Sotilasliitto NATOn strategisen viestinnän osaamiskeskus (Strategic Communications Centre of Excellence, Strat-Com COE) ”yllätti” Suomen hallituksen tekemällä tutkimuksen Suomen hallituksen sosiaallisessa mediassa saamasta kansalaispalautteesta.

Alkuperäinen tilausmääräys oli Juha Sipilän (kesk) hallitukselta aiheesta Venäjän trollit ja vaalivaikuttaminen Suomessa. Paljosta mediakohuttamisesta huolimatta trolleja eikä vaalivaikuttamista löytynyt, joten tutkimuskohde muuttui Twitterissä annetun, Sanna Marinin (sdp) hallituksen toimintaan kohdistetun kansalaispalautteen syynäämiseksi.

Aineistoa tutkimukseen kerättiin 12. maaliskuuta–27. heinäkuuta 2020, ja raportti oli valmis marraskuussa 2020, kerrotaan NATOn ”Abuse of power: coordinated online harassment of Finnish government ministers” -raportin aloitussivulla. Raportti ei ole vertaisarvioitu akateeminen tutkimus.

Ensimmäisenä marraskuussa 2020 valmistuneesta raportista kertoi Ilkka Pohjalainen -sanomalehti, jonka päätoimittaja on entinen Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila. Vuonna 2018 Mantilasta tuli NATOn strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikön päällikkö ja seuraavana vuonna hän siirtyi Ilkka Pohjalaisen päätoimittajaksi.

Strategisen viestinnän osaajien viestinnän sekavuus

Sekaannus tutkimuksen tilaajasta on syntynyt median, NATO StratCom-osaajien ja Marinin hallituksen strategisesta kommunikaatiosta. StratComin viestintäosaajat kertoivat Suomen hallituksen ehdottaneen tutkimusta, NATOn osaamiskeskuksen analysoineen pyynnön, suunnitelleen ja toteuttaneen tutkimuksen.

Valtion kannan ääni Yle tiedottaa tutkimuslaitoksen datatutkija Rolf Fredheimin kertoneen julkaisutilaisuudessa, että tutkimuksen on tilannut Suomen valtioneuvoston kanslia. StratcomTalksissa Fredheim kertoo tutkimuspyynnön esittäjäksi pääministerin kanslian.

Suomen hallitus sekä Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kiistivät tilauksen – Suomen hallitus vain pyysi ja ehdotti, ja senkin ehdotuksen teki NATO StratCom.

Tiedossa ei ole, milloin ja mikä Suomen hallitus ehdotti aiheen muuttamista/hyväksyi NATO StratComin ehdotuksen tutkimusaiheen muuttamisesta. Tiedossa ei ole, kuka raportin maksaa. Raportti on valmistunut marraskuussa 2020, joten julkaisuajankohdan viivästyminen monella kuukaudella saa miettimään erilaisia selityksiä – pyysikö Suomen nykyinen hallitus julkistamisen siirtämistä?

Epäilyjä tilaustyöstä ei pidä ihmetellä. Ei ole kuin kuukausia siitä, kun hallitus tilasi selvityksiä hallituksen koronakriisijohtamisesta, joissa hallituksen selviytymistä selvitettiin hallituksen itsearvioinnilla, haastattelemalla hallitusta. Suomen terveysviranomainen (THL) taas katsoi kesällä 2020 tarvitsevansa – veronmaksajien laskuun – konsulttiapua maineensa varjeluun koronakriisin keskellä, kertoo Suomen Kuvalehti.

Valtioneuvoston viestintästrategian periaatteiden (luotettavuus, avoimuus, selkeys, rohkeus, vuorovaikutteisuus) vastaisesti Valtioneuvoston kanslia (VNK) on kieltäytynyt luovuttamasta NATO StratCom -keskuksen kanssa käytyä viesteilyä julkisuuteen.

Uutissuomalainen teki sähköpostikirjeenvaihdosta tietopyynnön, jotta VNK:n roolista selvityksen tekemisessä voitaisiin muodostaa ulkopuolinen arvio. VNK ei kuitenkaan suostu antamaan viestejä julkisuuteen, koska ne kanslian mukaan ovat ”viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja” ja ”epävirallista sähköpostikirjeenvaihtoa”, joita ei tarvitse arkistoida ja joihin ei sovelleta julkisuuslakia.

