AvoinMedia haastatteli Fixit!-mielenilmausten järjestäjää. Suvi Ahonen on 37-vuotias sairaanhoitaja – miellyttävä, lämpimänoloinen nuori nainen.

Meneillään on usean sadan henkilön mielenilmaus – järjestyksessä toinen Fixit! – joka kritisoi Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. On marraskuun 28. päivä vuonna 2020.

Seurasin pitkään tätä Suomen ja Euroopan unionin tilannetta, ja mietin koko ajan, että miksei kukaan tee mitään, ei sano mitään, ja sitten tajusin, että minun täytyy tehdä se itse. Jonkun täytyy aloittaa. Elvytyspaketti sai minut aloittamaan, syntyi Fixit!

Suvi Ahonen (eduskuntatalon portailla 28.11.2020)

Fixit, mikä se on?

Fixit! on meidän tavallisten Suomen kansalaisten perustama liike, joka vastustaa EU:n elpymispakettia, vaatii Suomen hallituksen eroa sekä Suomen eroa EU:sta, Suvi vastaa AvoinMedian sähköpostitse esittämiin kysymyksiin.

Fixit! on suunnattu Suomen kansalle, eikä se liity minkään poliittisen puolueen, ryhmän tai minkään muunkaan yhteisön toimintaan, vaan on täysin sitoutumatonta kansalaistoimintaa, Suvi jatkaa kertoen Fixitin järjestäneen tähän mennessä kaksi erinomaisen vastaanoton saanutta, rauhanomaista mielenosoitusta.

”Fixitistä on hyvää vauhtia kasvamassa todellinen kansanliike”, Suvi iloitsee.

Päätimme ryhtyä järjestämään ensimmäistä mielenosoitusta heinäkuussa heti, kun EU-johtajat sopivat EU:n elpymispaketista.

Koemme, että Suomen hallitus pääministeri Sanna Marinin johdolla on vastoin Suomen perustuslakia sekä kansan tahtoa ja etua viemässä Suomea EU:n velkavankeuteen ja kohti liittovaltiota.

Tätä emme missään nimessä hyväksy, vaan haluamme päätösvallan oman kansamme asioista ja hyvinvoinnista takaisin Suomeen. Itsenäisyys on yhä tänäkin päivänä kansakunnan tärkein turva, josta ei tule missään tilanteessa luopua.

Suvi Ahonen AvoinMedialle

Marraskuun päivä on kolea, kylmyys tunkeutuu kengänpohjien läpi jalkoihin. Puolessa tunnissa tuntuu kuin kävelisi pakastetuilla jaloilla. Väkijoukossa näkyy Suomen lippua liehuttavia sekulaarimuslimeja ja raamatun kanssa kulkeva nuori nainen, villasikojen kasvattaja, perussuomalainen kunnanvaltuutettu, eläkeläisiä ja nuoria perheitä. Muutama Soldiers of Odin -järjestöön kuuluva. Kaikki ihan tavallisia suomalaisia, joita yhdistää rakkaus Suomeen. Paikalla olijat vaikuttavat hyväntuulisilta.

Puhujiksi on kutsuttu meppi Laura Huhtasaari (ps), Olli Kotro, kansanedustajat Mauri Peltokangas ja Ano Turtiainen. Ruotsalaisen Alternative för Sverige (AfS) -puolueen perustaja ja puheenjohtaja Gustav Kasselstrand pitää puheensa suomeksi. Helena Puustinen, Jarmo Ekman, Sami Martikainen, Jouni Koistinen, Hannamari Auvinen ja allekirjoittanut sanovat sanasensa. Suomen liput hulmuavat vastauksena paikalle kokoontuneiden käsissä.

Laura Huhtasaari kertoo puheessaan, etteivät europarlamentaarikot saa enää pitää kotivaltioidensa lippuja esillä, ne oli kerätty pois.

Matala kynnys lähteä mukaan

Alkuun Fixit!-liike oli Suvi ja Janne Mäkinen. Mukaan avuksi tuli muitakin henkilöitä. Kyseisen 28. marraskuuta pidetyn mielenosoituksen järjestelyyn osallistui seitsemän henkeä.

[Mielenilmauksiin osallistuu] aivan tavallisia Suomen tilanteesta huolestuneita ihmisiä, joille Suomen itsenäisyys ja suomalaisten hyvinvointi on tärkeä asia. Moni mielenosoitukseen osallistuneista on kertonut tulleensa mielenosoitukseen elämänsä ensimmäistä kertaa, asian tärkeyden vuoksi.

Koska olemme aivan tavallisia Suomen kansalaisia ja toimintamme on rauhanomaista, on jokaisen helppo tulla mukaan ja paikalla onkin ollut hyvin eri-ikäistä väkeä lapsiperheistä vanhuksiin.”

