Koronadystopia (vol 1½) – kulukeskustelua

AvoinMedia julkaisee jatkoa US:n pikaisesti poistamalle kirjoitukselle. Nyt sensuroitu lääkäri keskustelee tuotantotalouden professorin kanssa siitä, mitä hallituksen ”SARS-Cov-19:n vastaisessa sodassa” tekemät paniikkiratkaisut tulevat maksamaan suomalaisille.

Ville-Veikko Elomaa

Hyvät lukijat!

Kävin seuraavan sähköpostikeskustelun professori Paul Lillrankin kanssa 16.–18.1.2021. Paul on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tuotantotalouden (laadunohjaus ja palvelutuotanto) professori. Hänen luvallaan paljastan käymämme dialogin, jossa on synkkää todellisuutta taloudesta jotain ymmärtäville. Keskustelu on ”unedited”, vain pientä viilausta tehty.

Lukekaa ja miettikää itse kukin sisimmässänne, mistä on nyt kyse!

Ville-Veikko Elomaa (16.1.2021)

Arvoisa professori Paul Lillrank!

Kirjoitin puheenvuoro-sivustolle Uuden Suomen blogiin alla olevan linkin taakse nyt laitetun tekstin. Se ehti vanhentua sivulla vajaan vuorokauden, kun US ilmeisesti katsoi sen olevan poliittisesti vääränlainen. Asiavirheitä ei pitäisi olla, mutta toki jokainen meistä voi tulkita dataa haluamallaan tavalla. Mutta data on silti data!

Uusi Suomi vai Totuusministeriö?
Lääkärin väärä näkemys koronadystopiasta roviolle

AvoinMedia 12.1.2021

Keväällä 2020 kirjoititte ansiokkaasti korona-rajoituksia ja niiden kustannuksia kritisoiden. Olen miettinyt lyhyttä kirjoitelmaa erilaisista koronaan liittyvistä rajoituksista jatko-osaksi aiemmin tehdylle kirjoitelmalleni. Lähinnä käsittelen siinä maskeja, jotka ovat herkullinen kohde niiden (lähes) totaalisen järjettömyyden vuoksi. 

Minua on askarruttanut muutama asia koronaan liittyvissä talouskysymyksissä varsinkin nyt, kun itse tauti on varsin vaatimaton. Olisin kiitollinen, jos saisin niihin vastauksia:

  1. Näin maallikkona en ole missään vaiheessa ymmärtänyt, miksi koronatauti olisi vaikuttanut talouteen, jos rajoitustoimia ei olisi käynnistetty. Ymmärrän kyllä niiden rajoitusten käytön talousvaikutukset, mutta en ymmärrä kerta kaikkiaan: miten talouden olisi voinut käydä huonommin ilman rajoitustoimia. Eihän aiempinakaan vuosina ole epidemia haitannut talouksia, vai onko? Jos on, niin millaisin kustannuksin? 
  2. Oletteko tehnyt uusia laskelmia, mitä taloudelle tapahtuu, jos etenemme samanlaisiin rajoitustoimiin nyt keväällä 2021 kuin teimme keväällä 2020?
  3. Mitkä ovat erilaisten rajoitusten talousvaikutukset?
  4. Mitkä olisivat talousvaikutukset, jos mitään rajoitustoimia ei tehtäisi?
  5. Mitkä ovat lisääntyvän velan vaikutukset maamme talouden kestävyyteen, jos korot nousevat/eivät nouse?
  6. Onko maamme vaarassa menettää talouden romahduksen seurauksena itsemääräämisoikeutensa rippeet?

Olisin todella kiitollinen näkemyksestäsi. Olin iloinen viime kevään analyysistäsi, vaikka se ei sopinutkaan tuolloin hallituksen/eduskunnan poliittiseen agendaan. Olen sanonut kaikille, että olen huolissani maamme tilasta ja siitä, mihin tämä kaikki tulee johtamaan. Oma osuuteni suunnan korjaamiseen on vaatimaton, mutta mielestäni kansalaisten tulee saada tietää se ikävämpikin totuus, vaikka se sattuisi.

