AvoinMedia julkaisee transkription lauantaina-iltana YouTubessa julkaistusta nauhoitteesta (sivu)osana seurantaa Vainokäräjistä.
Juha Korhosen YouTube-kanavalla julkaistiin lauantaina iltakuuden aikaan Helsingin hovioikeudesta tallennettu muutaman minuutin nauhoite, jolla #Ylegatessa ryvettynyt YLEn ex-päätoimittaja, Atte Jääskeläinen kertoo näkemyksiään Jessikka Aroon liittyen.
AvoinMedia kertoo 9. syyskuuta: tiistaina 8.9.2020 [oli] vainokäräjien valmisteleva istunto, jossa Ylen toimittaja Jessikka Aro ja puolustusvoimien palkkalistoilla oleva sotatieteen tohtori Saara Jantunen ovat haastaneet teologian tohtori Juha Molarin vainoamisesta [joka] on ilmennyt mm. Jantusen ja Aron julkisesti esille asettamien tekstien lukemisena ja ko. tekstien arvioimisena Molarin omassa blogissa.
Atte Jääskeläinen nimitettiin elokuussa opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen (1.10.2020–30.9.2025). YLEn mukaan hän päälliköi lokakuun alusta alkaen ministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastoa, jonka toimialaan kuuluvat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus, tiede ja tutkimus sekä arkistotoimi.
Aron asianajaja Martina Kronström (Sotamaa & Co Oy) merkattu ”MK”
Atte Jääskeläinen merkattu ”AJ”
Ulkomaille muuton syistä ja kirjaprojektin etenemisestä
Muistatteko että, miksi [Jessikka Aro] jäi sitten palkattomalle vapaalle, 2016 keväällä? Oliko teillä keskustelua sitten siitä?
MK
Öeh… Mulla oli, mulla oli sellanen käsitys että se oli yhdistelmä halua ryhtyä kirjoittamaan kirjaa tästä teemasta ja sitten myöskin halu rauhoittaa elämää muuten.
AJ
Ootteko seurannut sitten tätä kirjaprojektin etenemistä tän vapaalle jäämisen jälkeen? Miten se eteni? Etenikö se toivot..unlaisella tavalla?
MK
No sitä on tietysti minun vähän vaikee arvioida, että mikä se toivottu tapa, [vaimea naurahdus] tapa olis [kurkun selvitys] mutta tota noin niin mm..kyllähän siihen tietysti nyt aika paljon aikaa on menny siihen kirjan tekemiseen.
AJ
Onko hän puhunut teille siitä, siitä tota ..työprosessista tai näin?
MK
Olemme siitä jonkin verran keskustelleet, mutta ei niinku tässä, tässä mielessä niin, niin kauhean paljon, että että tota..a mun ymmärtääkseni hän öö..muutti ulkomaille pystyäkseen keskittymään tähän kirjan tekemiseen, mutta, mutta..a
aivan ilmiselvästi myöskin tämä ää..sekä häneen itseensä kohdistunut kampanja että sitten niiden ihmisten kohtaaminen, joida..joida..joi..joita on kohdannut jok..joku samankaltainen ilmiö on ollu hänelle myöskin niinku hyvin .. ööh.. mmh.. tämmönen niinkun.. tunteisiin vaikuttava, vaikuttava prosessi myöskin.
AJ
Journalistipalkinnosta
Ähm.. Kun Aro sai tän Bonnierin palkinnon. Niin .. muistatteko [tauko] ..hetki pieni.. [pidempi tauko] oliko sillä palkinnolla jotain, jotain niinkun ää..tekemistä myöskin öö..journalistisen yhteisön TUElla liittyen siihen että, että mitä Aro on.. työnsä puolesta kokenu?
(KORJAUS: artikkelin kommentin mukaan tässä kohtaa äänessä on Ilja Janitskinin asianajaja Anu Koivu, eikä Aron asianajaja Kronström. AM kiittää tarkennuksesta ja pahoittelee myöhäistä reagointia asiaan.)
Mun tulkintani oli se, että yksi syy minkä takia hän..hän sai tämän palkinnon oli se, että..että journalistinen yhteisö halusi osoittaa hänelle.. e..tuKEA ä..tä..tämän..
koska hän oli jo siinä vaiheessa tämän häirintäkampanjan kohteena ollu.. [naisääni: Joo] ja..ja..ja ja muistikuvani mukaan myös mu.ita tu..tuen ilmaisuja oli journalistiselta yhteisöltä.
