”Uuteen normaaliin sopeutuminen vaikeutuu, jos välillä annetaan mahdollisuus kuvitella paluusta vanhaan normaaliin, puhumattakaan mahdollisuudesta toimia jälleen vanhan normaalin tavoin.” (s. 23)

AvoinMedia raportoi heinäkuussa 2020 artikkelissa ”Pelko on tehokas suostuttelija: koronavirus-uutisointiohjeistus käyttäytymistieteilijöiltä” brittihallituksen käyttäneen koronapandemian ja koronatoimien markkinoinnissa apunaan käyttäytymistieteilijöitä.

Tieteellisten hätätila-neuvonantajien ryhmä (SAGE, Scientific Advisory Group for Emergencies) laati Ison-Britannian hallitukselle ohjeistuksen menetelmistä, joilla ”pandemia-säännöt” saadaan syötettyä ihmisille. Ohjeistus käsitti yhdeksän erilaista viestintälinjaa ja toimintamallia: kasvatus/”valistaminen”, suostuttelu, kannustaminen, pakkokeinot, mahdollistaminen, harjoittaminen, rajoittaminen, ympäristöllinen uudelleenjärjestely ja mallintaminen (s. 1). Pelottelu ja ”luottamuksen kasvattaminen” hallituksen toimien tehokkuuteen näyttelevät tärkeää osaa ”kriisiviestinnässä”.

Brittien ohella Saksa käytti pelottelua suostuttaakseen väestön hyväksymään jyrkät koronatoimet.

Suomen valtioneuvoston, siis Marinin hallituksen, joka myös on hakenut neuvoja käyttäytymistieteilijöiltä edistääkseen rokotemyönteisyyttä, viestintäosasto tiedotti 19.5.2021 käyttäytymistieteellisen näkökulman valtionhallinnossa saavan jatkoa ja vahvistuvan.

”Käyttäytymistieteellistä osaamista on hyödynnetty lukuisissa maissa niin Euroopassa kuin muuallakin koronakriisiin liittyvän päätöksenteon ja viestinnän tukena, erityisesti toisen aallon kohdalla helpottamassa muun muassa koronarokotusten sujuvuutta. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet muun muassa, että rokotemyönteisyys ja rokotusten tehokas eteneminen ovat saaneet tukea käyttäytymistieteestä”

Rokotemyönteisyys ja rokotusten tehokas eteneminen on priorisoitu viestinnän tavoitteeksi, vaikka rokotteet ovat testivaiheessa ja rokotevalmistajat on vapautettu vastuusta haittavaikutusten suhteen. Turvallisuus ja tehokkuus ovat painoarvoltaan vähäisempi asia?

Hankkeen varsinaisessa loppuraportissa, ”Vaikuttavat valinnat päätöksenteon tukena : Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen loppuraportti”, hehkutetaan käyttäytymistieteeseen perustuvan ihmisten tukemisen tai heidän käyttäytymiseensä vaikuttamisen tuovan lisätyökaluja nykyisten ohjauskeinojen, kuten informaation jakamisen, taloudellisten kannustimien ja sanktioiden sekä vahvan säätelyn rinnalle: käyttäytymiseen vaikuttamisen lisäksi käyttäytymistieteillä on paljon annettavaa myös osana politiikkatoimenpiteiden valmistelun sykliä.

Raportissa tulee esille tiedossa olleen, että terveen ihmisen riski sairastua Covidiin on lähinnä olematon (s. 23), mikä — kriisin puuttuessa — vaikeuttaa kriisiviestintää. Kriisiviestintää on toteutettu laittamalla hankkeessa työskenteleviä koronatukirahoilla yhteistyöstä palkittuun mediaan antamaan haastatteluja (haastattelut listattuna s. 25-35).

Psykologista ”samaistuttava uhri” -ilmiötä on harvaanasutussa Suomessa ollut viestinnällisesti vaikea hyödyntää, koska ”pitäisi tavata 5500 ihmistä, jotta olisi varmasti kohdannut, jonkun jolla on korona. Vertailun vuoksi: Suomen kuntien mediaanikoko on tällä hetkellä 6066 henkeä, eli puolet Suomen kunnista on tällä hetkellä alle 6066 asukkaan kuntia. Ihmisten tavasta käsitellä pieniä todennäköisyyksiä tiedetään, että ihmiset pyöristävät ne helposti nollaksi.”

Viestinnällisiä haasteita on aiheuttanut myös se, ettei koronatilanteesta ole viranomaisilla tai päättäjillä ollut selvää kuvaa, eikä siksi ole tiedetty miten toimia.

