille tulee määrätä Aroon kohdistuneesta vainoamisesta tuntuva rangaistus. Lisäksi Molari tulee velvoittaa suorittamaan Arolle vahingonkorvausta hänen rikollisella teolla aiheuttamistaan vakavista vahingoista

Jessikka Aron kanne vuonna 2020

Aroa koskevat kiistanalaiset, Aron julkisia esiintymisiä koskevat kirjoitukset ovat nekin puolivuosikymmentä vanhoja, ja merkittävä osa teksteistä ei ole ollut nähtävissä 3–5 vuoteen, ei edes esitutkinnan alkaessa vuonna 2018. Aroa loukkaavaksi mainittu teksti on esimerkiksi Molarin blogikirjoitus “Miksi Putin ei hyväksynyt minua mahtavaan Venäjän trolliarmeijaansa Suomessa?”, jossa Aroa ei mainita lainkaan.

Molari kertoo myös, että Aron esiteltyä Putinin trollit -pamfletissaan ja muualla julkisissa tilaisuuksissa Molaria rikollisena, ahdistelijana ja vainoajana, on esimerkiksi Suomi24-sivustolla ollut useita satoja anonyymeja kirjoituksia, joissa Molari leimataan Aron väitteiden perusteella vakavaksi vainoojaksi.

Myös ”Jantunen kokee hänen terveytensä ja jopa henkensä olevan vaarassa Molarin toiminnan vuoksi. Molarin toiminta on saatava loppumaan. Vainoaminen on kriminalisoitu Molarin kaltaisten toimijoiden vuoksi. Yhteiskuntamme ei voi sallia Molarin harjoittamaa toimintaa”, kanne kirjelmöi.

Jantusen vainoamisesta todeisteina esitettävät Molarin kirjoitukset Jantusen julkisista esityksistä ovat puolivuosikymmentä vanhoja, valtaosa teksteistä ei ole ollut nähtävissä 3-6 vuoteen. Kanteen mukaan toistuvuus ja uhkaavuus ilmenee myös Molarin yhteydenotoissa Jantuseen.

Yhteyden otoilla tarkoitetaan mm. kahta (2 kpl, tammikuu 2015 ja lokakuu 2015) sähköpostiviestiä. Toinen viesti koski julkiseen tilaisuuteen ilmoittautumista: Molari kertoi aikovansa kirjoittaa RT:lle artikkelin ja lähetti tiedon saapumisestaan kaikille Ulkoasiain valiokunnan järjestämän avoimen tilaisuuden puhujille. Toinen viesti ilmoitti Molarin aikovan osallistua kirjamessuille dokumentin tekoa varten.

Aron kohdalla “toistuva [suora] yhteydenotto” on yksi (1 kpl, 19.9. 2014) sähköpostiviesti, jonka Molari lähetti Aron ilmoittamaan työsähköpostiin Ylelle Aron pyydettyä Ylen julkaisemassa artikkelissa tietoja Venäjän trolleista. Molari lähetti Arolle linkin trolleja koskevaan kirjoitukseensa. Kanteessa esitetään tämä yksi viesti monikossa ja työsähköpostiosoite on muuttunut henkilökohtaiseksi sähköpostiksi.

Helsingin hovioikeus on linjannut Jessikka Aro vs Johan Bäckman -oikeusjutun (R 19/ 24) päätöksenä heinäkuussa 2020, ettei erilaisten mielipiteiden ilmaiseminen ole vainoa, mikä päätös tulisi huomioida arvioitaessa nyt Vainokäräjillä esitettyä. Hovioikeus muistutti päätöksessään yhteisestä aihepiiristä (Venäjä, infosota), joka yhdisti kantajaa ja vastaajaa. Toimittajan tulisi sietää myös kriittistä suhtautumista työhönsä.

Onnistuuko sietäminen? Molarin syntymäpäivänä 28.3.2019 Aro yhtyi Facebookissa vaatimukseen Molarin sulkemisesta pakkohoitoon. Vaatimus on todennäköisesti saanut alkunsa Aron ja Jantusen Molarista kirjoittaman ja sanoman johdosta.

Korkein oikeus teki huhtikuussa 2020 ennakkopäätöksen, jossa toppuutellaan laajentamasta vainoamisrikoksen alaa. KKO edellyttää, että rikoksen tunnusmerkistön mukaisten uhkaavien viestien pitäisi olla todellakin aidosti uhkaavia ja lähetetty suoraan asianomistajalle.