AJ
OIKAISU 21.10.2020 klo 11:28: Äänessä journalistipalkinnosta puhuttaessa korjattu kommentoijan havainnoinnin mukaisesti Ilja Janitskinin asianajaja Anu Koivu. Artikkelissa puhujaksi oli merkitty aiemmin Aron asianajaja Kronström. AM kiittää tarkennuksesta ja pahoittelee myöhäistä reagointia asiaan.
Kommentti
AvoinMediassa tänään syytetyn, Juha Molarin, loppulausuman julkaisuun huipentunut Vainokäräjien seuranta siis jatkuu edelleen, kuten AM jatkaa kaiken kansalaisjournalismia uhkaavan kehityksen seuraamista ja tarkkailua suomalaisten päättäjien, virkamiesten ja ylipäänsä vallan verkostoissa.
Vainokäräjien käynnin yhteydessä (valtio)vallalla on mahdollisuus luoda kansalaisten mielipiteen ja sanan-, jopa liikkumisenvapauden rajaamisen lainsäädännöllisin keinoin oikeuttava ennakkotapaus.
Vaikuttaisi melko vahvasti, että myös halu on olemassa tällaiseen linjanvetoon:
tulevaisuudessa julkisuudessa ja/tai julkisissa viroissa vaikuttavia tahoja kuten poliitikkoja, virkamiehiä ja ”journalisteja” sekä ”demokratian arvoiksi” normitettuja EUta ja NATOa – suojeltaisiin kaikelta kritiikiltä, myös (tai erityisesti ja nimenomaan) kansalaiskritiikiltä.
JL
Lähde
Juha Korhonen YTssa 26.9.2020: ”Noin 3 minuutin nauhoituksessa Atte Jääskeläinen kertoo hänen käsityksensä Jessikka Aron muutosta ulkomaille ja millä perusteilla Bonnier palkinto annettiin Jessikka Arolle. Nauhoite on Helsingin Hovioikeudesta.” https://youtu.be/3jV4VEr_DqQ
Kuva (uud.rajattu): Soppakanuuna (CC BY-SA 3.0) via Wikimedia Commons
AM 
Mitäs meillä tässä on? Asianomistaja Aro kertoi käräjäoikeudessa muuttaneensa vainon takia ulkomaille, ja vaatii mm. siksi vahingonkorvauksia vastaaja Molarilta(kin). Toisessa Aroa koskevassa oikeudenkäynnissä Aron silloinen #huippupomo Atte Jääskeläinen kuitenkin kertoo Aron muuttaneen ulkomaille tekemään kirjaansa ja rauhoittamaan henkilökohtaista elämäänsä.
— Laki edellyttää:Todistajalla ja asianomistajalla on totuudessapysymisvelvollisuus. Se tarkoittaa, että heidän on kerrottava kaikki mitä he tietävät ja muistavat tapahtuneesta. Syytetyllä tätä velvollisuutta ei ole, sillä kenenkään ei tarvitse todistaa itseään vastaan.
Näin ollen joutuu harkitsemaan mahdollisuutta, että Aro on valehdellut käräjäoikeudelle vakuutuksen annettuaan.
— Laki määrittelee: Syyttäjän rooli on keskeinen oikeudenkäynnin kulun kannalta. Hän vaatii valtion edustajana rangaistusta henkilölle, jonka epäillään syyllistyneen rikokseen. Syyttäjä ei ole osa tuomioistuinta, vaan toimii itsenäisesti. Hänen tehtävänään on tuoda esiin rikosasiaa koskeva näyttö, myös vastaajalle edulliset seikat. Käräjäoikeus joko hyväksyy tai hylkää syyttäjän esittämän syytteen.
Näin ollen joutuu harkitsemaan, että syyttäjäpuoli ei ole noudattanut lakia, vaihdettiinhan syyte vainoista törkeään kunnianloukkaukseen oikeudenkäynnin loppupuolella. Tämä on lain edellyttämän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta iso ongelma, koska vainosyytteeltä puolustautumisessa on eri strategia kuin törkeässä kunnianloukkauksessa. Toisin sanoen vastaajalta vietiin mahdollisuus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin syytettä vaihtamalla kesken oikeudenkäynnin, mikä käräjätuomari Petra Springin tulisi huomioida.