Ilmeisesti siksi suomalainen koronatoimi-markkinointi on keskittynyt luomaan ryhmäpainetta: ”Yksi tunnetuimmista ja voimakkaimmista sosiaalipsykologista ilmiöistä on laumakäyttäytyminen, josta puhutaan myös joukkopaineena. Mitä useampi toimii samalla tavalla, sen todennäköisemmin muut alkavat käyttäytyä samalla tavalla. Rajoitustoimenpiteiden noudattaminen on sitä helpompaa, mitä useamman tiedämme tai uskomme seuraavan niitä.”

Tähän ryhmäpaineen luominen -kategoriaan voitaneen liittää myös median harjoittama vihapuhe ja maalittaminen, jota on kohdistettu koronanarratiiviin epäilevästi suhtautuviin samoin kuin kannustaminen epäilevästi suhtautuvien nimittelyyn.

Raportti kokonaisuudessaan valaisee lähinnä sitä, millaisia perusteluja hankkeen jatkamiseksi esitetään.

Valtioneuvoston kanslian materiaalipankista löytyvät hankkeen viestinnän tueksi tuottamat materiaalit.

Kommentti:

Sattumoisin tulin lukeneeksi Jung Changin vuonna 1991 ilmestyneen kirjan ”Villijoutsenet — kolmen kiinattaren tarina”. Kirja kertoo Jung Changin perheen tarinaa, josta huomattava osa käsittelee tapahtumia kommunistisessa Kiinassa, poliittisten klikkien valtatavoitteluja ja seurauksia tavalliselle kiinalaiselle, propagandan käyttöä ja vaikutuksia sekä puhemies Mao-kulttia.

Suurta harppausta ja kulttuurivallankumousta kuvaavat kohdat erityisesti toivat mielleyhtymiä Maailman talousfoorumin (WEF) promotoimaan Suuren nollauksen Uuteen normaaliin, WEFin ilmaisemiin tavoitteisiin, globaaleihin koronatoimiin ja median korona”uutisointiin”, rokotteiden turvallisuus- ja tehokkuus -narratiivista puhumattakaan.

”Meidän asuinalueellemme alkoi ilmaantua kuorma-autoja, jotka toivat leveästi hymyileviä talonpoikia kertomaan jostakln fantastisen ennätyksellisestä saavutuksesta. Yhtenä päivänä kyse oli jättiläiskurkusta, joka oli kaksi kertaa kuorma-auton pituinen, toisena päivänä tomaatista, jota kaksi lasta pystyi hädin tuskin kantamaan. Toisinaan kuorma-autoon oli tungettu jättiläismäinen sika. ja talonpojat väittivät todellisuudessa kasvattaneensa sen kokoisen sian. Sika oli vain paperimassaa, mutta lapsena kuvittelin, että se oli oikea sika.

Ehkäpä minua hämmensivät ympärillä olevat aikuiset, jotka käyttäytyivät ikään kuin kaikki olisi ollut totta. Ihmiset oppivat uhmaamaan järkeä ja elämään näyttelemällä.

Koko kansakunta sortui kaksinaiskieleen. Sanat irtautuivat todellisuudesta, vastuunalaisuudesta ja ihmisten todellisista ajatuksista, valheita kerrottiin liukkaasti, koska sanat olivat menettäneet merkityksensä — tai muut olivat lakanneet ottamasta niitä vakavasti.” (s. 248-249, Otava 1992)

Punakaartilaisten edustama kielto- ja vainokulttuuri (cancel-kulttuuri) näkyy nykypäivänä fundamentalisti-suvaitsevaiston mutta myös maskiaktiivien toiminnassa.

Aiheeseen liittyy:

Abbasi, Kamran | British Medical Journal, BMJ (13.11.2020): Covid-19: politicisation, “corruption,” and suppression of science

Jiang, Shibo | Nature (16.3.2020): Don’t rush to deploy COVID-19 vaccines and drugs without sufficient safety guarantees

LISÄTTY 2.1.2022 klo 13:05

Tietovuoto: Britit hallituksensa psykologisen sodankäynnin kohteena

Lääketeollisuuden piilotettu vaikutus politiikkaan

Bill Gates ja ”vastuullinen” sponsoroitu journalismi

Brought to you by Pfizer

Kanadan armeija näki pandemian tilaisuutena testata propagandatekniikoita kanadalaisiin

Kuinka pandemia rakennetaan

Artikkelikuva kulttuurialan Mitta on täysi! -rahanpyyntötapahtumasta eduskuntalolla 3.6.2021, muokkaus Tuntematon some-taiteilija, ehkä Peku Ite

Kommentin kuvan on suunnitellut Shanghai Fine Arts Academy Work Propaganda Team, Revolutionary Committee vuonna 1970, ja se kuuluu nykyisellään Landsberger collection -kokoelmaan.

Kommentin kuva ei esitä komissiota ylistäviä, kiitollisia eurooppalaisia heiluttamassa rokotuspassejaan.