Muusana tietojen etsimiseen tähän koosteeseen toimi ZeroHedgen 6. tammikuuta julkaisema SaxoBankin makroanalyysiosaston johtajan, Christopher Dembikin kirjoitus ”Ranskan rokotusstrategia – mitä meni pieleen?”

Dembikin mukaan talouteen ja rahamarkkinoihin keskittyneen jättimedian, Bloombergin sivuston maailmanlaajuinen koronarokotusjäljitysohjelma kertoo, että Ranskassa on rokotettu vain 516 henkilöä sen jälkeen, kun rokotuskampanja käynnistyi 27. joulukuuta 2020.

^{PÄIVITYS *} Our World in Data -sivuston mukaan Ranskassa olisi jaettu 9.1.2021 mennessä 80 000 rokoteannosta. Sekään ei ole paljon. Ranskan väkiluku on Googlen mukaan noin 67 miljoonaa. *

Onpa pieni luku! Ja miksi pankki on kiinnostunut rokotuskattavuudesta?

…olivat ensimmäiset heränneet ajatukset. Kysymykseen vastaaminen on helppoa: pankit käyvät osakekauppaa ja ansaitsevat sillä, samoin kuin myymällä riskivakuutuksia. Se, että yritysten osakkeet eivät käy kaupaksi – koska yritykseen ja sen tuotteisiin ei luoteta – on pankkien kannalta huono uutinen.

Ranskan rokotusstrategia on mennyt pieleen, vaikka ainakin läntinen vallanmedia on kohta jo vuoden myynyt tarvetta ja kiehuttanut odotuksia: aivan kohta, ehkä jo ensi vuonna, kuukauden päästä, saadaan ratkaisu. Puffijuttujen julkaiseminen uutisointina ja yritysten pr-osastojen tuotosten julkaiseminen artikkeleiksi naamioituina ovat osa median ansaintastrategiaa, jolla sitoutetaan mainostajia – tulonlähdettä. Täysin esillä oleva, näkyvä ”synenergia-kumppanuus”.

Miten mahtaa olla muualla kuin Ranskassa? Yritetään saada käsitystä tilanteesta Suomessa: Rokotukset alkoivat joulukuun 27. päivä, kuten Ranskassa. Tammikuun 8. päivänä MTV uutisoi Suomessa annetun siihen mennessä – 12 päivää rokotusten alkamisesta – hieman yli 8000 rokotetta, joista kolmisen tuhatta Helsingin seudulla.

Suomeen on tullut tähän mennessä yhteensä noin 50 000 rokoteannosta. Tämän ja ensi viikon aikana odotetaan tulevan noin 50 000 rokoteannosta per viikko.

THL: Suomessa 296 uutta koronavirustartuntaa (MTV 8.1.2021)

Toisin sanoen ensimmäisestä erästä ei olisi saatu kaupaksi edes neljäsosaa. Miten lienee maailmalla?

Our World in Data -sivustolla on mahdollista hankkia kuvannettua tietoa jaettujen rokoteannosten – ei siis rokotettujen henkilöiden – lukumäärästä valtioittain. Ranskan (France) lisäksi valitsen naapuri Ruotsin (Sweden) ja muita Skandinavian maita, Viron (Estonia) ja Liettuan (Lithuania), EU:n soraääninä Puolan (Poland) ja Unkarin (Hungary), verokeidas Luxemburgin ja maailman (World). Otan Suomen mukaan tiedon arviointi mielessä.

Tanskassa (Denmark) ja Islannissa (Iceland) on jaettu melkein kaksi rokotetta per sata henkilöä. Muissa ei edes yhtä:

Our World in Datan koronarokote-osiosta löytyy tieto maailmalla jaetuista annoksista maittain myös kartan muodossa:

↟ (harmaa: ei tietoja, kellertävä: nollasta kymmeneen tuhanteen, vaaleanvihreä: 10 000–100 000, tummempi vihreä: 100 000–miljoona, turkoosi: miljoona–10 miljoonaa, sininen: 10 miljoonasta 100 miljoonaan, tummansininen: sadasta miljoonasta miljardiin)

Suomessa oltaisiin siis kymmenen ja sadantuhannen (10 000–100 000) jaetun annoksen välillä. Tällaisten skaalojen merkintätavalla on mahdollisuus hitonmoisiin heittoihin. Tarvitaan tarkempi käsitys.

Suomessa on jaettu 11 135 annosta koronarokotetta parissa viikossa. Ensimmäistä, 50 000 annoksen erää on siis jäljellä melkein 40 000 annosta. Ja lisää on tulossa, 50 000 annosta per viikko…

^{PÄIVITYS *} Our World in Data -sivuston mukaan Ranskassa olisi jaettu 9.1.2021 mennessä 80 000 rokoteannosta. Sekään ei ole paljon. *

Kun tiedät, et ota?

