FIMEA: ei estettä hydroksiklorokiinin tai ivermektiinin käyttöön COVID-19-hoidossa

Ossi Tiihonen

Sain haltuuni Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) osoitetun kantelun ”harhaanjohtavan tiedon antamisesta COVID-19-taudin lääkehoidossa” ja valituksen kohteen, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) siihen antaman vastauksen.

Sekä kantelusta että Fimean vastauksesta on poistettu kantelun tekijän ja dokumenttien luovuttajan, Kaj Granlundin yhteystiedot. Vastauksessaan Fimea kertoo (s2), ettei ole estettä käyttää hydroksiklorokiinia koronan hoidossa:

Kyseessä on tyypillinen virkamiespäätös, jossa osaan kantelun aiheista ei oteta mitään kantaa. Kantelun sävy on selittelevä ja puolusteleva. On taidettu Fimeassakin tajuta, että lääkkeiden rajoittamiselle on heikot perusteet. Ivermektiiniin päätös ei ota mitään kantaa – ilmeisesti siksi, ettei sen määräämistä ole missään vaiheessa rajoitettu.

Toimitus huomauttaa * Yhdysvaltain terveysvirasto (National Institutes of Health, NIH) on korjannut ohjeistustaan ivermektiinin käytössä COVID-19-potilaiden hoidossa, ja sen käyttö on nyt luvallista. Viime vuonna aiheen tiimoilta perustettu lääkäreiden liitto (Front Line COVID-19 Critical Care Alliance, FLCCC) kertoo asiasta tiedotteessaan. *

KUVAKAAPPAUS (17.1.2021) LFCCCn etusivulta

Valitettavasti on niin, että merkittävä osa lääkäreistä ja apteekkareista Suomessa on saamieni tietojen mukaan siinä uskossa, että hydroksiklorokiini ja ivermektiini ovat kiellettyjä koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidossa. Lääkärillä on kuitenkin edelleen oikeus määrätä parhaaksi katsomiaan lääkkeitä, joita voivat olla myös hydroksiklorokiini ja ivermektiini. Molemmat ovat pitkään markkinoilla olleita, tehokkaiksi ja turvallisiksi todettuja lääkeaineita.

YLEn hydroksiklorokiini-kimara

Lääkkeillä on aina riskinsä ja sivuvaikutuksensa, vaikka niitä olisi käytetty kauan ja laajasti – näin myös hydroksiklorokiinilla. Lääkäreitä on vallanmediassa harvemmin rohjettu lytätä, mutta the VID muutti tämänkin: vahvin viestijä on uusi lääketieteen auktoriteetti. Taloudellinen ja poliittinen valta medioineen määrittelee oikean lääketieteen ja väärässä olijat (covidiootit populisti-trumpistit) – vaikka sen oma tiedotus näyttäytyy ristiriitaisena, jos ei vallan sekavana.

”WHO keskeytti Trumpin mainostaman hydroksiklorokiinin kokeilemisen koronapotilaisiin”, otsikoi virallinen vallanmedia uutisensa toukokuussa 2020 ja jatkaa: ”Tutkimus viittasi pahoihin sivuvaikutuksiin”. YLE-otsikko ei palajoo pohdittavaa jätä: hydroksiklorokiini paha (koska) Trump hyi, kertoo tiede. Klik. Seuraava otsikko. Villava yleisö tietää jo, mitä mieltä tästä kuuluu olla.

WHOn keskeytys perustuu The Lancet-tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen hydroksiklorokiinin sivuvaikutuksista, kerrotaan YLEn tekstissä. Heitto ”samankaltaista viestiä muilta tahoilta” viitannee YLEn huhtikuiseen uutiseen pahan Trumpin pahasta lääkkeestä. Kuolemanriski ja Brasilian presidentti mainittu, eikä tekstiin eksynyt vieläkään hairahdu: hydroksiklorokiini paha paha (koska) Trump ja Bolsonaro hyi, kertoo tiede.