Vainokäräjätapauksessa muodostuu ilmeinen politisoitunut sananvapausongelma. Kun syytteen ajankohtana paljon julkisuudessa olevan henkilön näkemysten julkista kritisoimista käsitellään vainoamisena, niin KKO:n ennakkotapaus on hylätty heti päätöksen julkistamisen jälkeen. Tämä tukisi ajatusta siitä, että OM Henriksson on mahdollisesti käskenyt VKS Toiviaisen nostaa syytteen Molaria vastaan, että saadaan valmisteilla olevan maalittamislain tarpeisiin tuomio: syyttäminen ja oikeus on politisoitu.

Vertailun vuoksi

Helsingin hovioikeudessa käsitelty vainoamistapaus (R 17/1413): syytetty mies lähetti kolmen ja puolen vuoden ajan viikottain ja ajoittain päivittäin silloiselle oikeuskansleri Jaakko Jonkalle ja oikeuskanslerin työntekijöille solvaavia viestejä, joiden sävy oli uhkaava. Mies myös myönsi tarkoituksensa olevan loukkaaminen ja pahan olon aiheuttaminen.

Hovioikeus (4.1.2019) piti voimassa käräjäoikeuden langettaman tuomion: 90 päiväsakkoa. Aro ja Jantunen vaativat Molarilta useita kymmeniä tuhansia yhteensä.

Huomioitavaa

• Vainoamisrikoksesta lainlaatija HE 19/2003 s. 24 arvioi yleisopimuksen selitysmuistion artiklan 34 tarkoitusta virtuaalisessa maailmassa siten, että ”toisen seuraaminen virtuaalimaailmassa ei täytä kriminalisointiperiaatteiden vaatimuksia”.

• Molarin blogi-vastaukset Jantusen ja Aron Molarista esittämiin väitteisiin mm. Venäjän infosoturina ja harhaisena aktivistina esitetään kanteissa todisteena vainoamisen jatkuvasta luonteesta sekä toistuvina yhteydenottoina Aroon ja Jantuseen. KKO 30:220 määritti ennakkopäätöksessään, että menettelyt tulisi ”nimenomaisesti kohdistaa asianomistajalle” ja THO 2019:2 ”kohdistua suoraan uhriin”.
  
• Helsingin käräjäoikeuden tuomari Simo Kolehmainen perusteli 10.1.2020 (R 19/8707) perustuslakimyönteisellä tavalla Aro vs Reformi-studio – asiassa Huuhtasta ja Keskimäkeä vastaan vainoamisesta, s. 38:
  
  ”Aron käsitteleminen häiritsevällä tavalla Huuhtasen ja Keskimäen ohjelmatoiminnassa ja verkkoviesteissä ei merkitse Aron uhkaamista, seuraamista, tarkkailemista, yhteyden ottamista häneen, eikä sitä voida pitää näihin tekotapoihin rinnastettavana toimintana. Edellä olevan perusteella käräjäoikeus katsoo, ettei asiassa ole selvitetty Huuhtasen ja Keskimäen vainonneen Aroa rikoslain 25 luvun 7 a §:ssä tarkoitetulla tavalla.”

Maalituslainsäädännöstä esitys loppusyksystä

Oikeusministeriössä valmistellaan Anna-Maja Henrikssonin johdolla laittoman uhkauksen muuttamista virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Hanke on osa laajempia maalittamisen vastaisia toimia.

Ehdotettu rikoslain muutos koskisi tilanteita, joissa laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työ- tai luottamustehtävänsä vuoksi, eikä uhkauksen esittäjä kuulu kyseisen työpaikan henkilöstöön. Muutoksen jälkeen esitutkinta ja syytteen nostaminen edellä kuvatussa tilanteessa ei enää edellyttäisi asianomistajan rangaistusvaatimusta ja syytteen voisi nostaa syyttäjä.

Tällä hetkellä syyte laittomasta uhkauksesta voidaan nostaa vain, jos asianomistaja tai erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii, tai jos uhkauksen esittämiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä.

Hanke on osa hallitusohjelman laajempaa tavoitetta turvata resurssit ja osaaminen sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä uhkaavan järjestelmällisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen torjunnassa ja selvittämisessä, sekä edistää syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa.

