Euroopan unioni vaatii panttivanki-jäsenmaitaan hyväksymään elvytyspaketin, joka ei elvytä.

Koronavirus ei ole syypää Euroopan talouden lamaantumiseen. Kiristyspolitiikka, poliittisessa puheessa ”valtiontalouden sopeutustoimet” eli talouskuri, tappoi talouskasvun lähes koko Euroopassa.

Koronatoimet tulivat usean vuoden talouskuripolitiikan henkitoreisiinsa saattaman talouden ongelmien päälle. Elvytettykin toki on: vuoden 2008 finanssi-, velka- ja talouskriisin jälkeen on elvytetty pankkeja, jäsenmaita ja jäsenmaiden pankkeja vähän väliä, mikä osaltaan on johtanut EU-jäsenmaiden valtionvelan kasvuun.

Nyt on määrä elvyttää taas.

Mikä elvytyspaketti?

Voimassa oleva EU-perussopimus kieltää tulonsiirrot toisten jäsenmaiden hyväksi (artikla 125). Myös EU-budjetin rahoittaminen lainalla on kielletty (artikla 310). Yksittäisen jäsenmaan osalta tämä on sallittua odottamattomien katastrofien tapauksessa (artikla 122).

Nyt sääntöjä ollaan kiertämässä koronaa tekosyynä käyttäen. Jäsenmaiden ottamien velkojen lisäksi ”EU:n puolesta toimiva” Euroopan komissio ottaa NextGenerationEU-elpymisvälineen (NGEU) rahoittamiseksi lainaa markkinoilta.

Jotta komissio voi aloittaa lainanoton, kaikkien jäsenmaiden on ratifioitava uusi EU:n omia varoja koskeva päätös valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti. Suomi ja muut maat takaavat EU-budjetin kautta velan, ja siten myös EU:n budjettialijäämän tulevan rahoituksen.

Pelastusrahasto.fi on listannut elvytyspakettia koskevia pääkohtia:

• Ehdotetun rahaston koko on 750 miljardia euroa, joista 390 miljardia jaetaan tukina ja 360 miljardia lainoina. Saajina on maita, joissa on Suomea keveämpi verotus ja/tai korkeampi BKT.

• EU:n ottama velka maksetaan takaisin pääosin jäsenmailta kerätyillä korkeammilla jäsenmaksuilla sekä uusilla EU-veroilla vuosina 2028–2058.
  
• Rahaston elvytysvaikutus on todennäköisesti mitätön, koska se suuntaa rahoitusta tuottamattomiin kohteisiin, minkä lisäksi rahasto on väitettyihin vaikutuksiin nähden liian pieni.

• Elvytyspakettiin otettu 6,6 miljardin velka ei näy Suomen budjetissa, se on budjetin ulkopuolista ”piilovelkaa”, joka maksetaan – muiden velkojen ohella – takaisin korkoineen vuoteen 2058 mennessä.

• Jos rahasto hyväksytään eduskunnassamme, vie se Suomen tulonsiirtounioniin.
  
• Jos jokin EU-maista ajautuu maksukyvyttömyyteen, muut maksavat enemmän. Viimeisten kymmenen vuoden aikana viisi euromaata (Espanja, Irlanti, Kreikka, Kypros ja Portugali) on ajautunut maksuvaikeuksiin.

Jos Suomen eduskunta hyväksyy elpymispaketin, vie se Suomen yhteisvelka-, verotus- ja tulonsiirtounioniin. Rahastosta pääsee pois ainoastaan eroamalla EU:sta.

Maksuista emme välttämättä pääse eroon edes silloin, koska olisimme niihin eduskunnan päätöksellä sitoutuneet. Käytännössä rahastosta eroaminen vaatisikin sekä EU-eron että maksukyvyttömäksi julistautumisen, Pelastusrahasto.fi huomauttaa.