Suvi Ahonen Avoinmedialle

Molempia mielenosoituksia on seurannut Youtuben kautta parisenkymmentä tuhatta henkilöä.

Näkymättömät ihmiset tulevat esiin

”Suomessa tietyt tahot ovat jo pitkään pyrkineet luomaan ja ylläpitämään väärää kuvaa, jossa isänmaallisuutta tuo näkyvästi esille vain pientä kansanosaa edustavat ääriliikkeet ja tätä pyritään käyttämään lyömäaseena.

Tämä ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkaansa, vaan meitä isänmaallisia on valtaosa meistä tavallisista suomalaisista, jotka olemme vain jääneet hiljaiseksi enemmistöksi. Nyt onkin tullut meidän aika nousta esiin, rohkaista esimerkillämme myös muita ja todistaa sanoillamme ja teoillamme nämä väärät väitteet vääriksi”, Suvi sanoo.

Seuran Petri Korhonen kirjoitti 28. marraskuuta järjestetystä Fixitistä paljon väärää tietoa sisältävän jutun esittäen mm. paikalla touhunneen dosentti Johan Bäckmanin apureita. Bäckman itse on julkisesti todennut Seuran jutun jälkeen, ettei hänellä ole mitään tekemistä Fixitin kanssa.

Onko luvallista tehdä se johtopäätös, että Seuran Petri Korhonen ei tiedustellut asiaa – olennaisia taustoja – juttuaan varten Bäckmanilta tai Fixit!-tapahtuman järjestäjiltä?

Seura kirjoitti tosiaan hyvin vääristyneen kuvan Fixitistä, joka täydellisellä ylilyönnillään paljasti ainoastaan oman puolueellisen tarkoitusperänsä niillekin Suomen kansalaisille, jotka vielä eivät tätä tienneet.

Tällainen hyökkäys tavallisten Suomen kansalaisten ja heidän perustuslaillista oikeuttaan mielenilmauksiin kohtaan kertoo todellisuudessa kirjoittajasta eikä kirjoituksen kohteesta. Johan Bäckmanilla ei todellakaan ole mitään tekemistä Fixitin kanssa, ja on väärän tiedon levittämistä, kuten koko [Seuran] juttu.

Suvi Ahonen AvoinMedialle (Korhosen jutusta)

EU-Suomessa tasapuolinen media on muisto vain

”Millaisia ajatuksia yleensä median luotettavuudesta? Vertaa esimerkiksi Saksan median juttu Fixitistä”, AvoinMedia kysyy Suvi Ahoselta, joka vastaa:

”On selvää, että etenkin Suomen valtamedia ei ole enää puolueeton ja neutraali tiedonvälittäjä, vaan ajaa jo hyvinkin näkyvästi omaa poliittista agendaansa. Tästä myös Fixit! on saanut osansa ja on joutunut sekä median vaikenemisen että puolueellisen uutisoinnin kohteeksi.

Siksi olikin erityisen suuri ilo lukea Saksan median juttu, jossa se uutisoi Fixitistä neutraalisti, niinkuin median kuuluukin. Onneksi sana Fixitistä leviää vääjäämättä Suomen mediasta huolimatta – jo Suomen rajojen ulkopuolelle asti.”

Onko sensuuri lisääntynyt?

”Sensuuri on lisääntynyt huomattavasti ja olemme joutuneet sen kohteeksi niin Youtubessa, Twitterissa kuin Facebookissa. Fixitin tilejä on kaadettu, mainontaa on estetty ja jopa henkilökohtaisten tilien toimintaa on rajoitettu tai estetty kokonaan. Tästä on raportoineet myös muut aivan tavalliset kansalaiset, jotka ovat vain halunneet levittää tietoa Fixitistä”, Suvi kertoo.

Jatkuuko Fixit!?

Tarkoitus on ilman muuta järjestää uusia tilaisuuksia ja kasvattaa toimintaa. Työmme jatkuu, kunnes kaikki tavoitteemme on saavutettu, Suvi Ahonen toteaa – antaen toivoa itsenäisyysmielisille suomalaisille.

Yhteisvelalla liittovaltioksi – ilman kansanäänestystä

Fixit!-liikkeen vastustaman elpymisvälineen perustamisen yhteydessä valtioneuvosto lähetti eduskunnalle heinäkuussa kirjelmän (U272020 vp):

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euroopan unionin elpymisvälineen perustaminen) Perustuslain 96 §:n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle komission 28 päivänä toukokuuta 2020 tekemä ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio.  