Loppuun piilotettuna löytyy linjasta poikkeava informaatio, joka tiedotuksessa olisi ollut uutisen olennaisin: ”WHO ei tiedä mitään hydroksiklorokiiniin liittyvistä turvallisuusongelmista… lääkettä käytetään yleisesti autoimmuunitaudin, nivelrikon sekä malarian hoitoon.” Samana päivänä YLEn paikallisuutinen kertoo otsikossaan, että Satakunnassa ”WHO:n pelkäämiä sivuvaikutuksia ei havaittu”.

Suomalaisen yleisön kollektiivinen käsitys lääkeaineesta perustuu kuitenkin nyt liki pelkästään yhden tutkimusartikkelin aiheuttamalle mediakohulle. Kolmen päivän päästä – kun yleisön käsitys on jo lukittunut – YLE julkaisee aiheesta tasapainoisemman, nälkävuoden pituisen asiantuntijahaastattelun. Suomessa lääketutkimusta johtava kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen ei näe hydroksiklorokiiniä vaarallisena jos ei ihmelääkkeenäkään.

The Lancetin tutkimuksen YLEn asiantuntija näkee metodologisesti heikkotasoisena ja sen saaneen painoarvonsa julkaisualustastaan ”unohtaen näyttöön perustuvan lääketieteen perusteet. Tikkinen kritisoi myös ”lehtijuttuihin ja tviitteihin perustuvaa lääketieteen tekoa” esimerkkinään USA:n lääkeviranomainen FDA, joka viikko Trumpin twiitti-suosittelusta hyväksyi hydroksiklorokiinin käytön – joka Suomessakin aloitettiin ”ilman kunnollista tutkimusasetelmaa”.

Huhtikuisessa uutisessaan YLE kertoi FDAn nimenomaan varoittaneen hydroksiklorokiinista ja Trumpin ”toistuvasti ylistäneen” sitä. Kesäkuussa taas YLEn otsikko ilmoittaa tutkimuksen arvovallalla: ”Kiistelty malarialääke ei torju covid-19-tautia”. Ingressissä hydroksiklorokiinin turvallisuutta on epäilty ja kokeita keskeytetty. Tutkimuksessa, josta uutinen kertoo, sen ei todettu aiheuttavan vakavia sivuoireita tai sydänoireita, teksti kertoo.

Loppuun piilotettuna YLE mainitsee WHOn jatkavan hydroksiklorokiini-kokeiluita COVID-19-potilaiden hoidossa. Tiedon merkitys mitätöidään kertomalla lopetukseksi – aiemmassa YLEnannossa asiantuntijan lyttäämässä – The Lancetin tutkimuksessa ”selvinneen” klorokiinin ja hydroksiklorokiinin ”voivan aiheuttaa mahdollisesti vakavia sivuoireita ja jopa lisätä potilaiden todennäköisyyttä kuolla”.

Päivää aiemman YLE-uutisen otsikko kertoo malarialääkkeen tehon koronapotilaiden hoitamisessa lytänneen tutkimuksen laatua epäiltävän lääketieteen julkaisussa. Jotta kimarainen polkumme ei kävisi liian yksitoikkoiseksi, uutinen tarkentaa epäilyn tulevan The Lancetista, samasta julkaisusta, joka aloitti mekkaloinnillaan ”hydroksiklorokiinin vaarallisuudesta” koko mediakohun – ja pilasi lääkkeen uskottavuuden COVID-19-hoidossa.

Loppujen lopuksi YLE pitää linjansamediapoolin saneleman? – ja päättää artikkelinsa korostaen, kuinka FDA ja monet muut ovat varoittaneet, että kyllä se hydroksiklorokiini sittenkin saattaa olla vaarallinen. Highly likely?

Johanna / AM

Atlantin takaisen ”koronatsaarin”, Anthony Faucin johtaman NIHn alainen allergia- ja tartuntatauti-instituutti (National Institute of Allergy and Infectious Diseases, NIAID) on tiennyt asian jo ainakin Virology-lehden vuonna 2005 julkaisemasta artikkelista lähtien.

Epidemiahan hiipui toukokuussa 2020, kuten kausiräkätaudit tyypillisesti tekevät – ilmeisesti auringonvalon lisääntymisen aiheuttaman D-vitamiinitason nousun vaimentamina. Suomalaisten kohtuulliset D-vitamiinitasot ovat todennäköisesti merkittävä tekijä sille, että kuolleisuus on Suomessa ollut tyypillisellä tasolla, jopa tavanomaista alhaisempaa.