— Laki oikeudenkäynnistä rikoasasioissa ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689 ) viittaa siihen, että VKS Toiviainen ei ole noudattanut lakia kaikilta osin syytettä nostaessaan.
Lisäksi alunperin julkiseksi julistettu oikeudenkäynti julistettiin puolivälissä prosessia asiakirjojen osalta salaiseksi, vaikka oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia eli yleisöllä on niihin pääsy ja asiakirjat, ml. kuulemisnauhoitteet ovat lähtökohtaisesti julkisia.
Oikeuden ratkaisun lopputulos on julkinen, mutta ratkaisun oikeudenmukaisuutta ei kykene arvioimaan elleivät asiakirjat, ml. kuulemisnauhoitteet ole julkisia.
Yrittääkö Suomi saada jälleen yhden tuomion EIT:ilta? Harrastetaanko oikeudenkäyntiprosessin salailua siksi, ettei paljastu kyseessä olevan politiikan teko maalittamislain edistämiseksi?
Pahoin pelkään, että OM Anna-Maja Henrikssonin maalittamislaki jota viritellään pimennossa– hallituksen linjattua intersektionaalisen feminismin niin tärkeäksi, että se on huomioitava kaikessa — tulee ”positiivisesti syrjimään” naisten uhrikertomukset yhdenvertaisuus- ja perustuslakien vastaisesti erillisasemaan.
Ollaan jälleen askel etäämpänä todellisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta lain edessä.
TykkääTykkää
Antoiko Jääskeläinen väärän valan Iljan oikeudenkäynnissä ?
Entinen YLEn toimituspäällikkö Jääskeläinen todisti oikeudessa todistajan roolissa, että:
Jääskeläinen oikeudessa ( lähde Panu Huuhtasen Twitter):
K: Onko journalismissa oikeus paisutella asioita? J: Ei ole.
https://threadreaderapp.com/thread/1189081276864708614.html
TODELLISUUDESSA SAA LIIIOITELLA
Jääskeläinen edusti Suomen suurinta mediaa: YLEÄ, jonka budjetti on 5000 miljoonaa 10 vuodessa.
Jos YLEN toimituspäällikkö Jääskeläinen ei tiennyt median sääntöjä, niin kuka sitten tietäisi ?Herää kysymys, että onko Jääskeläinen antanut väärän valan oikeudessa !
Onko Jääskeläinen ollut päättämässä siitä että YLE maksaa Jessin jättimäiset lakikulut ( jos YLE on ne maksanut) ?
Journalistiseen vapauteen kuuluu myös oikeus kärjistämiseen, liioitteluun ja jopa
provokaatioon. Tämä on todettu esimerkiksi ratkaisuissa De Haes ja Gijsels v. Belgia
(24.2.1997), jossa kaksi journalistia oli varsin terävin sanankääntein kyseenalaistanut
eräiden tuomareiden puolueettomuuden, ja Oberschlick v. Itävalta (1.7.1997), jossa
toimittaja oli kirjoittamassaan artikkelissa nimittänyt tunnettua poliitikkoa idiootiksi.
Kaikkiaan EIT on oikeuskäytännössään tulkinnut sananvapauden suojapiiriä laajasti:
sen alaan kuuluvat niin monimuotoinen yhteiskunnallinen keskustelu kuin kaupallinen
ja viihteellinenkin viestintä. Vastaavasti sananvapauden rajoituksiia on tulkittava
supistavasti, ja rajoitusten tarpeellisuudesta on esitettävä riittävän painavaa näyttöä.
HAURAS TASAPAINO
Sananvapaudesta, yksityiselämän ja kunnian suojasta sekä läh desuojasta
joukkoviestinnässä
http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60126/Harju.Sanna.pdf?sequence=1
TykkääTykkää
Se saako liioitella vai ei, on ydin kysymys varsinkin MV-oikeudenkäynnissä.
Jos YLEN uutispäällikkö on antanut väärän valan oikeudessa jopaoikeudessa, niin herää kysymys, että mitä paskaa ne YLEN ohjelmat sitten on ollut.
