Anonyymina pysyttelevän VTT:n tutkijan kirjoitus on JULKAISTU ALUNPERIN OSSI TIIHOSEN verkkosivuilla. AvoinMedia julkaisee kokonaisuuden uudelleen pitääkseen yllä moniäänistä, erilaisia tarkastelukulmia tarjoavaa keskustelua koronatoimista ja ajan ilmiöistä. Kirjoitus ei edusta VTT:n tutkimusta tai kantaa.

tutkija, VTT

Yli 12-vuotiaiden rokotekattavuus on yli 80 % ja koronatestejä tehdään paljon vähemmän kuin ennen, mutta silti tautitapauksia todetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Viranomaisten ja valtamedian haastattelemien asiantuntijoiden selitykset jatkuvat: esimerkiksi HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvistä tämä ei yllätä, sillä hänen mukaansa pandemian myöhemmät aallot ovat yleensä voimakkaampia.¹ Kuten vanha suomalainen sananlasku kuuluu: ”Kyllä sika syitä löytää; välillä on maa jäässä ja välillä on kärsä kipeä”. Kun ihminen on riittävän älykäs, selitys kyllä keksitään joka tilanteeseen. Järvisen lausunto tartuntamäärien kasvun syystä voi olla osatotuus, mutta silti pelkkää spekulaatiota eikä perustu kliiniseen dataan.

Edelleen mediassa puhutaan rokottamattomien pandemiasta ja syyllistetään rokottamattomia. Lisäksi viranomaiset antavat mediaan lausuntoja, että tulevat rajoitukset tulisi koskea ainoastaan rokottamattomia.^1,2 Koronapassia on perusteltu mm. sillä, että rokottamaton väestönosa levittää tautia ja kuormittaa sairaanhoitojärjestelmää.

Väite ”rokottamattomien pandemiasta”
ei kestä lähempää tieteellistä tarkastelua

Suomessa ja Ruotsissa ei enää testata lieväoireisia rokotettuja^3,4

Kuitenkin julkaistaan tilastoja, joissa vertaillaan rokottamattomien ja rokotettujen ilmaantuvuuslukuja ikään kuin realistisena tilannekuvana. Kun toista väestönosaa ei lieväoireisena testata, ei tällaisilla tilastoilla ole mitään virkaa.

Samaan aikaan Iso-Britanniassa

Iso-Britannian terveysviranomaisten seurantaraportin⁷ data näyttää päinvastaiselta:

Kaksi kertaa rokotettujen keskuudessa esiintyvyys on

• koko väestössä noin 15 % suurempi
• yli 30-vuotiassa noin 85 % suurempi

Rokotteen teho on siis voimakkaasti negatiivinen tartuntojen ehkäisyssä. Vakavien ja sairaalahoitoa vaativien tapauksessa teho on positiivinen. Tässä tilastossa taas ei oteta huomioon ollenkaan rokotehaittoista johtuvaa kuormitusta sairaanhoidolle, joka laskee rokotteen tehoa sairaalaan joutumisessa.

Raportissa varoitetaan tekemästä johtopäätöksiä tähän dataan liittyen rokotteen tehosta, koska siihen voi liittyä tilastollisia vinoumia. Raportissa myös kehotetaan katsomaan mieluummin erillistä kappaletta rokotteen tehokkuudesta, jossa on referoitu muutamaa tutkimusta – he eivät suostu uskomaan omaa dataansa.

Yksi erillinen raportissa mainittu vertaisarvioimaton tutkimus⁸ antaa rokotteen tehoksi 65–95 % oireellisen koronan ehkäisyssä 4 kk rokotteen antamisen jälkeen. Tutkimuksessa oli rajoitetusti dataa alle 40-vuotiasta, koska heille rokotukset oli juuri aloitettu. Eli mieluummin pitäisi uskoa puutteellista tutkimusta kuin viranomaisten keräämää dataa.

Raportissa mainitut tilastolliset vinoumat ovat raportin mukaan seuraavanlaisia (lihavoinnit ovat omiani):⁷

1. Täysin rokotetut ihmiset voivat olla terveystietoisempia ja siksi joutua todennäköisemmin testaamaan COVID-19:n varalta, joten heidät todennäköisemmin tunnistetaan tapauksiksi (NHS Test and Tracen toimittamien tietojen perusteella)
2. Monet niistä, jotka olivat rokotusjonon kärjessä ovat henkilöitä, joilla on suurempi riski saada COVID-19 ikänsä, ammattinsa, perhetilanteensa tai taustalla olevien terveysongelmien vuoksi
3. Täysin rokotetut ja rokottamattomat voivat käyttäytyä eri tavalla, erityisesti mitä tulee sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ja siksi heillä voi olla erilainen altistuminen COVID-19:lle
4. Henkilöt, joita ei ole koskaan rokotettu, ovat todennäköisemmin saaneet COVID-19:n viikkoja tai kuukausia ennen raportin kattamaa tapausjaksoa. Tämä antaa heille luonnollisen immuniteetin virukselle muutaman kuukauden ajan, mikä on saattanut osaltaan vähentää tapausten määrää viime viikkoina

