Sähköpostiviestintä osoittaa Yhdysvaltain viranomaisten liittoutuneen BigAgran kanssa Meksikon painostamiseksi.

Vasemmistoliberaali, Bill & Melinda Gatesin säätiön hyväntekeväisyysrahalla tuettu brittilehti The Guardian raportoi agrokemianjätti Monsanton ostajan, Bayerin, teollisuuden puolesta lobbaavan CropLife American (CLA) ja amerikkalaisviranomaisten työskennelleen tiiviissä yhteistyössä painostaakseen Meksikoa hylkäämään suunnittelemansa glyfosaattikiellon (glyfosaatin kauppanimi RoundUp).

The Guardianin artikkeli perustuu tiedonsaannin vapautta koskevan lain (Freedom of Information Act, FOIA) avulla saatuihin sähköpostiviesteihin. FOIA-pyynnön teki biodiversiteettikeskus Center for Biological Diversity (CBD).

Glyfosaattitoimitusten jatkumista Meksikoon ”suojeltiin” samaan aikaan, kun Bayer oli neuvotteluissa sopiakseen 11 miljardin dollarin vaateista, joita oikeusteitse ovat esittäneet ihmiset, jotka katsovat sairastuneensa imusolmukesyöpään glyfosaatille altistumisen takia, The Guardian kirjoittaa huomauttaen Meksikoon kohdistetun painostuksen muistuttavan Thaimaaseen vuonna 2019 kohdistettua painostusta, kun maassa suunniteltiin glyfosaattikieltoa.

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador (AMLO) on antanut meksikolaisille viljelijöille aikaa vuoteen 2024 asti luopua glyfosaatin käytöstä:

Meksikossa pyritään siirtymään asteittain pois myös geenimuunneltujen kasvien (Genetically modified organism, GMO) viljelystä, ja palaamaan alkuperäislajikkeisiin. Meksiko tähtää määrätietoisesti elintarvikeomavaraisuuteen ja suvereniteettiin sekä kansalaisten terveyteen.

”Meksikon hallituksen huolenpito kansalaisten terveydestä on herättänyt Yhdysvalloissa huolta maatalousviennin terveydestä”, The Guardianin artikkelin kirjoittanut Carey Gillam toteaa sarkastisesti.

The Guardianin näkemä sähköpostiviestintä on käyty Yhdysvaltain kauppaedustuston (Office of the US Trade Representative, USTR) ja eri amerikkalaisvirastojen välillä. Huoli ja turhautuminen Meksikon omavaraisuuspyrkimyksiin paistaa läpi. Yhdessä sähköpostissa esimerkiksi valitellaan AMLOn hallituksessa olevia, äänekkäitä bioteknologian vastustajia ja sitä, että presidentti on antanut geenimuuntelun vastaisia lausuntoja.

Viestinnästä selviää, että maatalouskemikaaliteollisuus pyrki saamaan Yhdysvallat ottamaan glyfosaattiasian mukaan Meksikon, Kanadan ja Yhdysvaltain väliseen USMCA-vapaakauppasopimukseen, joka astui voimaan heinäkuussa 2020. Kauppaedustusto USTR myös totteli ilmoittaen Meksikolle, että sen asenne glyfosaattiin ja geenimuunneltuihin lajikkeisiin herätti huolta USMCA-sopimuksen noudattamisen suhteen, The Guardian hahmottelee.

Yhdysvaltain ympäristövirasto (Environmental Protection Agency, EPA) liittyi painotusyrityksiin siteeraten CropLife America -lobbausryhmän kanssa käymiään keskusteluja sisäisessä sähköpostiviestinnässä. Viestissä pohditaan, kuinka USMCA-sopimusta voisi käyttää näiden huolta aiheuttavien asioiden työstämisessä.

