Foodora – pukki kaalimaan vartijana?

Socrates must return

Valtamedian näkökulmasta luet juuri nyt valeuutista. Jotkut ystäväsi ja kollegasi varmasti allekirjoittaisivat tämän väitteen kehottaen sinua etsimään “todelliset” faktat koronaan liittyen jostain luotettavasta lähteestä. Miltä kuulostaisi www.pandemia.fi?

Olet varmasti nähnyt mainoksen televisiossa tai netissä. Ja mikäli etsit googlesta sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvoksen, Helsingin yliopiston epidemiologian dosentin, Mikko Paunion, blogikirjoituksia, löydät hakutulosten kärkikolmikosta linkin pandemia.fi-sivustolle.

Sivusto on laatinut faktantarkistuksen blogiin, jossa Paunio kirjoittaa näkemyksensä koronasta tukien väitteitään lääketieteellisillä tutkimuksilla. Lähteet löytyvät asianmukaisesti ja niihin liittyen pandemia.fi onkin tehnyt faktantarkastuksen.

Työpäivän jälkeen sinua ei huvita tutustua englanninkieliseen lähdetekstiin, vieläpä tieteenalasta, joka ei ole sinulle itsestään selvää. Arvioit sivun luotettavuutta. Osoite vaikuttaa uskottavalta. Sivun graafiset tilastot myötäilevät niin valtamedian otsikoita kuin koronauskovaisten ystäviesi näkemyksiä.

Sivuston kerrotaan pyörivän vapaaehtoistyöllä ja mukana on mediassakin esiintyneet Helsingin yliopiston virologian apulaisprofessori Tarja Sironen, dosentti Pirta Hotulainen ja ahkerat, etunimin mainitut lääketieteen ja viestinnän opiskelijat, jotka auttavat lähdemateriaalin kanssa. Kuinka sympaattista!

Tämä taitaa olla se luotettava lähde. Suurinpiirtein näin ajattelin itsekin eräänä perjantai-iltana.

Päätin kuitenkin tutustua muutamiin mainituista lähteistä ja totesin pandemia.fi:n faktantarkistuksessa osoitettujen virheiden olevan paremminkin semanttisia, ei niinkään lääketieteellisiä. Kyseinen faktantarkistus on mainio esimerkki siitä, kuinka taitava viestintä pystyy kääntämään faktat näennäisesti päälaelleen.

Tarkista faktantarkistajat!

Kuvittele tilanne, jossa todistat vakavaa rikosta. Sinulla on tekijästä selkeä silminnäkijähavainto. Todistat oikeudessa, mutta puolustusasianajaja “debunkkaa” todistuksesi sanomalla, ettei rikoksen tekijällä ollut jalassaan juoksulenkkarit vaan kyseinen lenkkarimalli on tarkoitettu kävelyyn ja tästä syystä syyllinen täytyy vapauttaa.

Esimerkki on toki kärjistetty, mutta totuus on, että aina kun joku mainitsee mediassa tehneensä faktantarkistuksen, eritoten silloin kannattaa olla erittäin kriittinen ja lähteet on syytä lukea itse. Nykyisin edes korkeakoulutettujen ihmisten opittu mediakriittisyys ei enää riitä suodattamaan todellista kuvaa uutistulvista ja lukemattomista forumeista, jotka vilisevät lobbareita ja trolleja.

Tärkeää on myös ymmärtää, että trolleja ja lobbareita eivät käytä pelkästään venäläiset! Semantiikan roolista nykypäivän viestinnän “totuusbingossa” voisi kirjoittaa kokonaisen artikkelin tai oikeastaan kokonaisen kirjasarjan.

Bongaa pandemiahyötyjä!

Päätin tutkia pandemia.fi:n henkilökuntaa tarkemmin.

Googlasin toimitukseen kuuluvat nimet. Ensimmäisenä listalla oli Daniel Jyllikoski, joka työskentelee muun muassa ruokalähettipalvelun, Foodoran, Suomen osaston markkinointi- ja viestintäpäällikkönä. Alkaako soittaa kelloja? Foodoran omistaa Saksassa sijaitseva, monikansallinen online-ruokalähettipalveluyritys Delivery Hero, joka alle kymmenessä vuodessa on kasvanut suureksi toimijaksi 1,5 miljardin liikevaihdolla.

Delivery Heron omistajina on puolestaan lukuisia sijoitusyhtiöitä. Suurin omistaja on Naspers, joka on Etelä- Afrikassa sijaitseva monikansallinen internet-kuluttajayritys ja mediatalo. Naspersin päätoimialat ovat verkkomainonta, rahoitustekniikka, maksubisnes ja ruoan toimitus. Naspers omistaa lähes kokonaan Etelä-Afrikan median ja on historiassa kunnostautunut myös apartheidin merkittävänä tukijana.

Vuonna 2001 Naspers osti 46,5 prosenttia kiinalaisen internetyhtiön, Tencentin, osakkeista. Tencent tunnetaan muunmuassa kiistanalaisen WeChatin sekä lukuisten mobiilipelien ja sovellusten kehittäjänä. Tällä hetkellä Tencent pyrkii voimakkaasti Euroopan markkinoille, kuten myös monet muut Naspersin alaisuudessa toimivat organisaatiot, joille koronapandemia on kuin Kalevalan Sampo.