Kun raportin data ei ole virallisen narratiivin mukaista päädytään jälleen selittelyyn. Tätä kutsutaan taas kognitiiviseksi vinoumaksi, jolloin tilastoja ja havaintoja painotetaan sopimaan paremmin omaan käsitykseen. Seuraavassa vastineet näihin neljään kohtaan:

1. Raportissa todetaan, että suurempi testausmäärä toisessa väestöryhmässä vääristää tilastoa. Aivan kuten Suomessa testataan enemmän rokottamattomia, mutta THL ei kuitenkaan millään tavalla ota kantaa tilastojen luotettavuuteen. Lisäksi kohta 1 on spekulaatiota: ”voivat olla” ei ole kliinistä dataa. Tämä väitteen he voisivat tosin helposti todentaa katsomalla, ovatko rokotetut yliedustettuna testausmäärissä. Tätä tietoa ei raportissa esitetä väitteen tueksi vaan päädytään spekuloimaan.
2. Aivan, riskiryhmät tuleekin suojata. Tästä ei selvinnyt, miten tämä liittyy tilaston väitettyyn vääristymiseen, ellei siinä välillisesti väitetä, että rokote on niin huono, että sen teho laskee tartuntojen ehkäisyssä lähelle nollaa prosenttia tai negatiiviseksi verrattuna rokotettuihin, kuten raportti itsessäänkin vihjailee.
3. Iso-Britanniasta poistettiin rajoitukset syksyllä kaikilta, kun korkea rokotekattavuus saavutettiin. Tässä ei avattu mitä ne erot käyttäytymisessä ovat vaan spekuloitiin: ”voivat käyttäytyä”.
4. Rokottamaton saa immuniteetin taudille sairastettuaan sen. Eikö rokotteen pitänyt tehdä se? Eikö rokotettu sitten saa taudille immuniteettia sairastettuaan sen? Tauti näyttää kuitenkin leviävän voimakkaasti rokotettujen keskuudessa.

Olipa asia miten tahansa, niin tilastoista nähdään, että rokotettu on oleellinen osa pandemiaa. Tästä aiheesta myös Günter Kampf perustellusti kirjoittaa (20.11.2021) yleislääketieteen arvostetuimman julkaisun The Lancetin Correspondence-osiossa.⁹

Britannian terveysviranomaiset spekuloivat raportissaan mm. sillä, että rokotetut ovat terveystietoisempia. On yleisesti tiedossa, että terveystietoisemmilla ihmisillä on paremmat elintavat, mikä taas ennustaisi matalampaa kuolleisuuttakin. Kun katsotaan Iso-Britannian tilastokeskuksen dataa¹⁰, niin tilanne on juuri päinvastainen tässäkin:

Kolmesta kuvaajasta (yllä) nähdään, että ensimmäinen rokotus nostaa kuolleisuutta koko väestössä. Alle 60-vuotiassa kaksi rokotetta saaneet kuolevat noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin rokottamattomat. Rokote siis tappaa enemmän ihmisiä Iso-Britanniassa kuin pelastaa.

Rämetetyt suomalaiset

Myös Suomessa kuolleisuus on noussut, kertoo tilastokeskuksen ennakkotiedot. Viikoilla 1–41 kuolleisuuden kasvu on 3,4 % verrattuna edellisten 4 vuoden keskiarvoon ja viikoilla 27–41 se on kasvanut 10,6 % verrattuna edellisten 4 vuoden keskiarvoon, samoilla viikoilla.^11,12

Samaan aikaan Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo Ilta-Sanomille (22.11.2021)¹³, että ”[korona]rokotus on helppo, halpa ja erittäin toimiva tapa ottaa henkivakuutus”. Väkisinkin tulee mieleen Häjyt-elokuvan kohtaus, jossa pääosahahmot kertovat baarin omistajalle myydessään pimeää viinaa, että kaupan päälle tulee palovakuutus: jos viinoista tehdään kaupat, ei baarikaan pala niin herkästi.

Rämetin mukaan kaikki tulevat koronan ennen pitkää sairastamaan.¹³ Tämä on tyypillistä mediassa esiintyvää retoriikkaa, jolla pelotellaan rokottamatonta väestönosaa ottamaan rokote ja muita ottamaan tehosteita. Samalla se on kuitenkin todella halpaa psykologiaa ja kansalaisten pitämistä tyhminä, aivan kuten henkivakuutuksellakin lupailu. Jos kaikki sairastaisivat taudin, menisi siihen Suomessa 60 vuotta.