Paul Lillrank (17.1.2021)

Hei ja kiitos yhteydenotostasi.

Olen lukenut blogikirjoituksiasi mielenkiinnolla. En ole virkakiireiltä ehtinyt paneutua tähän asian vaatimalla tarkkuudella. Olen kuitenkin seurannut keskustelua. Tämä kanadalainen preprint-artikkeli summeeraa hyvin tähänastista tutkimusta nimenomaan sulkutilojen haitoista:

KUVAKAAPPAUS Ari Joffen artikkelista
COVID-19: Rethinking the Lockdown Groupthink

Yhteenveto on, että sulkutilojen aiheuttamat haitat ihmishengissä, laatukorjatuissa elinvuosissa (Quality Adjusted Life Years, QALY) ja hyvinvointivuosissa (Wellbeing Years, WELLBY) laskettuna ovat 5–87-kertaisia (multippeli siis, ei prosentti) itse viruksen haittoihin verrattuna.

Pari mietelmää kysymyksiisi:

  1. Standardivastaus on, että sairastavuus ja kuolleisuus vaikuttavat työvoiman tarjontaa supistavasti ja siten taloudelliseen toimeliaisuuteen. Kun tiedämme, että covid-19 kanssa kuolleiden mediaani-ikä on pari vuotta yli yleisen eliniänodotteen, niin vaikutus on olematon. Sairaspoissaolot toki vähentävät tehdyn työn määrää, mutta niinhän on tavallisina flunssakausinakin. Ei ole näyttöä, että nyt tilanne olisi tässä mielessä poikkeuksellinen.

    Ilman rajoitustoimia olisi toki ollut mahdollista, että ihmiset olisivat omia aikojaan muuttaneet kulutuskäyttäytymistään. Tämä on epätodennäköistä – eihän tavallinen kausi-influenssakaan erityisemmin sitä muuta. Jos pelkopandemiaa ei olisi ruvettu lietsomaan medioissa, reaalimaailman havaintoihinsa perustuen kansalaiset eivät olisi reagoineet juuri mitenkään.

  2. Taloudellisten vaikutusten estimointi edellyttäisi sellaista ekonometristä osaamista ja taituruutta, joka ei kuulu kompetenssivarastooni. Käsittääkseni BKT-ennusteet antavat keskustelua varten riittävän kuvan – se on kamala, vaikka oletettaisiin +/- kolmen prosenttiyksikön vaihteluväli.

    Toinen asia on rakenteellinen: mitkä talouden sektorit ottavat eniten hittiä? Epäilemättä palvelualan pk-yritykset. Muista vaikutuksista kansanterveyteen ja hyvinvointiin antaa edellä mainittu Joffen artikkeli hyvän katsauksen tutkimukseen. Aivan hirveältä näyttää.

  3. Elinkeinojen sulkeminen luonnollisesti aiheuttaa eniten haittaa poispudonneena liikevaihtona. Vähittäiskaupassa on nähtävissä selvä siirtyminen kivijaloista verkkokauppaan. Tämä on omiaan lisäämään kaupan keskittymistä ja erityisesti kansainvälisten toimijoiden (Amazon) vaikutusvaltaa. Keskittyminen ja kartellisointi vähentää kilpailua, joka puolestaan näkyy hintojen nousuna ja hidastuvana innovatiivisuutena.

  4. Tässä voi ajatella useampia skenaarioita: (a) ei olisi tehty yhtään mitään, siis ei lietsottu paniikkia eikä tehty rajoituksia: efekti nolla. (b) paniikkia ei olisi lietsottu mutta rajoituksia tehty – poliittisesti aika mahdoton skenaario. (c) paniikkia olisi lietsottu, mutta vaikkapa WHO:n lokakuussa 2019 julkaisemaan suositukseen vedoten ei olisi tehty rajoituksia, olisi vain suojeltu riskiryhmiä ja kehotettu ihmisiä noudattamaan käsihygieniaa: efekti olematon. (d) lietsotaan paniikkia ja tuodaan rajoituksia: nykytila, katastrofi.

