Kansalaismedia Kansalainen raportoi Ylen faktantarkistaja Johanna Vehkoon saaneen tuomion kunnianloukkauksesta.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2019 Vehkoon sakkorangaistukseen ja korvauksiin kunnianloukkauksesta. Vehkoo solvasi sosiaalisessa mediassa vuonna 2016 oululaista, maahanmuuttopolitiikkaan kohdistamastaan kritiikistä tunnettua, kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa (ASYL) termeillä ”natsipelle”, ”natsi” ja ”tunnettu rasisti”.

Vehkoo myös väitti Lokan aikoneen väijyttää hänet.

Väijytysväite perustuu siihen, että Lokka oli kertonut julkisesti YouTubessa aikeestaan mennä haastattelemaan Vehkoota kirjanjulkaisemistilaisuuteen. Vehkoo on kertonut käräjäoikeudelle antamassaan kirjallisessa vastauksessa tunteneensa olonsa uhatuksi ja siksi julkaisseensa kirjoituksen, jossa nimitteli Lokkaa.

Vehkoon asianajajana toimii Martina Kronström, Sotamaa Oy. Kronström on tuttu AvoinMedian seuraamilta Vainokäräjiltä toimiessaan asianajajana myös Ylen toimittaja Jessikka Arolle ja Puolustusvoimain Saara Jantuselle. Viimeksi mainitut ovat haastaneet teologian tohtori ja osa-aikasiivooja Juha Molarin vainoamisesta, joka on ilmennyt mm. julkisten tekstien lukemisena ja arvioimisena Molarin omassa blogissa. Syyte muuttui kunnianloukkaukseksi.

Oulun käräjäoikeus katsoi Vehkoon syyllistyneen kunnianloukkaukseen ja tuomitsi hänet 15 päiväsakkoon, yhteensä 150 euroa, sekä korvaamaan Lokalle kärsimyksestä 200 euroa, kertoo Kansalainen. Lisäksi Vehkoo tuomittiin korvaamaan valtiolle Lokan avustajan palkkiosta oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuus 1 517 euroa sekä maksamaan Lokalle tämän oikeudenkäyntikulut 6 071 euroa.

Vehkoo valitti saamastaan tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen. Vehkoo vaati, että syyte kunnianloukkauksesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset hylätään ja että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 22 284 euroa ja hovioikeudessa 16 498 euroa viivästyskorkoineen.

Syyttäjä ja Lokka puolestaan vaativat valituksen hylkäämistä. Vehkoo oli tietoisesti ja tahallaan syyllistynyt kunnianloukkaukseen nimittelemällä ja haukkumalla Lokkaa Facebookissa vähintään kahdellesadalle henkilölle perusteettomasti natsiksi, natsipelleksi ja tunnetuksi rasistiksi. Kirjoitus ei ollut kohdistunut mihinkään poliittiseen asiaan tai menettelyyn tai niihin rinnastettavissa olevaan julkiseen toimintaan vaan Lokkaan henkilönä, Kansalainen kirjoittaa. Vehkoo myös kuvasi Lokan vaaralliseksi henkilöksi vastoin tosiasioita.

Rovaniemen hovioikeus toimitti asiassa pääkäsittelyn 26.–27.8.2020. Oulussa pidetyssä oikeudenkäynnissä esitetty näyttö oli pääosin sama kuin käräjäoikeudessa.

Hovioikeus totesi, että yleisesti ottaen Vehkoon käyttämät ilmaisut natsipelle, natsi ja tunnettu rasisti aiheuttavat kuulijassa kielteisen vaikutelman, joka on myös omiaan aiheuttamaan mielipahaa ilmauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle ja kohdistamaan tähän halveksuntaa. Ollakseen sallittua arvostelun on kohdistuttava henkilön poliittiseen toimintaan tai julkiseen toimintaansa, ei hänen henkilöönsä. Kun arvostelu irtaantuu arvostelun kohteena olevasta toiminnasta tai työstä kohdistuen tekijään, on kyse rangaistavasta kunnian loukkaamisesta.