Tämä aikataulu perustuu ajatusleikkiin, jossa tauti leviäisi nykyisellä tahdilla (2,5 % sairastanut taudin 1,5 vuodessa), kukaan ei kahta kertaa ja kellään ei olisi tautiin ennestään immuniteettia. Immuunivaste on ihmisillä kuitenkin hyvä ja vasta-aineita muodostuu hyvin nopeasti¹⁴, mikä voi kertoa siitä, että ihminen on altistunut jollekin aiemmin kiertäneelle eri koronavirukselle, jolloin immuunijärjestelmä tunnistaisi myös SARS-Cov-2:n tai osia siitä.¹⁵

Suomessa koronan kanssa kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta ja heillä on keskimäärin yksi tai useampi perussairaus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 Suomessa kuoli koronaan (tai koronan kanssa) 534 ihmistä. Kun lopulliset kuolinsyyt julkaistaan tulevaisuudessa, tulee tämä luku putoamaan.

Pandemian alusta koronaan sairastuneista suomalaisista on kuollut 0,7 %, joista yhdeksän kymmenestä oli yli 70-vuotiaita. Vuonna 2020 alle 70-vuotiaista sairastuneista kuoli vain 60 ihmistä ja alle 30-vuotiaista ei yksikään.¹⁶ Jotta tämän saa jonkunlaiseen kontekstiin, niin vuonna 2014 Suomessa kuoli liukastumalla tai kompastumalla 674 ihmistä.

Tähän mennessä (22.11.2021), epidemian alusta laskettuna 99,98 % kaikista suomalaisista on selvinnyt taudista. Vuonna 2020 siitä selvisi 99,99 % samoin kuin liukastumis-/kompastumiskuolemalta. Koronassa merkittävä riskitekijä on ylipaino ja liukastumis-/kompastumiskuolemassa villasukat. Kumpaankin riskitekijään voi vaikuttaa itse – ilman rokotusta.

Ylipaino merkittävä riskitekijä

Painoindeksi 30–40 aiheuttaa kaksinkertaisen riskin saada koronan vakava tautimuoto. Koronan takia tehohoitoon joutuneista puolella painoindeksi on yli 30.¹⁷ Elokuussa 2021 HUS:n kaikista koronapotilaista yli 40 %:lla oli painoindeksi yli 40.¹⁸ Ylipainoisen keho ei myöskään tuota yhtä paljon D-vitamiinia kuin normaalipainoisen, joten sitäkin olisi hyvä syödä lisäravinteena koronan ehkäisyä ajatellen isompia annoksia.¹⁹ Useiden kymmenien tutkimusten mukaan riski sairastua vakavaan koronaan pienenee merkittävästi riittävällä D-vitamiinin saannilla.²⁰

Median mukaan Suomessa tehohoidon kapasiteetti on koko ajan äärirajoilla, vaikka meillä pitäisi olla mahdollisuus nostaa tehohoitopaikkojen määrä kolmestasadasta tuhanteen.²¹ 84 % kaikista koronatehohoitopotilaista on ylipainoisia (bmi yli 25) ja vain 16 % normaalipainoisia.¹⁷ Miksi ylipainoisia ei leimata mediassa yhtä voimakkaasti tehohoidon kapasiteetin äärirajoille viemisestä kuin rokottamattomia? He ovat myös merkittävä rasite tehohoidolle. Miksi median otsikot eivät kuulu: ”Meillä on lihavien pandemia”? Onhan kuitenkin ihan OK leimata rokottamattomia lääketieteellisestä itsemääräämisoikeudesta kiinnipitämisestä ja koska he eivät anna injektoida kokeellista mRNA-rokotetta itseensä.

Rokotteen ottaminen on eettinen valinta

Ja lopuksi YLEn haastattelussa (19.11.2021)²² Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen pohtii rokottamattomiin kohdistuvien rajoitusten eettistä puolta:

Jos siitä on haittaa vain henkilölle itselleen, voi rokottamattomuus pysyä omana asiana. Mutta jos rokottamattomuus voi aiheuttaa muille kielteisiä vaikutuksia, ei se ole enää vain yksityisasia.

Kun tiedetään, että rokotettukin voi tartuttaa, Iso-Britannian tilastojen mukaan jopa enemmän kuin rokottamaton, voidaan perustellusti kysyä rokottamisen kielteisiä vaikutuksia muille ja ylipäätään soveltaa Kauppisen esittämää eettistä tulkintaa rokotettuihin.