Huoli kemikaalikauppiaiden keskuudessa alkoi kasvaa loppuvuodesta 2019 Meksikon kieltäydyttyä ottamasta vastaan kiinalaista glyfosaattierää. Meksiko vetosi ennaltaehkäisevään periaatteeseen viitaten glyfosaatin käytön turvallisuuskysymyksiin.

Bayerin johdosta lähestyttiin kauppaedustusto USTR:ia mainiten Meksikon vihjanneen glyfosaatin olevan suuri ympäristöriski, jonka käyttö voi aiheuttaa vakavia ympäristövaurioita ja peruuttamattomia terveysvammoja. Bayerilta toivottiin, että Bayerin väki voisi keskustella asiasta USTR:n kanssa ja pohdittiin, voisiko USMCA-vapaakauppasopimusta hyödyntää ongelman ratkaisemisessa.

Sähköpostissa kerrottiin USTR:n suuntaan CropLife America -lobbausryhmän ja Bayerin toimitusjohtajien työskentelevän Yhdysvaltain maatalousviennistä vastaavan viraston (US Agriculture’s Foreign Agricultural Service, FAS) kanssa Yhdysvaltain Meksikon lähetystössä. ”Toistaiseksi Bayerilla ei ole ollut ongelmia viennin kanssa” mutta ongelmia on tiedossa, mikäli Meksiko kieltää kaiken glyfosaatin tuonnin maahan, Bayer viestii.

Tammikuussa 2020 Yhdysvaltain ja Meksikon välillä pidetyssä neuvottelussa Yhdysvallat ottikin esille, USTR:n briiffaamana, glyfosaattiasiat korostaen syvää huoltaan siitä, että glyfosaatituonti oli torpattu ”ilman selvää tieteellistä oikeutusta”.

Helmikuussa 2020 Bayerin suunnalta oltiin jälleen yhteydessä USTR:iin. Yhteydenoton aihe oli Meksikon ympäristö- ja luonnon resurssit -ministeriön lausuma siitä, että Meksikolla oli hallussaan tieteellisiä todistuksia glyfosaatin vaaroista, sekä suunnitelmia suorittaa oma tutkimus aiheesta kansainvälisten organisaatioiden avulla.

Maaliskuussa 2020 Bayerin ja muiden agribisnesjättien rahoittama lobbausryhmä CropLife America lähestyi USTR:ia kirjeitse: Meksikon toimet glyfosaatin kieltämisen ja geenimuunneltujen kasvien kanssa vaativat ”pikaista huomiota”, The Guardian kuvailee.

Bayer osallistui hoputtamalla USTR:ia ”korkean tason poliittista osallisuutta” korostaen. Toukokuussa USTR kertoi Meksikon talousministerille glyfosaatti- ja geenimuunnellut kasvit -asian ”uhkaavan maidemme kahdenvälisten suhteiden vahvuutta”. Elokuussa 2020 CropLife America -lobbausryhmä kiitteli Yhdysvaltoja kaikesta sen agribisnesjäteille suomasta avusta, alleviivaten kuitenkin, että lisää apua tarvitaan, koska ”Meksiko on käytännöllisesti katsoen lakannut prosessoimasta uusien kasvimyrkkyjen rekisteröimistä.”

Sähköpostiviestinnän perusteella agribisnesjätit pelkäävät, että Meksiko rajoittaa elintarvikkeissa tähän asti sallittuja kasvi- ja hyönteismyrkkyjäämien määriä – ”20 miljardin arvoinen vuotuinen, Yhdysvaltain maatalousvienti Meksikoon vaarantuu”. Pelätään myös, että muut maat ottavat mallia Meksikosta. Erityisesti geenimuunneltujen maissin ja soijan vienti vaarantuu, jos elintarvikkeiden terveellisyyden eteen aletaan toimia.