Kansalainen kirjoittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) todenneen vuonna 1995, että poliitikkojen arvostelussa on mahdollista käyttää voimakkaampia ilmaisuja kuin virkamiesten arvostelussa ja toisaalta virkamiesten arvostelussa rajat ovat väljempiä kuin yksityisen kansalaisen arvostelussa. EIT:n mukaan natsi-termin käyttäminen ei ole automaattisesti peruste kunnianloukkauksen rangaistavuudelle.

se, joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Säännöksen 2 momentin mukaan yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Rikoslaki – Luku 24 – § 8

Oman kertomuksensa mukaan Vehkoo osallistui Facebook-kirjoituksessaan käsittelemäänsä tapahtumaan julkaisemansa kirjan vuoksi eikä toimittajana. Vehkoo kertoi myös olevansa hyvin yksityinen henkilö ja julkaisseensa loukkaavan kirjoituksen yksityishenkilönä omalla Facebook-seinällään. Vehkoon kirjoituksesta ei käynyt ilmi, että se käsittelisi Lokan menettelyä politiikassa, missä yhteydessä termit olisivat saattaneet olla sallittuja.

Vehkoo myös väitti, että hänen kirjoituksensa oli koskenut toimittajiin kohdistuvaa häirintää ja siihen puuttumista. Vehkoo kertoi käyttämillään ilmaisuilla halunneensa karnevalisoida kokemaansa epäasiallista kohtelua ja että ilmaisut olivat olleet välttämättömiä asian ymmärtämiseksi, Kansalainen raportoi.

Vehkoon kirjoituksesta ei kuitenkaan ilmennyt, että tekstin tarkoitus olisi käsitellä yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa. Sen sijaan kirjoitus alkoi toteamuksella ”Vähän asiaa suomalaisista natsipelleistä”. Kirjoituksesta ei myöskään ilmennyt kannanottoja juuri toimittajiin kohdistuvasta häirinnästä. Kirjoituksessa ei edes kerrottu, millaista suomalaisiin toimittajiin kohdistuva häirintä on.

Kansalainen kertoo, ettei Hovioikeudelle myöskään esitetty näyttöä siitä, että Lokka olisi provosoinut Vehkoota ennen kirjoituksen julkaisemista faktantarkistaja Vehkoon väittämällä tavalla. Vehkoon omastakin kertomuksesta ilmeni, että hän ei tunne Lokkaa eikä ole tavannut tätä henkilökohtaisesti ennen kirjoituksen julkaisemista. Lokka oli yrittänyt ottaa Vehkoohon yhteyttä yhden kerran kirjoituksen julkaisemisen jälkeen soittamalla, mihin puheluun Vehkoo ei edes vastannut.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin Vehkoon menettelyn tahalliseksi ja hänen syyllistyneen kunnianloukkaukseen.

Vehkoon käräjäoikeudessa saama 150 euron sakkotuomio ja 200 euron kärsimyskorvaus Lokalle jää siten voimaan. Vastapuolen lopulliset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 6071 euroa Vehkoo joutuu korvaamaan Lokalle. Vehkoon oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin.

Tuomiosta voi valittaa pyytämällä valituslupaa Korkeimmasta oikeudesta viimeistään 30. marraskuuta 2020.

Kansalainen pyysi Johanna Vehkoolta sähköpostitse kommentteja hovioikeuden päätöksestä kysyen myös, aikooko Vehkoo valittaa ratkaisusta Korkeimpaan oikeuteen ja maksaako hän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa itse. Kansalaisen artikkelin julkaisuhetkeen mennessä Vehkoon vastauksia ei ole saatu, media kertoo.

Kansalaisen tietojen mukaan oululainen kaupunginvaltuutettu ja maahanmuuttokriitikko Junes Lokka on tyytyväinen hovioikeuden päätökseen. Hän ei ymmärrä esimerkiksi Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Ahon näkemystä, että tuomio kunnianloukkauksesta olisi kohtuuton. Aho haluaa sitkeästi uskoa, että kysymys oli toimittajan häirinnästä.

Journalistiliiton Aho kritisoi hovioikeutta siitä, että se ”ei ole tunnistanut tapoja, joilla toimittajia voi häiritä”. Lokka ihmettelee Ahon näkemystä. ”Oikeus ei tunnistanut häirintää, koska sitä ei ollut olemassa”, Lokka toteaa Kansalaiselle.

On levitetty salaliittoteoriaa, että olisin vainonnut Vehkoota vuosikausia. Tällaistahan ei ole koskaan tapahtunut. Olen kerran yrittänyt soittaa Vehkoolle – Facebook-kirjoitusta seuraavana päivänä. Olisin kysynyt, mitä hän tarkoittaa nimitellessään minua natsipelleksi, mutta Vehkoo ei vastannut puheluun. Tämä on sitten se vuosikausien vaino.