Yhteisvelalla tulonsiirtounioniin

70 % rahaston 312,5 miljardin euron avustuksista jaetaan väestömäärän, (käänteisen) asukasta kohden mitatun bruttokansantuotteen sekä vuosien 2015 – 2019 työttömyysasteen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että köyhät, väestöltään suurimmat jäsenmaat, joissa on ollut korkea työttömyys vuosina 2015-2019, saavat suurimmat avustukset.  Loppujen 30 % avustuksien jakokriteerit ovat: vuoden 2020 BKT:n pudotus, vuosien 2020 ja 2021 BKT:n kokonaispudotus, (käänteinen) asukasta kohden mitattu bruttokansantuote ja väestömäärä.

Rahaston jakoperusteet eivät toisin sanoen edes pääosiltaan yritä kattaa koronavaikutuksia, vaan kyseessä ovat suorat tulonsiirrot rikkailta köyhemmille ja talousasiansa huonosti hoitaneille jäsenmaille. Tämän vuoksi rahaston oikeampi nimitys olisi tulonsiirtorahasto, koska siihen (tulonsiirtoihin) se ensisijaisesti pyrkii.

Pelastusrahasto.fi

Komission ehdotuksen perusteella suurimmat avustuksien saajat (vuosina 2021–2023) olisivat:

• Italia: 65 miljardia euroa (n. 7 % valtion 2020 budjetista)
• Espanja: 59 miljardia euroa (n. 11 % valtion 2020 budjetista)
• Ranska: 37 miljardia euroa (n. 3 % valtion 2020 budjetista)
• Puola: 23 miljardia euroa (n. 10 % valtion 2020 budjetista)
• Kreikka: 16 miljardia euroa (n. 18 % valtion 2020 budjetista)
• Viro: (1) miljardi euroa (n. 10 % valtion 2020 budjetista)

Elvytyspaketin eli tulonsiirtorahaston todellinen merkitys on, että se muuttaa EU:n toimintaperiaatteita. Se lisää EU-jäsenmaiden yhteisvelkaa ja niiden välisiä tulonsiirtoja. Se myös sitoo muutettuja toimintaperiaatteita vastustavat jäsenmaat uusilla maksuvelvoitteilla lujemmin uuteen EU:hun.

Muun muassa Saksan sosiaalidemokraatit sekä Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde ovat jo ehdottaneet, että rahastosta tulee pysyvä osa EU:ta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA kertoo EU:lla olleen suunnitelmia yhteisestä EU-budjetista olleen olemassa jo vuosia. Ideaa yhteisestä budjetista voi arvioida siltä pohjalta, että EU:n kirjanpidot epätäsmällisyydet eivät pääse enää edes uutisiin, koska niissä ei ole mitään uutta. (*

lltalehti huomauttaa Yleisradion uutisoineen maanantai-iltana 26. huhtikuuta EU-virkamiehen varoittaneen Suomea ”ennenäkemättömästä mainehaitasta”, jos Suomi ei hyväksy EU:n elvytyspakettia.

Perustuslakivaliokunta käsitteli päätöstä tiistaiaamuna 27. huhtikuuta, joten valtioneuvoston – Sanna Marinin hallituksen – kanslian aloitteesta käyty keskustelu näyttäytyy yrityksenä vaikuttaa perustuslakivaliokuntaan.

Koska rahasto luodaan tavallisella EU-asetuksella, se sitoo jokaista jäsenmaata niin kauan kun asetus on voimassa ja maa on EU:n jäsen. EU-komission antama asetus astuu voimaan ilman, että maiden parlamentit säätävät siitä lakia.

Vaikka itse rahasto syntyy asetuksella ja jäsenmaiden määräenemmistön kannatuksella, vaatii päätös sen rahoittamisesta, eli rahaston kyvystä ottaa velkaa, jäsenmaiden yksimielisyyttä ja siten jokaisen maan parlamentin hyväksynnän. Jos yksikin jäsenmaa kieltäytyy rahaston rahoittamisesta, rahasto ei voi ottaa yhteisvastuullista velkaa.

Pelastusrahasto.fi

MTV raportoi EU:n aikovan todennäköisesti viedä paketin läpi, vaikka Suomi ei sitä hyväksyisikään – tästä aikeesta voinee vetää johtopäätökset Suomen painoarvosta ”ytimen” pöydissä.