Elämää vaalivat uudistukset

Sami Laaksonen kertoo 19.1.2021 Kansan Uutisten blogeissa Meksikon hallituksen sosiaalisista ohjelmista, joilla köyhimpien asemaa ja ympäristön tilaa pyritään parantamaan:

Vuonna 2021 panostukset sosiaalipolitiikkaan kasvavat 3,6 prosenttia. Yhteentoista keskeiseen avustusohjelmaan käytetään rahaa noin 304 miljardia pesoa tai lähes 12,7 miljardia euroa.

Kuten perustuslain maalis–toukokuussa 2020 muutettu neljäs artikla toteaa, yleinen kansaneläke, vammaisavustus, köyhimpien peruskoulun oppilaiden tuet ja kaikkien oikeus maksuttomaan terveydenhuoltoon mukaan lukien ilmaiset lääkkeet ovat perustavanlaatuisia sosiaalisia oikeuksia, joiden maksaminen tulee taata kaikissa olosuhteissa.

Mikä parasta, sama artikla takaa, ettei näiden rahoitus voi koskaan laskea. Niihin käytettävien budjettivarojen on aina oltava edellistä vuotta korkeammalla tasolla.

Kolme mullistavaa ohjelmaa Meksikosta

Elämää istuttamassa (Sembrando Vida) on maailman suurin ekologinen yhteisprojekti, jossa pyritään istuttamaan miljoona hehtaria puita, mikä vastaa noin miljardia uutta istutusta. Kukin yhteisö muodostaa oman ekologisen lannoitetehtaansa ja tuottaa luonnonmukaiset hyönteiskarkoitteensa itse, Laaksonen kertoo. Ohjelmaan osallistuu jo yli 400 000 omia maitaan maksua vastaan uudistavaa viljelijää, jotka puuntaimien kasvatuksen ohella viljelevät ruokapöydän vakiokasveja, maissia, papuja ja kurpitsaa.

Elämää istuttamassa -ohjelma pyrkii lunastamaan samanaikaisesti neljä keskeistä tavoitetta: tuottava osallistaminen ja tuotannon lisääminen, ympäristöstä huolehtiminen ja metsien hävittämisen sekä autioitumiskehityksen pysäyttäminen, maanviljelijöiden järjestäytyminen ja pääsy pankkisektorin piiriin, yhteisöjen ja perheiden vahvistaminen sekä siirtolaisuuden vähentäminen. Parhaillaan ohjelman piirissä on jo yli 416 000 viljelijää 20 osavaltiossa (kaikkiaan osavaltioita on Meksikossa 32).

---

Kommentti

Kysyin glyfosaattien käytöstä Suomessa kahdelta ystävältäni, toinen on luomuviljelijä, toinen maitotilallinen, joka viljelee rehun itse. Minulle selitettiin, että useimmat suomalaiset maataloustuottajat eivät haluaisi käyttää myrkkyjä, mutta siihen ajaudutaan. Suomen maataloutta on ajettu alas jo kauan, minkä takia kotimaista siementä on ajoittain vaikeasti tai ei ollenkaan saatavissa. Viljelijät joutuvat tilaamaan siemeniä ulkomailta.

Ulkomaisten siementen joukossa on ulkomaisia rikkaruohonsiemeniä: jos niitä ei torjuta, ne leviävät Suomeen. Tilakokojen kasvettua viljeltäviä alueita ei ole mahdollista perata rikkaruohoista käsipelillä.

RS

Lähteet

Gillam, Carey | The Guardian (16.2.2021): Revealed: Monsanto owner and US officials pressured Mexico to drop glyphosate ban

Laaksonen, Sami | Kansan Uutiset -blogit (19.1.2021): Kolme mullistavaa ohjelmaa Meksikosta

Kuva: Aline Dassel via Pixabay

MUOKATTU 20.2.2021 klo 10:08 lisäämällä ”Erityisesti maissin ja soijan vienti vaarantuu, jos…” > ”Erityisesti geenimuunneltujen maissin ja soijan vienti vaarantuu, jos…” selkeyden vuoksi.