Rikoslain laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaan 25 luvun 9 §:ään ehdotetun muutoksen tarkoituksena on suojata laajoja ammattiryhmiä asiattomalta häirinnältä ja laittomilta uhkauksilta. Ehdotettu muutos myös parantaisi uhkailun kohteeksi joutuneiden henkilöiden asemaa ja mahdollisuuksia puuttua työ- tai luottamustehtävien hoitamisen vuoksi koettuun laittomaan uhkailuun.

Hallituksen esitys asiassa on tarkoitus antaa loppusyksystä 2020.

Istuntoaikataulut

Prosessiaikataulun mukaan maanantaina 14.9 klo 9–12 yleisölehterillä varustetussa salissa 209 tapahtuu syytteen luku, ja kantajat esittävät vahingonkorvaus- ja muut korvausvaatimukset.

Aro ja Jantunen vaativat Juha Molarilta todistelukustannusten korvaamista, rikosuhrimaksua, loukkaavien tekstien poistamista, 6 kuukautta vankeutta joka voidaan määrätä ehdollisena, tuntuvaa oheissakkoa ja vahingonkorvauksia, lisäksi Jantunen ja Aro vaativat Molaria korvaamaan terapialaskunsa ja asianajokulut.

Tiistaina 15.9 käsittelylle on varattu koko päivä alkaen klo 9 aamulla, jolloin salissa 209 esitellään kirjalliset todisteet.

Keskiviikkona 16.9 alkaen klo 9 aamulla kuullaan asianomistajia. Jessikka Aro todistaa Saara Jantusen asiassa (R 20/3875) ja Saara Jantunen todistaa Jessikka Aron asiassa (R 20/3008). Vastaajaa kuullaan, jos aika riittää.

Tiistaina 22.9 käräjöinti siirtyy saliin 405. Istunto alkaa klo 9 aamulla ja jatkuu koko päivän. Vastaajaa kuullaan tuolloin tiistaina, jos se ei 16.9. ajan puutteen takia ole ollut mahdollista. Tässä istunnossa kuullaan myös asianomistajien todistajia. Aro on kutsunut todistajaksi psykoterapeuttinsa, sairaanhoitaja Juha-Pekka Teräväisen.

Jantunen on kutsunut todistajakseen Ari Lahtelan, Valtioneuvoston tilannekeskuksen johtajan, joka toimi syytteen kattamana aikana ulkoministeriön turvallisuuspäällikkönä, kunnes siirtyi FBI:n akatemiaan Yhdysvaltoihin vuodeksi 2019 – ja Jantusen Infosota-kirjasen (2015) kustantaneesta Otavasta yleisen kirjallisuuden liiketoimintapäällikön Noora Al-Anin.

Keskiviikkona 23.9 kuullaan vastaajan todistajia salissa 405 alkaen klo 9 aamulla. Vastaajan asiassa todistavat Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa työskentelevä tutkija Karin Creutz, ohjaaja Jussi Parviainen ja MV-lehden päätoimittajana hetken aikaa toiminut Juha Korhonen. Keskiviikkona esitetään myös loppulausunnot.

---

PÄIVITYS 17.9 2020 klo 22:37 Käräjät venyvät yli aikataulun, joten varapäivä on otettu käyttöön. Tämän hetkisten tietojen mukaan maanantaina 21.9 aloitetaan klo 9 aamulla, jolloin vuorossa on Molarin kuuleminen. Tiistaina 22.9 kuullaan Jessikka Aroa ja hänen todistajiaan alkaen klo 9. Keskiviikkona jatketaan klo 9 aamulla aloittaen.

OIKAISU 12.9.2020 klo 20.41: Petra Spring on Helsingin käräjäoikeuden hallintojohtaja, ja on toiminut hovioikeudessa esittelijänä.
OIKAISU 23.9.2020 klo 11:29: CIA:n akatemiaan > FBI:n akatemiaan

LIITE
Molarin kirjallinen vastaus käräjäoikeudelle

Kuva: Pikist (CC0), Alexas_Fotos (CC0), stux (CC0) via Pixabay (CC0), Pikist (CC0), Gan Khoon Lay (CC BY 3.0) via Noun Project, HS, YLE, Maria Mitrunen(?)* 
Kuvanmuokkaus: Johanna L
*[Tekijänoikeuslaki 25 § (24.3.1995/446) Julkistetun tai luovutetun taideteoksen käyttäminen (22.5.2015/607) Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.]