  5. Velan vaikutukset pidemmän ajan kuluessa ovat mittavat. Niin kauan, kun korot pysyvät alhaalla ja lainaa saa lisää, ei näy mitään ja voidaan Marinin hallituksen lailla huolettomasti jatkaa julkista kulutusjuhlaa. Jos korot nousevat, kansantalouden selkäranka katkeaa justiinsa, ja sitten ollaan saneeraustalkoissa, joita ei ennen ole nähty. Poliittista levottomuutta luvassa.

    Olen yrittänyt muodostaa käsitystä siitä, kuinka pitkälle velkaantuminen voi mennä. Tästä on erilaisia näkemyksiä, joiden välillä on vaikea ottaa kantaa. On romahdusteoria, jossa skene on jokin globaali häiriö – velananto loppuu – likviditeetti katoaa ja sen myötä kansainvälinen kauppa – sosiaalietuisuuksia ei voi maksaa – tulee kaaos.

    Sitten on niitä, joiden mielestä raha on ilmaista, keskuspankit tekevät sitä napinpainalluksella ja voivat samalla helppoudella mitätöidä velat. Normaalin talousteorian mukaan tästä pitäisi seurata rankka inflaatio. Sitä ei ole kuitenkaan näkynyt (paitsi kiinteistöjen hinnoissa), koska maailmassa on deflatorisia vastavoimia, esim. globalisaation tuoma kustannustehokkuus, väestön vanhenemisesta seuraava kysynnän vähentyminen sekä maahanmuuton tuoma katto palkankorotuksille.

    Jos deflatoriset tekijät heikkenevät, on mahdollista, että inflaatio nostaa jälleen päätään. Se söisi velat pois sujuvasti, mutta aiheuttaisi kaikenlaista muuta haittaa. Itse pidän inflaatio-skeneä todennäköisenä, kannattaa laittaa säästöt reaaliomaisuuteen.

  6. Jos talous romahtaa, itsemääräämisoikeus menee saman tien. Velallinen ei ole vapaa.

Olen saanut joitain yhteydenottoja asian tiimoilta. Jotain tässä pitää tehdä. En tiedä, mikä olisi paras esitystapa ja foorumi. Totuudenpuhujia kaivataan kuitenkin enemmän kuin yksi tai muutama.

Kirjoitin muuten Janne Aaltosen kanssa artikkelin ”Koronakriisin varjolla ajetaan omia etuja tavalla, joka ei kestäisi investointilaskelman kirkasta valoa” Must Read -verkkolehteen (maksumuurin takana). Totesimme siinä, että hallituksen päätöksentekoprosessi ei ollut rationaalinen. Rajoitusten aiheuttamien ongelmien riskiä ei nähty, kun kaikki huomio oli koronaviruksen riskeissä.

Vielä,
olennainen tutkittava ilmiö tässä on, miksi ja miten pelko sai vallan – vai oliko niin, että pelolle annettiin valta, tai sitä peräti tahallisesti lietsottiin? Tällaisesta saa pian konspiraatioteoreetikon maineen, joten kärjistyksiä on vältettävä. Kaksi ajatusuomaa kuitenkin:

  • Follow the money – kuka tästä hyötyy?
    Big Pharma, Big Tech, poliittinen luokka, erityisesti kulttuurimarxistit (noteerasit varmaan, miten koronaa käytettiin Trumpin päänmenoksi) ja Kiina. En usko, että kukaan tätä on suunnitellut, eikä tarvitsekaan olettaa mitään komentokeskusta. Hyödyllisempi käsite on saalistava opportunismi (predatory opportunism) – ts. kun juna on menossa sopivaan suuntaan, on helppo hypätä kyytiin.
  • Massapsykoosi
    Tässä on mielestäni hyödyllinen ja uskottava ajatuskulku. Kymmenen vuotta sitten sikainfluenssan kohdalla yritettiin lietsoa paniikkia, mutta ei ottanut oikein tulta. Niihin aikoihin verrattuna some on kuitenkin kehittynyt huimasti. Verkossa esiintyy massapsykologisia piirteitä (mob behavior). Päätöksentekijät sortuvat ryhmäajatteluun. Bernard Henri Levy kirjassaan ”The Virus in the Age of Madness” vertasi tilannetta ensimmäiseen maailmansotaan: mopo lähti karkuun, kun uusi teknologia (rautetiekuljetukset, konekiväärit, massa-armeijat jne.) alkoivat elää omaa elämäänsä, johon sen ajan johtamismenetelmät eivät saaneet otetta. Hän ehdottaakin, että Covid-19-pandemiaa kutsuttaisi nimellä Ensimmäinen Maailmanpelko (The First Wold Fear). Jos tämän mukaan mennään, odotettavissa on massiivinen pessimismi, hallitusten asiantuntijoiden ja medioiden luottamus romahtaa. Kun rajoitukset purkautuvat, on taas ”svengaava 20-luku” (the Swinging 20s’) – otetaan takaisin mikä koronan takia jäi tekemättä.