Päätöksen oikeellisuutta ei voi arvioida näkemättä viestien sisältöä.

Natsikortin rinnalle naiskortti

Osa mediasta valitsi NATO StratComin raporttia käsittelevässä uutisoinnissaan tulokulmaksi naisvihamielisyyden. Näin myös Yle.

Ylen artikkelin kerronnassa Suomen naisministereihin kohdistuvan viha-tviittauksen määrää kuvaillaan [raportissa] suhteettomaksi. Suhteettomalla tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että ”suomenkielisen twitterin julkaisuista 7 prosenttia tulkittiin loukkaavaksi tai herjaavaksi” – josta 7 prosentin määrästä noin puolet oli seksististä laadultaan.

Toisin sanoen: 96,5% kansalaispalautteesta ei liittynyt mitenkään sukupuoleen. Pääasiallinen ryöpytys on kohdistunut hallituksen toimintaan – erityisesti koronatoimiin, maahanmuuttopolitiikkaan, EU-politiikkaan (kuten elvytyspaketti, joka ei elvytä, ei edes Valtioneuvoston omien laskelmien mukaan) ja sosiaalisesti liberaaliin politiikkaan.

NATO StratCom ei löytänyt koordinoitua informaatiovaikuttamista tai hallitukseen kohdistettua ohjattua masinointia. Raportin mukaan palaute tulee aidosti kansalaisilta. Pääministeri tarraa huonosti käyttäytyvien kommentoijien käyttämiin laatusanoihin – arvostelun aiheet sivuuttaen – ja heilauttaa nais(eudella uhriutumis)korttia.

On syytä myös arvioida, liittyykö hallituksen ja median valitsema naisvihamielisyys-kulma esimerkiksi Marinin hallituksen lakialoitehankkeisiin. Vihapuhe- ja maalituslainsäädännön ohella värkätään lakiesitystä, jolla rikoslakia muutetaan. Lakiin ollaan lisäämässä sukupuolivaikutin rangaistuksen koventamisperusteeksi – naisiin kohdistuva vihapuhe ja muu rikoksiksi tulkittava rangaistaan ankarammin.

Tutkimuksen – joka Marinin hallitukselle ”paljastui vasta viime metreillä” – esiin nostamisen ajankohta median ja hallituksen toimesta vihjaa, että tutkimusta voitaisiin haluta käyttää lakiesityksen tarpeellisuuden perusteluna.

Aiotaanko hallituksen toiminnan arvosteleminen tulkita vihapuheeksi ja maalittamiseksi? Siinä tapauksessa kyseessä ei ole naisvihamielisten ilmausten rajoittaminen vaan poliittisten oikeuksien – kuten sanan- ja mielipiteen vapaus – toteuttamiseen kohdistetut rajoitukset. ”Demokratia edellyttää yhdenvertaista mahdollisuutta osallistumiseen sekä elävää ja rakentavaa julkista keskustelua.” (s 90).

Laatuongelmia

NATO StratComin raportin ongelmia ovat ilmeiset laadulliset ja analyyttiset heikkoudet. Suhteuttava vertailu edellisten hallitusten sosiaalisessa mediassa saamaan ryöpytykseen puuttuu.

Huono nettikäytös ei ole osoitus yksilön yleisestä naisvihamielisyydestä.

Moniko tietää, että Suomen hallituksessa on 10 naisministeriä ja 9 miesministeriä? Keitä ovat miesministerit? Hallituksen saamaa kansalaispalautetta olisi voinut – pitänyt – suhteuttaa kunkin ministerin medianäkyvyyteen, ja ottaa tulos mukaan johtopäätöksiin.

Myöskään ministerisalkun painavuutta ei ole suhteutettu saadun palautteen määrään.