Asian kiireellisyyden vuoksi ehdotuksesta on annettu eduskunnalle ensivaiheessa valtioneuvoston yhteensovittamisjärjestelmässä koordinoitu E-selvitys (E 64/2020 vp). Tulevaa rahoituskehystä (MFF) ja elpymisvälinettä koskevat ehdotukset muodostavat kokonaisuuden, jota käsitellään EU-tasolla yhtenä pakettina.

Ehdotusten valmisteleva käsittely tapahtuu Coreper-kokouksissa ja poliittisen tason linjauksista päättäminen tapahtuu Eurooppa-neuvostossa.  PYYDETÄÄN VAITELIAISUUTTA Eduskunnalta pyydetään perustuslain 50 §:n 3 momentin perusteella vaiteliaisuutta asian käsittelyssä huomiovärillä merkittyjen kantojen osalta Suomen neuvottelutavoitteiden turvaamiseksi, kunnes MFF-rahoituskokonaisuudesta käytävät neuvottelut on saatettu päätökseen

U 272020 vp

Perustuslain 96 §:ssä lukee: ”Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.”

Kirjelmän kanssa samana päivänä, 2. heinäkuuta, valtioneuvoston kanslia on jakanut muistion (EU/2020/0971, Euroopan komission ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin elpymisvälineen perustamiseksi Covid-19 -pandemian jälkeisen elpymisen tukemiseksi).

Muistio kertoo ehdotuksen taustasta ja tavoitteesta: ”Komissio, on 28 toukokuuta 2020 tehnyt ehdotuksen neuvoston asetukseksi (KOM (2020) 441 lopullinen) Euroopan unionin elpymisvälineen, jäljempänä ’elpymisväline’, perustamiseksi (Neuvoston asetus Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen tukemiseksi)” ja edelleen että ”Asetukset ovat luonteeltaan suoraan sovellettavia, eivätkä ne edellytä jäsenvaltiolta erillisiä toimenpiteitä tullakseen kansallisesti voimaan.”

Eduskunta toki päättää – teoriassa, EU-järjestelmässä kun jäsenmaiden parlamentit ovat toissijaisia – Suomen linjasta, mutta elpymisväline aiotaan antaa neuvoston asetuksena, siis EU-asetuksena.

U-kirjelmiä laaditaan EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Näitä ovat muun muassa lainsäädännön alaan kuuluvat asiat sekä eduskunnan budjettivaltaa tai kansainvälisiä sopimuksia koskevaa toimivaltaa sitovat asiat.

U-kirjelmät hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta – mikä tarkoittaa, että eduskunta on kuunteluoppilaana.

Euroopan unionin asetukset ovat sellaisinaan Suomessa sovellettavaa oikeutta, ja EU-säädöstö kieltää hallituksia ryhtymästä toimiin, jotka estävät EU:n kehittymistä. Tähän kategoriaan — EU:n kehittymistä estävät toimet — kuuluvat EU:n toiminnan perusteella myös kansanäänestykset.

Syytä huoleen siis on. Elpymisvälineen kustannukset tulevat muiden EU-maksujen lisäksi. Talouskuristakaan ei olla luopumassa. Euroryhmän kesäkuussa tekemä päätös budjettialijäämät kieltävien sääntöjen noudattamisesta on edelleen – vastoin tervettä järkeä – voimassa.

EU:n elvytyspaketti perussopimuksen vastainen

Ex-mep Eija-Riitta Korhola (kok) pitää elvytyspakettia perussopimuksen vastaisena. Tieto perussopimuksen vastaisuudesta poistettiin näkyvistä komission ja neuvoston verkkosivuilta.

Korhola kirjoittaa verkkolehti Uuden Suomen blogissaan elvytyspaketin olevan hirveä virhe:

Se, että elvytetään lainarahalla, ei sääntöjen rikkomista olekaan. Sen sijaan jäsenmaiden neuvottelema toteutus, jossa nämä ottavat yhteisen velan, on vastoin EU:n perussopimuksen perinteistä tulkintaa. EU:n perussopimusten mukaan yhteisestä velasta piti nimenomaan pidättäytyä, ja jokaisen maan kuului vastata omista veloistaan (art.125), eikä budjettia rakenneta velalle (art.310). Nyt yhteistä velkaa kuitenkin päätettiin ottaa ilman perussopimusten muutosta tai edes laajaa julkista keskustelua. […] Komission ja neuvoston verkkosivuilta vain yhtäkkiä katosi maininta, ettei EU:n toimintaa rahoiteta velalla. 

Sitä on tähän asti pidetty myös oikeudellisesti mahdottomana. Perussopimuksen artiklaa kierretään nyt kuitenkin jonkinlaisella rinnakkaisella kirjanpidolla, jossa jäsenmaiden yhdessä allekirjoittama velka ei ole varsinaista unionin velkaa. Asiaa eli yhteistä velkavastuuta se ei kuitenkaan muuta.