Nähdäkseni viimeistään kesällä 2020 on Suomen hallituksen täytynyt olla selvillä epidemian kulusta ja sen hiipumisesta. Ottaen huomioon, ettei viime kevään koronavirusepidemia eroa mm. kuolleisuudeltaan influenssasta ja että (viruksen aiheuttamaan tautiin – ei virukseen, toim.huom) on ollut alusta asti käytössä tartunnan alkuvaiheessa annettuna tehoavia lääkkeitä, on kysyttävä:

Kuinka paljon Suomen hallitus on tiennyt asiasta? Ovatko nämä tiedot olleet hallituksen käytettävissä? Onko hallitus pimittänyt tietoja tai antanut alaisilleen virastoille määräyksiä, jotka ovat olleet tuhoisia potilaiden hoidoille?

Kuinka monta pelastettavissa ollutta ihmishenkeä on menetetty? Miten hallitus on vastuussa taloudelle ja ihmishengille aiheutetuista vahingoista? Mitkä ovat hallituksen ministerien henkilökohtaiset vastuut päätöksistä? 

Hallituksen ja aluehallintoviranomaisten päätöksille taudin yleisvaarallisuuden perusteella ei ole mitään katetta.


Kirjoitus on julkaistu alunperin 16.1.2021 kirjoittajan omilla sivulla otsikolla
”Uutispommi! FIMEA:n mukaan ei ole estettä käyttää hydroksiklorokiinia tai ivermektiiniä koronan hoidossa”.
Toimitus on tehnyt tekstiin kieli- ja tyylittelymuokkauksia.

Kuva: Alan Levine via Pxhere; torstensimon, 愚木混株 Cdd20 via Pixabay. Kuvanmuokkaus: Johanna L

2 comments

  1. 1.5 Ivermektiini estää SARS-CoV-2-viruksen replikaation in vitro

    Tiivistelmä:

    Tutkimuksessa tarkasteltiin Yhdysvaltain elintarvike-ja lääkeviraston (FDA) hyväksymän syyhypunkin ja päätäiden hoitoon käytettävän ivermektiini-lääkeaineen käyttöä COVID-19-taudin hoidossa.

    Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ivermektiini on myös antiviraalinen lääkeaine. Tämän antiviraalisen piirteen vuoksi tutkijat halusivat testata kyseistä lääkeainetta COVID-19-taudin hoitoon, ja havaitsivat, että soluviljelmässä ivermektiini vähentää SARS-CoV-2-viruksen RNA:n määrää 5000-kertaisesti.

    Toisin sanoen, syyhypunkin hoitoon käytettävä lääke ivermektin estää tehokkaasti myös SARS-CoV-2-viruksen replikaation in vitro.

    COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS

    Julkaisu: Caly, L.et al. (2020)The FDA-approved drug ivermectin inhibits the repli-cation of SARS-CoV-2 in vitro.Antiviral Research 178:104787(June 2020). Linkki:https://doi.org/10.1016/j.antiviral.2020.104787

    Vertaisarvioitu: Kyllä

    Tutkimuksen luonne: Soluviljelytutkimus ivermectin-lääkeaineen soveltuvuudesta COVID-19-taudin hoitoon.

    Tutkijan kommentti: Tutkimus osoittaa, että ivermektiini voisi soveltua COVID-19-taudin hoitoon, koska se estää tehokkaasti SARS-CoV-2:n replikaation. Lääkeaineesta onkin jo meneillään satunnaistettuja clinical trial-tutkimuksia (RCT), jotka valmistuttuaan pystyvät arvioimaan tarkemmin sitä, onko kyseinen lääkehoito tehokas ja turvallinen myös COVID-19-tautia sairastaville potilaille. (VP)

    Lähde:

    3/2020 Valtioneuvoston kanslia, Koronakriisiin liittyviä ajankohtaisia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta (s. 9) https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162430/COVID19_Tutkimuskatsaus_3-2020.pdf

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s