Helmikuussa 2016 julkistettiin TNS Gallupin tekemä kysely, jonka
tulosten mukaan vain yksi prosentti 7.–9.-luokkalaisista pitää MV-lehden
ja Magneettimedian kaltaisia sivustoja luotettavina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/MV-lehti
Kunnianloukkauksien korvauksia arvioitaessa on otettava Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksen mukaan se kuinka uskoattava tieto tai vihjaus on, on otettava korvauksia määrättäessa huomioon.
HENKILÖVAHINKOASIAIN
NEUVOTTELUKUNNAN
SUOSITUKSIA
s.170
Click to access HEVAn_suosituksia_KH.pdf
3.1 Kunnianloukkaus
Suositus käsittää kunnianloukkauksen (RL 24:9) ja törkeän kunnianloukkauksen
(RL 24:10).
Loukkauksen laadun arviointiin vaikuttavat erityisesti:
– miten suurta vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa esitetty tieto tai
vihjaus on omiaan loukatulle aiheuttamaan ja
– miten uskottavana tietoa tai vihjausta on pidettävä
TykkääTykkää
Kyllä se on katsottava vastaajan oikeusturvan kannalta täysin kestämättömäksi, että syytteen rikosnimike muuttuu noin vain, kesken oikeudenkäynnin. Mitäpä tuohon uuteen kunnianloukkaus -syytteeseen muuta sanoisi, kuin sen kansanviisauden, että huorat ja varkaathan ne kunniansa perään huutelevat.
TykkääTykkää
Olisi syytä kysyä Opetusministeriötä että miten on ollut mahdollista,että Jessi sai Opetusministeriöltä 10 000 euron tuen, vaikka Jessi oli itse kerännyt $30 000 kirjaansa varten.
Hallituksen esityksen valossa sellainen ei ole mahdollista. Epäilen että Jessi jätti kertomatta 30 000$ rahankeräyksestään.
Jessikka Arolle myönnettiin 10 000 euron apuraha tietokirjan tekemiseen trolleista:
http://mvlehti.net/2016/09/14/veronmaksajat-kustantavat-jessikka-aron-trollimaniaa/
Hallituksen esityksessä valtionavuksi: ”Momentin 3 kohdassa ( pykälä 7c) ehdotetaan säädettäväksi valtionavustuksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä, että valtionavustuksen myöntäminen on tarpeellista valtionavustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä valtionavustuksen kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen.”
Hallituksen esityksessä valtionavuksi on myös kerrottu että ”Valtionavustus on tarpeellinen, jos kyseistä toimintaa tai hanketta ei voitaisi toteuttaa lainkaan ilman valtionavustuksen myöntämistä.”
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2001/20010063
TykkääTykkää
Hei,
Pieni tarkennus vaan: voisitte korjata – jos mahdollista ja etenkin siksi ettei valtamedia pääse syyttämään epätarkkuuksista tai väärän tiedon levittämisestä – että äänessä on Anu Koivu kun tulee puhe journalistipalkinnosta. Koivu oli siis Janitskinin asianajaja. Äänitteellä tuo asia näkyy otsikoinnilla. Tunnistan myös Anu Koivun äänen kun kuuntelin aiemmin näitä oikeudenkäyntiäänitteittä jostain, varmaankin Reformi-studion kautta.
On ikävää että valtamedia seuraa jotain huumeoikeudenkäyntejä kuten Katiska-tapausta isoin toimittajamäärin per lehti mutta tämä vaino-oikeudenkäynti on päätetty uutisoida kautta linjan vain alkoi -ja tuomio-tuli -tyyppisin uutisin ilman että seurataan ollenkaan oikeudenkäynnin vaiheita twitterissä tms. sosiaalisessa mediassa. Siksi olen nytkin ollut pakotettu seuraamaan tuota Molari-käsittelyä kansalaismedioiden kautta saadakseni edes jonkinlaisen käsityksen itse oikeudenkäynnistä.
Mikko Niskasaari on teidän lisäksenne kirjoittanut asiasta mielenkiintoisesti, en muista onko tätä blogijuttua täällä jo tuotu esiin, mutta suosittelen sitä:
http://mikkoniskasaari.fi/node/282
TykkääTykkää
Kiitokset paljon huomiostasi, olen nyt korjannut puhujan artikkeliin.
Pahoittelut myöhäisestä reagoinnista asiaan, tämä asia oli onnistunut livahtamaan mielestäni.
Kiitokset Riikalle muistutuksesta!
TykkääTykkää