Palataan muusaamme, SaxoBankin Christopher Dembikiin. Hän ajattelee Ranskan huonon rokotuskattavuuden – 516 henkilöä lähes 67 miljoonasta ihmisestä – johtuvan rokotteen huonosta saatavuudesta: Ranska valitsi kotimaisen Sanofin rokotetoimittajaksi, vaikka tämän lääkeryhtiön rokote on valmis vasta loppuvuodesta 2021 eikä se toimi hyvin vanhemmilla henkilöillä.

Edelleen Dembik pitää syynä myös sitä, että ranskalaiset ohjataan oman lääkärinsä luo kuulemaan rokotteen mahdollisista eduista ja vaaroista ennen päätöksen tekoa rokotuksen ottamisesta. Lisäksi Ranskassa lääkärit hoitavat rokotuksen, Dembik manaa toivoen, että Ranskakin turvautuisi samanlaisiin massarokotuskeskuksiin kuin Saksa ja Israel. Saksan ja Israelin politiikkavalinnoissa on nähtävissä ilmeisen ironinen puoli.

Dembik pohtii, että taannoisten mielipidekyselyjen perusteella vain 54% väestöstä on halukas ottamaan rokotteen (Saksassa vastaava lukema 67% ja Intiassa 87%). Ranskalaiset tuntevat syvää epäluottamusta terveydenhuoltoa kohtaan sen ryvettyä erinäisissä skandaaleissa viimeisten 30 vuoden aikana – Ranskan terveydenhuolto on pitkälle yksityistetty. Dembik arvelee lisäksi, että logistiikka- ja kylmävarastointiongelmien takia 20–30 prosenttia rokotteista haaskautuu.

Kirjoituksen tärkein sanoma löytyy sen lopusta – tottakai, viimeisten sanojen on tarkoitus jäädä lukijan mieleen. Dembikin pääsanoma kuuluu: rokotekattavuuden pysyessä alhaisena Ranska joutuu pitämään yhteiskunnan eristyssulkutilassa, sillä jos rokotekattavuus on alhainen, virus mutatoituu ja tekee rokotteen hyödyttömäksi. Niinhän virukset tekevät: muuntautuvat – vastauksena immuunisuojalle.

Dembikin ratkaisu on sama, jota on tarjottu poliitikkojen ja erinäisten virallisinstanssien taholta: Pakottavan strategian omaksuminen rajoittamalla rokottamattomien oikeuksia yhteiskunnassa, esimerkiksi sitomalla sosiaalituet ja/tai verohelpotukset rokotteen ottamiseen tai estämällä pääsy julkisiin tiloihin. Jotta strategia voitaisiin toteuttaa, ne jotka eivät ota rokotetta pitäisi rekisteröidä.

Viranomaisrekisterin luominen mahdollistaisi valtiolle (merkattujen) kansalaisten sensitiivisten terveystietojen käytön heidän kiristämiseensä taloudellisin pakottein. Haiskahtaa ikävästi yksilöön kohdistetulle sorrolle, uhkailulle ja väkivallalle. Rokotteen ottaneetkin rekisteröidään – tietenkin, koska tiedot tarvitaan ”terveyspassiin”, jota ilman ei pääse julkisiin tiloihin eikä saa lupaa matkustaa.

Naurettavan vähäinenkään vapaus ei tule kansalaislle vastikkeetta: Ensinnäkin täytyy ottaa rokote – haittavaikutuksia tai ei. Toiseksi täytyy kantaa jatkuvasti mukanaan seurantalaitetta, jonka hankinnan ja käyttökulut itse kustantaa – älypuhelinta ”terveyspassi”-sovelluksineen. Saman laitteen kautta on luovutettava vallan instituutioille tiedot koko sosiaalisesta verkostostaan, tiedot liikkumisestaan, kulutustottumuksistaan, päivittäisistä rutiineistaan…

…eli luovuttava kaikesta yksityisyydestään.

Joulukuun 2020 lopulla tosin tri Soymya Swaminathan, eräs WHO:n päätieteilijöistä kertoi:

• Rokote ei välttämättä estä sairastumista.
• Rokotetut voivat levittää tartuntaa.
• Rokotettujen pitää olla karanteenissa matkustaessaan muihin maihin.
• Edes tehokkaiden rokotteiden kanssa ei ole takeita, että virukset saataisiin katoamaan.

Kommentti

Brittien yleisradion mukaan (9.1.2021) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD) pääekonomisti Laurence Boone katsoo, että vaikka globaali koronarokotelevitys onnistuisi (even with a global vaccine rollout in place), sulkutoimia (lockdown) ja sosiaalista etäisyyttä on luvassa lisää.

Boone perustelee tulevien koronapakkotoimien tarvetta niiden ”toimivuudella” vuonna 2020 (it worked in 2020). Englanniksi lauseet ”It works well for me.” ja ”It works well.” voivat loppujen lopuksi saada hyvin erilaiset merkitykset. Kenties Boone tarkoittikin, että koronapakkotoimet ”toimivat hyvin” hänen ja rahamaailmarikkaiden hyödyksi.