Valtiovarainministerin toimiin suhtaudutaan kiihkeämmin kuin Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin, Thomas Blomqvistin (rkp) toimiin. Moni suomalainen ei luultavasti tiedä sellaista ministeriä Suomessa olevankaan, joten hän ei saa palautettakaan.

Raportin metodologiasta kerrotaan (s. 10) Suomen hallituksen löydösten tarjoavan ”perustan tälle tutkimukselle”. NATO StratComin tutkimuksen aineisto (s. 18) on kerätty käyttämällä hälytyssanojen listaa, joka on julkaistu valtioneuvoston omassa julkaisusarjassa vuonna 2019. Toisin sanoen hallitukseen kohdistuvaa vihapuhetta on tutkittu hallituksen julkaisun vihapuhe-määritelmällä – joka on:

Vihapuheelle ei ole olemassa yhtä, esimerkiksi laissa annettua, määritelmää. Tässä tutkimuksessa tarkoitamme vihapuheella halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät joko puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus. Henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tarkoitamme esimerkiksi henkilön ikää, kieltä, vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, etnistä taustaa tai ruumiin toimintakykyä.

Viha vallassa : Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

NATO StratComin tekemässä, hallituksen (tai StratComin) ehdottamassa tutkimuksessa käyttämä hälytyssanojen lista löytyy valtioneuvoston Viha vallassa -julkaisun sivuilta 127–130. Tutkittavat viestit luokiteltiin listan sanojen perusteella ja niille laskettiin loukkaavuus-todennäköisyys (abuse probability). Kaikki laskennallisen loukkaavuus-todennäköisyysarvon 0.6 ylittävät viestit luokiteltiin ”halventaviksi” (s. 19).

Kansalaispalaute uhkaa demokratiaa

”Sosiaalisesta mediasta on tullut oleellisen tärkeä poliittisen osallistumisen, äänestäjien mobilisoinnin, vaalikampanjoinnin sekä poliittisten ehdokkaiden ja suuren yleisön välisen kommunikaation alusta”, raportissa hahmotellaan (s. 9). ”Huolimatta mahdollisuudesta interaktiiviseen kommunikaatioon, poliitikot suosivat tiedotus-luonteista [ylhäältä alas] kommunikaatiota” – koska keskusteluun osallistuminen saattaisi johtaa kriittisen palautteen määrän kasvuun.

Palautetta poliitikot ovat saaneet harjoittamastaan politiikasta. NATO StratCom jakoi herjaaviksi luokitellut viestit (abusive messaging) viiteen ryhmään: hallituksen korruptio ja epäonnistuminen (huono hallinto), seksismi ja homofobia, rasismi ja islamofobia, hallituksen koronatoimet sekä kasvatus (koronaviitekehyksessä eli koronaviestintä).

Vihamielisiä, loukkaavia viestejä aineiston perusteella tulee niin poliittisesta vasemmistosta kuin oikeistosta: ”Yli 5000:sta suomenkielisestä Twitterin käyttäjästä jokainen lähetti ainakin yhden loukkaavan viestin” (s. 28), ja kourallinen käyttäjiä useita loukkaavia viestejä.

Suomessa on arviolta noin 3,3 miljoonaa aktiivista sosiaalisen median käyttäjää, joista 773 000 tavoitetaan Twitterissä julkaistuilla mainoksilla (s. 17). Näihin lukuihin tuo 5000 yhden solvausviestin lähettänyttä samoin kuin ”kourallinen” useampien solvausviestien lähettäjiä on syytä suhteuttaa.

Ylen kirjoittajien vapaa muotoilu ei ole riittävän tarkkaa kerrontaa oikean kuvan saamiseksi: ”Erilaisilla analyysityökaluilla tehdyissä seulonnoissa suomenkielisen twitterin julkaisuista 7 prosenttia tulkittiin loukkaavaksi tai herjaavaksi. Näitä viestejä lähetti 5000 suomenkielistä twitterkäyttäjää. Osa heistä twiittasi jatkuvasti ministeriviisikon jäsenistä.”