Junes Lokka Kansalaiselle

”Hitaaseen journalismiin” erikoistuneen verkkojulkaisun, LongPlayn perustajiin kuuluva Helsingin Sanomat -stipendiaatti Vehkoo on ollut myös julkisen sanan neuvoston jäsen kaudella 2016–18 ja toiminut mm. Ylen Faktabaarissa, joka kuvailee olevansa “verkossa toimiva, joukkoistamista hyödyntävä faktantarkistuspalvelu.”

Lisäksi Vehkoo toimii feministisessä Ajatushautomo Hatussa, joka järjestää feministisiä ja voimaannuttavia kiroiluiltamia.

---

Kommentti

Helsingin Sanomien – sentään – kulttuuriosiossa esitellään vuonna 2013 ”nimekkäiden suomalaistoimittajien perustama laatujournalismin uusi väylä”. YLE mainostaa kaupallista projektia kotimaan uutisena: ”Aitosuomalainen Long play –journalismi tekee tuloaan. Ensimmäinen julkaisu on ostettavissa netissä 16. tammikuuta.”

Vaihtoehtojournalismiksi pukeutuvan vallanmedian maahantuoja toi myös kieleemme käsitteen ”hidas journalismi”. Aihetta vuonna 2017 käsittelevän gradun lukaistuaan tosin on perusteltua epäillä, että suomenkielellä(kin) käsitteen alkuperäiset krediitit löytyvät jostain aivan muualta kuin Johanna Vehkoon ja Hanna Nikkasen perustamasta LongPlay-verkkomediasta (jatkossa LP).

Gradun mukaan käsite ”varastettiin” jo englanninkielisenä The Guardianin toimittajan David Leigh’n toimesta vuonna 2007: ”hän ikään kuin varasti termin [aiemmin] hitaasta journalismista kirjoittaneelta tutkija-toimittajalta, Susan Greenbergiltä, määrittelemällä sen omassa kolumnissaan häntä mainitsematta…” ^(s11)

”vuoden 2010 jälkeen hitaan journalismin mainitsee Johanna Vehkoo teoksessaan Painokoneet seis. Kertomuksia uuden journalismin ajasta (2011, 194). Vehkoo (emt., 195) esittelee hitaan journalismin Greenbergiltä (2007) tutuilla sanoilla: ’Slow food -liikkeen ja downshiftaamisen, eli elämäntyylin hidastamisen, jatkoksi on nousemassa uusi hitaan journalismin liike.’

Kiinnostavaa on se, ettei Vehkoo mainitse sanallakaan sitä, että käsite ja ajatus ovat Susan Greenbergiltä (ema.) lainattu. Greenbergiä ei löydy myöskään Vehkoon (2011, 227–331) teoksen kirjallisuutta-osiosta, johon on listattu lähteitä.”^(s60)

Vehkoon vuonna 2012 perustama Hitaan journalismin yhdistys ja vuonna 2013 perustettu hitaan journalismin julkaisu LP olivat gradun mukaan ”ensimmäiset konkreettiset askeleet hitaalle journalismille Suomessa.” ^(s60)

Muun muassa Tampereen yliopiston toimittajakoulun vierailijaprofessorina vuonna 2016 toiminut, LPn toinen perustaja Hanna Nikkanen on luennolla kertonut ”päätyneensä jatkuvasti toimimaan [tarkennettuna opiskelemaan] esimerkiksi Clinton-säätiön tai George Soroksen rahoilla”.

Nikkanen on kertonut haluavansa kouluttaa ”taitavia ilmastojournalisteja” – kuulemma tärkeä juttu Suomelle ”sen vanhan patuosaston” epäilyksistä riippumatta. Nikkanen kirjoitti parinkymmenen mukaanvetämänsä opiskelijan kanssa ”tietokirjaa ilmastonmuutoksesta Suomessa”.

Huh. Maailma on pahka sikaa.

Johanna / AM

Kuva: Markus Koljonen (Dilaudid) (CC BY-SA 3.0) via Wikimedia Commons, JuergenPM, Pexels, Pixel2013 via Pixabay, echosystem (Pixabay) via Needpix
Kuvanmuokkaus: Johanna L