Boonen mukaan ”meidän pitää jatkaa ei-lääketieteellisiä [massojenhallinta]toimia, hallitusten tukea [eli valtioiden velkataakkaa] ja rokottamista [ikään kuin rokottaminen olisi ainoa lääketieteellinen mahdollisuus toimia] niin kauan ja tehokkaasti ja niin nopeasti kuin tehokkaasti ja turvallisesti on mahdollista.” 

”Viruksen uusi muunnos on johtanut uusiin koronapakkotoimiin ympäri maailmaa”, jatkaa BBC. OECD kuulemma povaa etenkin Kiinalle talouskasvua vuodelle 2021. Ennestään isot paisunevat räjähdysmäisesti, kun ne valtiontukien imemisen lisäksi voivat kasvattaa resurssejaan ilmaiseksi tuhottujen pienyrittäjien ja Veli-verkkoon kuulumattomien keskisuurten raunioilla.

Ja taas ekonomisti kertoo meille, miten yhteiskunnan tulisi suhtautua lääketieteelliseen ilmiöön, josta hallinnot ja media ovat muovanneet ”uhan”. Seuraavaksi kai virologit ja lääketieteen tohtorit luennoivat meille finanssitaloudesta?

Johanna / AM

Ranskalaiset – ja suomalaiset – eivät ole haluttomuudessaan ottaa rokotetta yksin: sama ilmiö näkyy Atlantin toisellakin rannalla. Just The Newsin Scott Rasmussenin tekemässä kyselyssä 48% vastanneista uskoi viranomaisten johtaneen heitä harhaan koronapandemian suhteen ja pyrkineen edistämään suosimiaan politiikkoja, 18% ei osannut sanoa ja 34% luotti viranomaisten tiedotukseen:

Statistan Trust in Media 2020 -tilaston perusteella luottamus mediaan ei ole korkealla. Neljästäkymmenestä maasta vain viidessä luottamus ylittää 50 prosenttia, Kenian ollessa tasan 50%. Suomessa ja Turkissa lukema on korkein, 56%.

Edelmanin vuotuinen luottamusbarometri, Edelman Trust Barometer 2020 kertoo samansuuntaista: Luottamus poliitikkoihin, hallituksiin ja mediaan on laskevalla käyrällä tänäkin vuonna. Hallitukset ja media ovat molemmat ”Epäpätevät ja epäeettiset” -jakajalla. Voidaanko kohta puhua globaalista epäluottamuksen megatrendistä?

Devex uutisoi joulukuun puolivälissä Euroopan unionin luvanneen Bill & Melinda Gatesin säätiön perustamalle ja rahoittamalle rokoteliittouma/lobby GAVIlle 100 miljoonan euron avustuksen ja 400 miljoonan euron lainan GAVIn, Gatesin säätiön rahoittaman epidemiavalmiusinnovaatioliittouma CEPIn ja Gatesin säätiön rahoittaman Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) koordinoiman, GAVIn kesäkuussa perustaman globaalin koronarokotteiden rahoitus- eli lobbausverkoston (COVAX AMC) kautta.

COVAX Advanced Market Commitment (AMC) on yksi WHOn, Euroopan komission (eli EU:n) ja Ranskan ”vastauksena tähän pandemiaan” perustaman COVID-19-työkalujen saatavuus-yhteistyökampanjan [Access to COVID-19 Tools (ACT) Accelerator] kolmesta peruspilarista. COVAXia rahoittaa mm. Bill & Melinda Gates -säätiö.

Devex kertoo GAVIn ilmoittaneen keränneensä 2 miljardia dollaria, mukaan lukien EU:n itse perustamalleen verkostolle antama, mm. suomalaisten veronmaksajien kustantama, jättilahjoitus. GAVI kertoo kuitenkin tarvitsevansa lisäksi vielä 5 miljardia dollaria vuonna 2021 – voidakseen rahoittaa koronarokotteiden hankinnan. Josta hankinnasta GAVI saa epäilemättä oman siivunsa rahoituksen jatkumisena.

Rokotuskartelli on vaikeuksissa. Massiivisesta pelottelusta ja viestinnän rakentelusta huolimatta – tai sen vuoksi – rokotteiden jakelu etenee hitaasti. Turvaudutaanko pakkokeinoihin? Sen jälkeen hallitusten – ja median – on nykyistäkin vaikeampi esiintyä ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajina. Niin laajaa on edunsaajaryhmien kaupitsemia päätöksiä kohtaan tunnettu epäluottamus jo nyt.

---

PÄIVITYS 11.1.2021 klo 19:18: ”Our World in Data… Sekään ei ole paljon.” Merkattu uudelleen (alunperin ”Lisäys 11.1.2020 klo 18:43”) ja siirretty nykyiselle paikalleen. Lisätty perään Ranskan väkiluku: ”…noin 67 miljoonaa.”

Kuva: Picryl (CC0), Bru-nO via Pixabay. Kuvanmuokkaus Johanna L