Ja vielä,
hallitukselta pitäisi penätä exit-strategiaa. Strategia, jossa exitiä ei ole edes ajateltu, ei ole mikään strategia. Siis, miten ja milloin rajoitukset puretaan? Mitkä ovat ne tunnusluvut, joiden tulee olla missä asennossa, että vihelletään peli poikki? Missä järjestyksessä rajoituksia puretaan? Miten seurataan purkuprojektin onnistumista?

Terveisin
Paul

(Paul Lillrank, Professor
Aalto University School of Science, Department of Industrial Engineering and Management
)

Ville-Veikko Elomaa (17.1.2021)

Hyvä professori Paul Lillrank!

Kiitos kattavasta vastauksestanne! Olisin vielä tiedustellut joitain karkeita, mutta konkreettisia lukuja. Selkeillä luvuilla voisin saada tavallisen kansalaisen (lue: itseni) hahmottamaan nykyisen rahankäytön koronaan. 

Mitä maksaa nyt yksi pelastettu laadukas elinvuosi? 

Nythän vedotaan koko ajan siihen, että ilman rajoitustoimia tilanne olisi kuten Ruotsissa, vaikka kuolleita vertailemalla mielestäni Suomi ja Ruotsi eivät edes ole vertailukelpoisia. Ruotsissa on enemmän maahanmuuttajia, jotka aiheuttivat suurimman saldon kuolleissa. Jos leikiteltäisiin, että olisi käynyt kuin Ruotsissa eli kuolleita olisi ollut samassa suhteessa, niin mikä olisi ollut pelastetun laadukkaan lisäelinvuoden hinta? 

Ja vielä yksi lisäkysymys. Saanko mainita nimenne tämän sähköpostin sisällön osalta myös vai viittaanko vain viralliseen raporttiisi viime keväältä? Olen suojellut ”lähteitäni”. Pudotkoon oma pää pelkästään, jos niikseen tulee. Oma turhautumiseni ylitti kamikaze-tason, mutta muilla voi vielä olla jotain suojeltavaa.

Paul Lillrank (17.1.2021)

Hei,
Saa mainita. Olen jo ‘on the record’ toisinajattelijana. (Sen MTV-jutun jälkeen tuli aivan uskomatonta törkypostia.)

Tosiasiallisen QALY-hinnan laskeminen on mahdotonta. Pitäisi tietää (1) sulkutoimien nettohaitta euroissa, (2) sulkutoimien hyöty: säästetyt ihmishenget x säästyneet elinvuodet x säästyneiden elinvuosien laatu. Mutta voihan sitä huvikseen laskeskella:

  • Haitta = 8 prosenttiyksikköä BKT:tä kahtena vuotena on noin 30 miljardia. (Puolentoista vuoden sote-menot.)
  • Suomessa koronaan ja koronan kanssa on kuollut 618 henkilöä.
  • Oletetaan, että ilman rajoitustoimenpiteitä kuolleita olisi ollut noin kaksinkertainen määrä (hutera oletus). Säästetty siis pyörein luvuin 600 henkeä.
  • Kuolleiden mediaani-iän ollessa 84 vuotta oletetaan, että säästyneetkin ovat samanikäisiä ja että he elävät vielä kaksi vuotta kukin (palvelutaloissa ollaan keskimäärin 2,2 v ennen kuin kuolo korjaa).
  • Oletetaan sitten vielä elämänlaaduksi 0.8.