Nyt puhe yhteisvelan kertaluontoisuudesta on jo unohdettu, ja asiantuntijat veikkaavat, että välineestä tulee pysyvä. Vaikuttaa siltä, että poliitikkomme ohjaavat meitä tulonsiirtounioniin, jossa olemme yhteisvastuussa muiden veloista.

Pidän tätä hirvittävänä virheenä, etenkin kun Euroopan talousromahdus on joka päivä yhä todennäköisempi. […] Elvytyksen tarpeen ymmärrän, mutta tässä ei ole nyt kyse siitä. Yhteisvelan myötä EU on merkittävästi erilainen kuin se, johon kansanäänestyksessä liityimme. Sitä paitsi jokainen eduskuntapuolue sanoutui irti yhteisvelasta ennen eduskuntavaaleja. Näin ollen poliitikot eivät ole saaneet mandaattia kansalta siihen, mitä nyt on tapahtumassa.

3.12.2020 eduskunnan täysistunnossa oli määrä käsitellä kansanäänestystä elvytyspaketista vaativaa kansalaisaloitetta. Aloite sai neljässä vuorokaudessa kokoon vaadittavat 50 000 nimeä ylittävän määrän allekirjoituksia. Kansanedustajat joukkopakenivat salista ennen käsittelyn aloittamista.

Viimeisin tieto elvytyspaketista on, että se ei mahdollisesti olisikaan väliaikainen vaan EU:n pysyvä työkalu – aivan kuten monet epäilivätkin. Euroalueen keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde haluaa keskustelua myös euroalueen yhteisestä budjetista.

^{PÄIVITYS *}Sain vastauksen Valtioneuvoston kansliasta elvytyspakettia koskevaan tiedusteluuni:

Vastauksen perusteella eduskunnalla on mahdollisuus kaataa elvytyspaketti — jos eduskunnan saa ohjattua edustamaan kansaa.

---

PÄIVITYS 9.12.2020 klo 20:20: Lisätty valtioneuvoston vastaus.

Kansalaisen kommentti

Eräs näistä tavallisista suomalaisista, jotka kauhuissaan seuraavat suuntaa, johon kotimaatamme Suomea viedään, kirjoitti sähköpostitse Riikalle:

[…] Seuraan kaikkea mahdollista viestintää kykyjeni mukaan saadakseni
käsityksen tästä kauheasta tilanteesta mihinkä nämä globalistit ovat
edenneet Isänmaamme ja Kansamme tuhoamisessa, koska olemme jo pohjalla
josta ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin, jollei halua tuhoutua.

Se on vaan ongelma kun jo näkyy karsinointia tässä Isänmaallisten
joukossa, se heikentää kansallista voimaa ja antaa näin mahdollisuuden
globalisteille särkeä yhteinen tavoite ITSENÄINEN SUOMI. […]

Pitäisi jo ymmärtää tämä yhteinen kansan etu, että myös se köyhin ja
vaatimattomin kansalainen lujittaa rintamaa tasavertaisena ulkoista
painetta vastaan, ettei taas käy niin kuin alku Itsenäisyyden uhoilun
seurauksena jouduttiin pakoittamaan myös köyhälistö tasavertaiseksi
tykinruuaksi eturintamaan, vastaamaan Suursuomi haihattelijoiden
huuteluihin.

Juhani Mäntyniemi

EU-kritiikistä vallan maalittamaksi
AM 25.8.2020 (Tuomas Malinen)

Aiheesta radiossa

Miksi EU:n elvytysvälineestä ei ole talousmielessä paljoakaan iloa, Aki Kangasharju.
https://areena.yle.fi/audio/1-50548371

Onko elvytyspaketissa kyse koronasta vai EU:n hajoamisen pelosta, Kimmo Elo.
https://areena.yle.fi/audio/1-50580364

Miksi Suomen ei kannata lisätä yhteisvastuitaan EU:ssa, Peter Nyberg? https://areena.yle.fi/audio/1-50526556

Mikä talouden tukimuoto EU:ssa on nyt Suomen kannalta edullisin, Vesa Vihriälä?https://areena.yle.fi/audio/1-50491597

Milloin keskustelu talouskriisin hoidosta EU:ssa tulee käymään todennäköisesti kiivaimmillaan, Juhana Aunesluoma? https://areena.yle.fi/audio/1-50475193

Miksi ei EU:n elvytyspaketin vaikutuksista ole tehty kunnon laskelmia, Matti Virén?
https://areena.yle.fi/audio/1-50583302

Kuva: Edvard Isto (CC0) via Wikimedia Commons, EU, Fixit-liikkeen fb-seinä (alkuperäinen kuva artikkelin kuvituksena). Kuvanmuokkaus: Johanna L