NATO StratComin raportin grafiikasta (s. 29) näkee, että huono hallinto ja hallituksen koronatoimien arvostelu olivat tutkimusjakson alussa selvästi eniten kansalaispalautetta tuottaneet aiheet. Vuoden 2020 alussa koronatoimien arvostelu (vihreä käyrä) oli kärjessä, vuoden lopussa kärkeen siirtyi huono hallinto (turkoosi käyrä). Punainen käyrä kuvaa seksistisiä viestejä, keltainen käyrä rasistisia:

Miehiin kohdistettua loukkaavaa viestintää esiintyy yhtä paljon kuin naisiin kohdistettua. Robotrollaamista Suomessa ei käytännöllisesti katsoen esiinny (s. 23). Jatkuva vihapuhe ja alatyylinen palaute ovat uhka Suomen demokratialle, NATO StratCom uskoo.

Varmasti ovatkin. Aiheelliseksi koetun kansalaispalautteen antamisen leimaaminen naisvihamielisyydeksi uhkaa demokratiaa vielä enemmän. PS-äänenkannattaja summaa:

Toisin kuin pääministeri Marinin hallitus tuntuu ajattelevan, perusoikeuksien kuten sananvapauden tehtävänä ei ole suojella hallitusta tai sen epäsuosittuja päätöksiä kansalaisilta, vaan päinvastoin, niiden tehtävänä on suojella kansalaisia huonolta hallinnolta ja vallan väärinkäytöksiltä.

Suomen Uutiset 19.3.2021

---

Kirjoitettu 15.4.2021.
Julkaisun venyminen johtui editoinnin puolilomasta, Johanna pahoittelee.

Kommentti: Sallittua maalittamista

Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka antaa esimerkin sallitusta, jopa kannustetusta maalittamisesta ja vihapuheesta kommentissaan ”Rajoite­kriittisten mielenilmaus täytti vastuuttomuuden ja typeryydenkin tunnusmerkit – hallituksen on saatava korona­päätöksille laaja hyväksyntä”. Päätoimittajana Mukka edustaa HS:n kantaa.

Mukka kirjoittaa kanssaihmisiä nimitellen ja leimakirvestä heilutellen veneen keikuttajien perimmäisen tavoitteen olevan yhteiskunnallisen epäluottamuksen ruokkiminen. Mukka nimittelee perus-, ihmis- sekä poliittisia oikeuksia puoltavia kulkutautimyönteisiksi, riskikäyttäytyjiksi, itsekkäin motiivein liikkeillä olijoiksi, typeriksi ja vastuuttomiksi. Venäjä-korttikin kevyin natsireunuksin heiluu:

”Lauantain mielenilmauksen sanoituksiin liittyi olennaisesti myös patriotismiin viittaavia iskulauseita. Rajoitekriittisyys sopii hyvin niin kansallismielisen äärioikeiston kuin Venäjä-mielisten propagandistien viitekehykseen.

Rajoitekriittisyys ei tältä osin ole mitään spontaania kansanliikettä, vaan vahvasti taustalta ohjattua toimintaa, jolla pyritään aktiivisesti horjuttamaan kansalaisten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen instituutioihin.

Lauantaina ei nähty mielenilmausta vapauden, vaan epävakauden puolesta.” Mukka kirjoittaa, vaikka myöntääkin mielenosoitusten olevan poikkeusoloissakin tärkeä oikeus ja ”mahdollisuus ilmaista näkemyksiään. Kyse on keskeisestä osasta ilmaisunvapautta ja kansanvaltaa.

Mielenilmaukseen osallistujien pyrkimyksiä ei myöskään pidä kuitata pelkästään vastuuttomana, tutkitun tiedon vastaisena haihatteluna.

Yli vuoden ajan jatkunut korona-aika eriasteisine rajoituksineen on koetellut suomalaisia monin eri tavoin. Koronatauti on vain yksi koettelemuksista, kun samaan aikaan terveyskriisin rinnalla on syntynyt myös sosiaalinen ja taloudellinen kriisi. Tuhannet ihmiset ovat menettäneet työpaikkansa, mielenterveysongelmien määrä on selkeässä kasvussa. Moni kysyy, kuinka pitkään tätä pitää vielä jaksaa.