Saadaan 600 x 2 x .8 = 960 QALYa. Jaetaan tällä 30 miljardia, saadaan 31 250 000 euroa per QALY. Aivan järkyttävää!

Oletetaan sitten, että Suomen kuolleisuus olisi ilman sulkutoimia sama kuin Ruotsissa, väkilukuun suhteutettuna 6000 henkilöä. Sulkutoimien aikaansaama säästö olisi 5400 henkeä Em. kaavalla saadaan: 5400 x 2 x .8 = 8640. Tällä jaetaan 30 miljardia, saadaan 3 472 200 euroa.

Oletuksiahan voi muuttaa haluamallaan tavalla. Mutta ei millään järkevällä oletuksella päästä lähellekään normaalia QALY-hintaa, joka pyörii siinä 30–50 000 euron paikkeilla.

Siis, yksi koronakuolema on 70 kertaa arvokkaampi kun vaikkapa syöpä- tai (aivo)halvauskuolema.

Ville-Veikko Elomaa (18.1.2021)

Kiitos upeasta vastauksesta!

Kunnioittaen ,
Ville-Veikko Elomaa 

Paul Lillrank (26.1.2021)

Noin muutoin, näitä data-harjoituksia on ollut eri lähteissä paljon. En ole noteerannut valtamedian (mainstream media, msm) edes yrittäneen niitä kumota. On vaiettu ja pumpattu sitä samaa vihjailu & pelottelu -kampanjaa.

Data-analyyseja kun lukee, alkavat samat argumentit toistua. Luonnollisesti. Iso juttu tässä on pelkopandemia ja sen syntymekanismit. En ole saanut ilmiöstä vielä kunnollista otetta, mutta jotain ennen näkemätöntä siinä on.


Keskustelu on julkaistu alunperin 26.1.2021 Elomaan omassa blogissa otsikolla ”Koronadystopian kustannukset”.
Jotkin linkityksistä, kuvitus sekä korostukset toimituksen tekosia, kuten myös tekstin kevyt kielellinen muokkaus.

Kuva: Wolfgang Claussen, Pete Linforth via Pixabay. Kuvanmuokkaus: Johanna L

PÄIVITYS 29.1.2021 klo 17:29: Artikkeli merkattu vieraskynä-osioon (Kaikuluotain), merkintä unohtunut alunperin.

3 comments

  1. Useat ”vapaat demokratiat” ovat suljettuina: Kanada, Itävalta, Alankomaat (Hollanti), Iso-Britannia, Yhdysvaltojen demokraatti-osavaltiot.

    Monen maan lisäsulkeminen on pohdinnan alla, myös Suomessa.

    Pk-sektori tekee kuolemaa globaalisti koronatoimien alla.

    Turismisektorin pelastamista käytettiin perusteluna ”vapaus”passeille. Siitä huolimatta, että rokotteen ottamisen jälkeenkin on määrä noudattaa etäisyys- ja karanteenimääräyksiä, käyttää maskia.

    Miltä kuulostaa aurinkoloma maski naamalla ja uimarantakielto karanteenien ja sosiaalisen etäisyyden takia?
    Turismista elantonsa saavat maat, joissa turisteja varten ei ole auki ravintolan ravintolaa?
     
    Eristyssuluista, karanteeneista ja muista koronatoimista ovat hyötyneet suuret vaalikampanjarahoittajat: BigTech, BigPharma, BigAgra ja BigMoney. Valtiot ottavat lainaa — veronmaksajien piikkiin — koronatukitoimia varten. Tukitoimet on suunnattu isoille pörssiyhtiöille, pienet saavat kuolla.

    Voitaisiin myös sanoa, että kansallisia velkoja monetisoidaan nyt meneillään olevalla kvantitatiivisella kevennyksellä; määrällisellä ”elvytyksellä”, alijäämien inflatoimisella, mitä termiä nyt halutaankaan käyttää.Rahamäärän kasvattaminen tällä tapaa synnyttää inflaatiota, rahan arvon alenemista, joten deflaatiokierre ehkä kaunistellaan keinoksi hillitä inflaatiota.