Myötähäpeäpuolueet

Pelastusrahasto.fi, eturintamassa GnS Economicsin Tuomas Malinen, ex-mep Eija-Riitta Korhola (kok) ja joukko talousasiantuntijoita ovat tehneet hartiavoimin työtä saadakseen eduskunnan ja vallanmedian kiinnittämään huomiota elvytyspaketin elvyttämättömyyteen ja sivuvaikutuksiin. Ainakin suomalaiset monipuolisesti mediaa seuraavat ovat asian huomanneet.

Eduskunnassa elvytyspaketin hyväksymistä vastaan ovat perussuomalaiset, kristillisdemokraatit. eduskuntaryhmä Ano Turtiainen ja Liike Nyt. Puolesta ovat sdp, rkp, keskusta, vasemmisto ja vihreät. Mikko Kärnän kommentti kuvastellee keskustan puoluejohdon ajatusmaailmaa:

EU:ssa maksajia on vähemmän kuin elätettäviä, ja siksi jäsenyys niin kalliiksi tuleekin.

Kokoomus puolestaan antoi sanalle ”tyhjäntoimittaja” uuden sisältömerkityksen ilmoittaessaan äänestävänsä tyhjää – mikä johtaa elvytyspaketin hyväksymiseen.

Jokunen kokoomuksen kansanedustaja on ilmoittanut julkisesti äänestävänsä vastoin puoluejohdon määräyksiä – kenttäväki on puoluejohdon kanssa eri mieltä. Kokoomuksen äänestäjien sosiaaliseen mediaan jättämät kommentit viittaavat siihen, että kokoomus jää vaaleissa tyhjän päälle ex-äänestäjien valitessa saajat äänilleen muista puolueista.

Kansanedustajatkin ovat saaneet runsaasti ns. asiakaspalautetta äänestäjiltä, jotka haluavat kertoa etteivät halua elpymispakettia hyväksyttävän. Kansanedustajien reaktio palautteeseen on ollut kehittää salaliittoteorioita masinoinnista ja rajojen ulkopuolisesta vaikuttamisesta.

Todennäköisempi selitys palautteelle on, että elpymispakettia vastustaneen, ennätysnopeasti vaaditut 50 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen – joka muiden tärkeiden kansalaisaloitteiden lailla sivuutettiin – kansanäänestystä vaativat allekirjoittajat ja muut velkaunionin vastustajat ovat lähestyneet kansanedustajia suoraan tehdäkseen mielipiteensä tiettäväksi.

Äänestäjät muistavat, poliitikot eivät.

Ah hah ja kuinkas siinä sitten kävikään.

Nyt kaikki yhteen ääneen: pic.twitter.com/2oFXd7U5ie

— Reima Muristo 👌🏻 (@RMuristo) May 2, 2021

PÄIVITYS 7.5.2021 klo 07:59 Eduskunnassa kenelläkään muulla kuin perussuomalaisilla ja Ano Turtiaisella ei näy olleen MITÄÄN sanottavaa kansalaisaloitteesta koskien elvytyspakettia ja siitä järjestettäväksi haluttua kansanäänestystä.

PÄIVITYS 7.5.2021 klo 08:41 Ano Turtiainen ilmoittaa verorahoitteisen Ylen sensuroineen hänen täysistunto-puheenvuoronsa suorassa lähetyksessä.

PÄIVITYS 8.5.2021 klo 06:46 Kokoomuksen jämerä EOS on nyt muuttunut tueksi EU:n perussopimusten rikkomiselle.

Mitäs pelleilyä tää on?

Ensin Kokoomus ei voi tukea huonoa pakettia.

Seuraavassa lauseessa Kokoomus vässyköi tyhjää.

Nyt ollaankin äänestämässä puolesta, koska oho, paketti jota ei voitu tukea, ja josta muiden piti päättää, saattaiskin kaatua 🤦‍♂️https://t.co/amaY6XMQ9g

— Dystocracy (@Dystocracycrew) May 5, 2021

PÄIVITYS 8.5.2021 klo 07:37 Ano Turtiainen kertoo eduskunnan tietohallinnon opastavan kansanedustajia, kuinka estää äänestäjiltä tuleva kansalaispalaute.