Palataan kuitenkin Foodoraan ja Delivery Heroon. Jos tarkastelemme viimeksi mainitun osakekurssia, huomaamme sen kulkevan kauniisti käsi kädessä lockdownien kanssa, mikä on tietenkin loogista. Mielenkiintoista on myös, kuinka esimerkiksi Suomen Foodoraan on pumpattu valtavia summia jo kauan ennen kuin koronasta oli tietoakaan.

Oliko tosiaan näin, että ruokalähettimarkkinoiden kasvuodotus Suomessakin olisi ollut niin intuitiivisen optimistinen, että miljoonien eurojen vuosittaiset tappiot olivat perusteltuja, vai oliko tiedossa, että jotain merkittävää on tulossa, joka nostaa ruokalähettipalvelujen kysynnän pilviin? Mieti asiaa hetki itseksesi!

On täysin selvää, että www.pandemia.fi on kaupallinen sivusto, jolla on selkeä tavoite. Mitä pidempään me ihmiset elämme epärealistisen koronapelon vallassa vaatien vallanpitäjiltä tiukempia sulkuja ja lockdowneja, sitä enemmän lihotamme kyseisten korporaatioiden lompakoita, ja sitä pidempään poikkeusolot myös jatkuvat.

Pelottavinta tässä on se, että kyseisellä sivustolla operoi Helsingin yliopiston apulaisprofessori, joka on myös saanut merkittävästi tilaa mediassa. Hän on puhunut pahimman skenaarion puolesta, samalla pyrkien osoittamaan vääräksi selkeästi kokeneemman asiantuntijan näkemystä.

Tässä vielä linkki Mikko Paunion blogiin ”Koronapandemia kohta ohi?”, jossa hän vastaa pandemia.fi:n faktantarkastukseen, ja pandemia.fi:n perustelut. Paunio itsekin mainitsee kyseisen sivun olevan kaupallinen toimija.

Ajattele itse, ole vahva!

Tämä perjantainen googletteluni avarsi maailmankuvaani paljon enemmän kuin valtamedian seuraaminen. En edelleenkään lue villeimpiä salaliittoteorioita, mutta näiden omien empiiristen tutkimusteni perusteella en lähtisi kuitenkaan niitäkään liian jyrkästi tuomitsemaan. Värikynää varmasti löytyy, mutta pohjavire lienee lähempänä totuutta kuin valtamedia.

Heitän sinulle, lukija, pienen haasteen: Bongaa sinäkin pandemiahyötyjiä! Lähde pienelle seikkailulle, käytä luovuutta ja omia aivojasi. Ota vaikka pieni kisa kaverin kanssa. Takaan, että maailmankuvasi avartuu.

Mikäli lähipiirissäsi on saarnaavia koronahysteerikkoja, annan tärkeän neuvon: Älä saarnaa vastaan, muuten muutut itsekin samanlaiseksi. Pyri olemaan vahva ja tietoinen, sillä vahva ymmärtää, ettei ketään voi saada vahvaksi ja tietoiseksi väkisin. Voit perustella kantasi ja antaa hänen sanoa viimeisen sanan. Viimeinen sana annetaan armosta ja armoa kykenee antamaan se, joka on vahva ja tietoinen.


Kuva: Tax Credits (CC BY 2.0) via Flickr, PublicDomainPictures via Pixabay, internet, Foodora. Kuvanmuokkaus Johanna L

5 comments

  1. Tämä on ihan sama kuin tuo Pa$kam€dia alkoi kauan aikaa sitten kaikkialla mainostamaan jotain Facebookia ja Twitteriä..Silloin aisti heti että kannattais pysyä niistä todella kaukana…Tunne oli oikea…

    Tykkää

  2. Siitä viimeisestä toteamuksesta Olen kyllä eri mieltä…Saarnaajille saarnataan takaisin…(Ainoa kieli mitä Ne ymmärtää)…Ja Keskustelijoiden kanssa keskustellaan…

    Tässä taitaa näkyä se ”Naisellinen”…”Ole ovimatto” ajattelu…Jossa konfrontaatiota vältellään loppuun asti…

    Tykkää

    • Tai ehkä se havainto, että uskomuksia ja luuloja ei muuteta väkisin, ulkoapäin tunkemalla? Havahtumisen täytyy tulla itsestä.

      Tykkää

  3. Jokainen tilanne on tietenkin omansa…Mutta ehdotettu ”ehdoton taktiikka”…vain vahvistaa jonkun ”Hysteerikon” uskoa omiin mielipiteisiinsä…Jos Saarnaaminen ei maistu..Niin Ironia toimii kyllä sekin hyvänä vaihtoehtona…

    …Life is a Confidence Game.

    Tykkää

  4. Michio Kaku on ollut oikeassa jo 2000 luvun alkupuolella, sanoessaan valtioiden ajautuvan anargiaan tiedonkulun nopeutuessa, johtuen prosessorien kehityksestä.
    Tänä päivänä saa olla erimieltä kunhan on vain samaa mieltä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s