    Köyhien määrä on kasvanut entisestään. Yrityksille ei ole asiakkaita, edes sen jälkeen kun/jos ne saavat avautua, koska rahaton ei osta.

    Tykkää

  2. Kuluttajahintojen inflaatiota on odotettu v. 2008 alkaen, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tai on, asuminen kallistuu kallistumistaan, ja kun kaikki raha menee siihen, ei jää ylimääräistä joka nostaisi muita kuluttajahintoja. Toisekseen löysä raha on joko jäänyt makaamaan koska ei uskalleta investoida ja muu raha on mennyt finanssiteollisuuden kasinopeleihin, sekä yritysten omien osakkeiden takaisin ostoon hilaten kursseja aina vaan kohti poks-tasoa. Ennen vanhaan raha tuli palkansaajille käteen, jotka panivat sen liikkeelle iloisesti kuluttaen, tällöin saattoi myös inflaatio saada vauhtia. Epäilen, että kuten 2008, kasinon jossakin huoneessa pyörii ruletti josta ei tiedetä ja joka pysähtyessään saa samantapaisen vyöryn aikaiseksi kuin silloin. ”Margin call” oli silloinen avainsana. Joku tulee rajoillensa ja alkaa pakon sanelemana vetää takaisin. Tästä syntyi silloin vitsi: ”Kuka on tämä hra Marginaali joka yrittää tavoitella minua.”

    Pandemiakauhu on selättänyt länsivaltiot, mutta entä muualla ? Kiinaa kauhisteltiin kun se pisti täyssulun kolmeksi viikoksi mutta silti talous kasvoi 2020 ja Wuhanissa oli uutena vuonna täys’ meno päällä ilman ainuttakaan rokotettua, kadut tupaten täynnä väkeä. Kiinassa tehdään nyt helmikuussa n. 1,7 miljardia sisäistä matkaa jokavuotisten juhlapäivien johdosta. Brasilian hiekkarannat ovat täynnä elämäniloista väkeä, vieri vieressä. Venäjällä rajoitukset ovat aluekohtaisia. Viikko sitten Moskovassa sijaitsevassa Depo -ravintolamaailmassa oli tuhansia asiakkaita tungokseen asti ja maskit oli vain henkilökunnalla. Vietnam on selvinnyt lähes naarmuitta joskin vienti on kärsinyt. Tuskin sekään johtuu suluista vaan kenties edellisen Sarsin kehittämästä vastustuskyvystä. Intiassa kansaa puhuttavat maatalouden muuttuvat ehdot enemmän kuin mikän tauti.

    Tautitapausten määrä eri puolilla maailmaa ei taida selittyä sulkujen eroilla vaan taustalla on tekijöitä joita ei tunneta. Esim. Suomen ja Ruotsin erot sulkujen osalta eivät lopultakaan ole olleet kovin suuria. Suomen eduksi on toistaiseksi sanottava, että täällä on sentään vältetty Keski- ja Etelä-Euroopan pahimmat älyttömyydet, ihmisten henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kajoaminen ja kodin koskemattomuuden loukkaaminen. Jos Suomi nyt alkaisi purkaa rajoituksia, voisi lopputulos vielä olla kestettävissä. Mutta miten käy esim. Espanjan jossa peruselinkeino turismi on laitettu polvilleen. Mutta kun Saksan johtaviin asiantuntijoihin kuuluva Sucharit Bhakti totesi, että lasten rokottaminen heikosti testatulla rokotteella on pahoinpitelyrikos ja kun Suomen pääministeri on kertonut rokottavansa pienokaisensa, niin mitä voimme odottaa. Paniikkinappulan päällä istuminen jatkuu ja kenties pahenee.

    Tykkää

  3. Follow the money. Pk-sektorin yritykset ovat valtion kansalaisten/ yksityishenkilöiden omistajia, jotka hyödyttävät omistajiensa valtioita. Suuryritykset jotka hyötyvät tästä, ovat ”kansainvälisen eliitin” käsissä. Näistä Henry Ford kirjoitti jo sata vuotta sitten.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle riikkasoyring Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s