Kansalaiset herää kovaa vauhtia, mutta eduskunta kipuilee edelleen pahassa unessaan.

Elpymisrahastoon ja koronapuhallukseen liittyen tulee kansanedustajille niin paljon palauteviestejä, että tietohallinto alkoi jo ohjeistamaan – kuinka sähköpostiosoitteita voi laittaa estoon. 🤓

— Ano Turtiainen (@TurtiainenAno) May 7, 2021

Eduskunta päättää näillä näkyminen elpymispaketista 11. ja 12. päivä toukokuuta 2021.

Pitäisikö käydä tuolloin paikan päällä jännäämässä, mikä päätös sieltä EU-rajojen sisäpuolisen vaikuttamisen takia masinoidaan kasaan?

---

Kommentti

Vuonna 2012 arvioin Euroopan unionin tulevaisuutta ja surkeita virallisia vaihtoehtoja:

”Nyt Euroopalla on edessään useita teitä. Poliittisessa katastrofiskenaariossa A euroalue hajoaa. Jäsenmaille tästä tuskin on tappavia seurauksia, mutta liittovaltiohanke joudutaan hautaamaan.

Katastrofiskenaariossa B luodaan talousunioni, jolla euro pysyy kasassa mutta samalla jäsenvaltiot luovuttavat kansallisen suvereniteettinsa (vaikka ei sitä näin äänestäjille myydä) Brysseliin vaaleilla valitsemattomille EU-virkamiehille, mikä merkitsisi käytännössä sitä, että alueen vauraammat valtiot – lähinnä Saksa, Suomi, Hollanti – kantaisivat tulevaisuudessa merkittävästi suuremman verotaakan, jolla maksettaisiin etelän kriisimaiden suunnattomia velkoja – sekä niitä velkoja, jotka otettiin markkinoilta kriisimaiden tukipaketteja varten.

Reuna-alueen maille vaihtoehto B merkitsisi lisää kansantalouden tappavaa talouskuria, jota niiden tulisi noudattaa saadakseen rahaa. Ja se taas merkitsisi talousunionissa lisääntyvää reuna-alueiden tukitarvetta.

Katastrofiskenaariossa C, jota parhaillaan toteutetaan, euroalue seilaa kriisistä toiseen, ja jokaisen kriisin jokainen ’ratkaisu’ tuo liittovaltion (sekä yhteiset euroalueen pankkien uudelleenpääomittamiset, yhteisvelat ynnä muun vastaavan) askel kerrallaan lähemmäs.

Poliitikoille tämä vaihtoehto on mieluinen, koska näin äänestäjiltä ei tarvitse hakea hyväksyntää pääkohdalle, liittovaltioitumiselle: lopputulos voidaan esittää väistämättömänä seurauksena tehdyistä ’Ei ollut vaihtoehtoja’ -ratkaisuista, ja asettaa äänestäjät ikään kuin yllättäen jo tapahtuneen eteen. C-mallissa liittovaltiota ja sen seurauksia ei missään vaiheessa tarvitse kuvailla yksityiskohtaisesti, eikä äänestäjiltä kysyä suoraan Kyllä tai Ei.

Poliitikoilla täytyy olla tiedossa, että jäsenmaissa enemmistö ei halua liittovaltioitumista.

…Kaikkien kolmen vaihtoehdon lopputulema on taantuma, vähintään lama, vaikkakin vaihtoehdossa A se lienee lyhytkestoisempi.

Euroopan keskuspankki EKP:n aloittama setelirahoitus ei ratkaise ongelmaa, mutta hyperinflaation se kyllä saattaa aiheuttaa.

Muista vaihtoehdoista ei julkisuudessa oikeastaan edes keskustella kuin marginaalissa, vaikka esimerkiksi Euroopan unionia voitaisiin kehittää itsenäisten valtioiden löyhän liiton suuntaan, ja euroa voitaisiin käyttää kaupankäynnissä ’kirjanpidollisena’ valuuttana SUCRE:n tyyliin, rinnakkaisvaluuttana jäsenmaiden omien valuuttojen kanssa.”