Tätä taustaa vasten on luultavaa, että osa mielenosoittajien viestistä voi saada vastakaikua myös niin kutsuttujen tolkun ihmisten keskuudessa.”

Hauku ensin faktoja esittämättä, tarjoa salaliittoteoriaa Venäjän ohjailusta ja myönnä sen jälkeen, että jopa ”tolkun ihmisten” luottamus instituutioihin rapisee instituutioiden oman toiminnan takia. Ihmisillä on perustellut syyt olla huolissaan siitä, ettei rajoitusten osalta pysytä kohtuudessa ja/tai turvaudutaan keinoihin, jotka eivät toimi.

Yle laski paikalla olleiden määräksi 200, HS 400. Todellisuus on onneksi taltioitu valtamedian ulkopuolisiin lähteisiin.

RS

Aiheeseen liittyy

Sanna M:n someylivoima – Made in ?
(AM 14.5.2021)

Vaikuttamusyrityksistä ja -operaatioista julkishuolissaan olevan Suomen hallituksen some-seuraajissa mahdollisesti maksettuja trollifarmeja.

Lähteet

NATO Strategic Communications Centre of Excellence: Abuse of power: coordinated online harassment of Finnish government ministers

#StratComTalks​: Coordinated Online Harassment of Finnish Government Ministers (video)

Yle (18.3.2021): Nato-raportti kertoo Suomen hallituksen olevan poikkeuksellisen vihakampanjan kohde somessa – Marin: ”Naiset johtavat hallitusta, Get over it”

Jaakkonen, Pasi (18.3.2021): Naton naisviha­tutkimuksen taustasta nousi kohu – Anttikoski huomiota herättäneestä kuvasta: ”Siinä on varmasti käännös­virhe”

Tikka, Juha-Pekka (18.3.2021) | Verkkouutiset: Kohutun raportin mukaan vihapuheen kärjessä onkin huono hallinto

Suomen Uutiset (19.3.2021): Sotilasliitto Nato ja hallitus etsivät yhdessä hallitusta kritisoineita kansalaisten viestejä tekoälyn avulla – hyökkäykseksi tulkittu muun muassa hallintotavan julkinen arvosteleminen

Valtioneuvosto (18.2.2021): Esitys: sukupuoli rangaistuksen koventamisperusteeksi

Valtioneuvosto: Viestintästrategia, ”Ennakoitavuus, säännönmukaisuus ja vuoropuhelu korostuvat”

Valtioneuvosto: Marinin hallituksen ministerit (10 naista, 9 miestä)

Valtioneuvosto (22.1.2021): Selvitys kartoitti valtioneuvoston COVID-19-kriisijohtamisen kokemuksia

Summanen, Kasperi (22.1.2021) | Verkkouutiset: ”Hallitus tilasi selvityksen, jossa hallitukselta kysyttiin, miten hallitus onnistui”

Helsingin Uutiset (22.1.2021): Selvitys: Uudenmaan eristäminen oli ”turha ja liian voimakas” toimenpide, näkee moni virkamies ja poliitikko – Kiitosta hallitus saa päätösten ajoituksesta ja viestinnästä

Mäkilä, Ville (9.4.2021) | Verkkouutiset: USU: Nato-raportin kirjeenvaihto salattiin

Kommentin lähde
Mukka, Antero (21.3.2021) | Helsingin Sanomat: Rajoite­kriittisten mielenilmaus täytti vastuuttomuuden ja typeryydenkin tunnusmerkit – hallituksen on saatava korona­päätöksille laaja hyväksyntä

Kuva Gan Khoon Lay (CC BY 3.0) via Noun Project; Nathan R via Pixabay. Kuvanmuokkaus Johanna L

KORJATTU 16.5.2021 klo 05:07 editoinnin yhteydessä yhteen mennyt lause ”… lakialoitehankkeisiin. Vihapuhe- ja maalituslainsäädännön ohella…” lisäämällä piste ja iso alkukirjain lauseeseen, samoin lisätty 3 puuttuvaa kirjainta (-in, -a) toisaalle tekstiin sekä oikaistu kuvatekstistä Suomen hallituksen > pääministerin kanslian.