Loppukevennyksenä luottamuksen hallituksen ajattelu- ja toimintakykyyn palauttava kuva vuoden 2021 puoliväliriihestä! Kuinka monta uutta työpaikkaa näet kuvassa?

RS

Lähteet

Pelastusrahasto.fi: Liittovaltio vai vapaa EU?

Perustuslakivaliokunta (27.4.2021): Valiokunnan lausunto PeVL 14/2021 vp HE 260/2020 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Eduskunta, valiokuntien asiantuntijalausunnot: Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Trading Economics: European Union GDP Annual Growth Rate1996-2021 Data

Trading Economics: European Union Government Debt 2000-2020 Data

Finland Government Debt 2000-2020 Data

Eduskunta: Pöytäkirjan asiakohta PTK 53/2021 vp Täysistunto Torstai 6.5.2021 klo 18.10—19.49 — Kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista

Aiheeseen liittyy

Valtioneuvosto (29.4.2021): Hallituksen linjaukset puoliväli- ja kehysriihessä

Eurostat (2.2.2021): GDP down by 0.7% in the euro area and by 0.5% in the EU

Talouselämä (17.4.2021): EU:n elvytyspaketti ei auta Suomen vientiä, sanoo tutkija Juha Tervala: ”Se heikentää kysyntää Suomelle tärkeissä vientimaissa”

Söyring, Riikka | US Puheenvuorot (17.8.2012): Tulevaisuusarvioita aikajanalle 2012-2016

Nurmi, Lauri | Iltalehti (25.4.2021): IL:n tiedot: Tällainen on Marinin uusin kompromissiesitys – rahariita 300 miljoonaa euroa

Niinistö, Meeri & Hakahuhta, Ari | Yle (27.4.2021): Kokoomus äänestää tyhjää, kun eduskunnassa päätetään EU:n elvytyspaketista – loi hallitukselle mahdollisuuden saada elvytyspaketti hyväksytyksi

MTV (28.4.2021): Eurooppa-tutkija: EU vienee elpymispaketin läpi, vaikka Suomen eduskunta hylkäisi sen

Uusi Suomi (29.4.2021): Kansanedustajat joutuivat massiivisen palautevyörytyksen alle – ”En ole vastaavaa todistanut aiemmin”

Liski, Jarno | Iltalehti (28.4.2021): Pääministerin kanslia pimittää julkisuuteen vuodetun EU:n elpymisvälineuhkauksen yksityiskohdat

Lakka, Päivi | Ilta-Sanomat (30.4.2021): Voiko kokoomus enää puhua itsestään EU-myönteisenä puolueena? Näin vastaa Petteri Orpo

Keskinen, Juha | Iltalehti (3.5.2021): Pääkirjoitus: Tuleeko keskustasta pysyvä vasemmiston tukipuolue

Liski, Jarno | Iltalehti (3.5.2021): Marin ja virkamiehet mykkäkoulussa EU-uhkauksesta – vain toinen Ylen väitteistä vahvistetaan

Ristamäki, Juha | Iltalehti (28.5.2020): Kuva paljastaa: Näin EU-miljardipaketti jakautuisi – Suomi samassa sarjassa Latvian ja Liettuan kanssa

Haapala, Timo | Ilta-Sanomat (4.5.2021): Kommentti: Marinin ja Saarikon ”kehys­riidasta” tihkuu lisä­tietoa – ”Ei sitä meteliä voinut olla kuulematta”

Kuvan alkuperä Maalaisliitto via Riemurasia. Kuvanmuokkaus: internet/some ja Johanna L

LISÄTTY 6.5.2021 ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA kertoo EU:lla olleen suunnitelmia yhteisestä EU-budjetista olleen olemassa jo vuosia. Ideaa yhteisestä budjetista voi arvioida siltä pohjalta, että EU:n kirjanpidot epätäsmällisyydet eivät pääse enää edes uutisiin, koska niissä ei ole mitään uutta. (* ”

ETLA (14.10.2020): EU recovery fund will be made permanent

The Brussels Times (10.11.2020): EU auditors: Stable error rate in EU accounts but too many spending errors