Lisäksi rokotehaittojen sekä läpäisyinfektion aiheuttamaa sairaalakuormitusta tulisi tarkastella näkyvämmin. Koronan aiheuttaman sairaalakuormituksen pienentyminen on yksi koronapassin peruste. Rokotetut saavat ilmeisesti kuormittaa tartuntoineen ja rokotehaittoineen sairaaloita niin paljon kuin haluavat. Rokotettujen osuus HUS:n sairaalahoidossa on viime viikkojen aikana vaihdellut väitetysti 23 % ja 50 % välillä.²³

Tehohoitoon päätymisen riski väitetään olevan Suomessa 33-kertainen rokottamattomalla.²⁴ Kumpikaan edellä olevista väitteistä ei pidä täysin paikkaansa. THL:n ohjeen mukaan ensimmäisestä rokotuksesta pitää olla kulunut 21 päivää ja toisesta 7, jotta voi olla tilastoissa rokotettu. HUS käyttää omissa tilastoissaan kumpaankin 7 päivää.²³

Lisäksi on hyvä huomioida, että Qatarissa tehdyn tutkimuksen mukaan rokotus laskee vastustuskykyä ja lisää läpäisyinfektion riskiä, jos taudin on sairastanut alle 6 kk ennen rokotteen ottamista.²⁵ Tämä viittaisi siihen, että rokote laskee vastustuskykyämme ja sotkee omaa, luonnollista immuunijärjestelmäämme.

Iso-Britannian tilastoista nähdään, että rokotteet ovat vaarallisempia ihmisille kuin itse tauti, jota vastaan niillä rokotetaan. Iso-Britannian tilaston antaman huolestuttavan signaalin pohjalta myös Suomessa tämän syksyn ylikuolleisuutta ja sen yhteyttä rokotteisiin pitäisi tutkia, sillä sen nousun ajankohta sopii toisen rokotekierroksen alkamisajankohtaan.

Onko siis moraalisesti ja eettisesti oikein leimata, syyllistää ja syrjiä ihmisiä väliaikaisen myyntiluvan saaneesta (eli käytännössä testivaiheessa olevasta) rokotteesta kieltäytymisestä? Sellaisen rokotteen, jonka pitkäaikaisvaikutuksia kukaan ei olemassa olevan tiedon pohjalta voi tietää. Sellaisen rokotteen, joka ei estä tartuttamista.

Miten pitkälle ajalle ja millaisia sairauksia haittavaikutukset aiheuttavat? Laskeeko rokote meidän yleistä vastustuskykyämme? Lisääkö se kuolleisuutta? Rokotteen standardimyyntiluvan saamiseenkin tarvitaan lisätutkimuksia, joissa näihin kysymyksiin pyritään toivottavasti vastaamaan. Edellä esitettyjen tietojen valossa rokote näyttäisi olevan kuitenkin kaikkea muuta kuin turvallinen ja halpa henkivakuutus.

---

Kirjoitus on julkaistu alunperin 23.11.2021 Ossi Tiihosen kotisivuilla.
Toimitus on lisännyt artikkelikuvituksen ja joitain väliotsikoita sekä tehnyt kielenhuoltoa ja muokannut tekstin rakennetta (esim. kappalejako) ymmärrettävyyden parantamisen ja selkeyttämisen pyrkimyksessä.

Kirjoittaja vastaa palautteeseen

Sain artikkelin kirjoittajan lisäyksen 26.11.2021. Lisäys alla.
Kommentit artikkeliin on esitetty FB- ja Twitter -feedissäni.

Ossi Tiihonen

Kiitän lukijoita aktiivisuudesta, kannustuksesta ja epäkohtien esiin nostamisesta jutussani. Yksi hyvä lukijoiden huomautus liittyi siihen, että Iso-Britannian virallisessa tilastossa⁰¹ oli saatavilla ainoastaan datat nippuna 10–60-vuotiasta ja valitettavasti data pienemmistä ikäjoukoista ei ole saatavilla. Koska rokotekattavuus on isompi 60-vuotta lähestyvillä kuin lähempänä 10-vuotta olevilla, ei tuo suuri ikäjoukko anna välttämättä realistista kuvaa rokotteen aiheuttamasta kuolleisuudesta. On kuitenkin selvää, että rokotteen hyötysuhde kuoleman estämisessä laskee 60-vuotiassa ja alle, koska esimerkiksi Suomessa koronan kanssa kuolleista epidemian alusta laskettuna⁰²

• 0 % on 0–30 v.
• 0,8 % on 30–39 v.
• 1,5 % on 40–49 v.
• 4,5 % on 50–59 v.
• 8,7 % on 60–69 v.
• 23,6 % on 70–79 v.

Ja niin edelleen. Fimean twiitin (23.11.2021)⁰³ mukaan on tullut alle 5 ilmoitusta (eli 1–5) 18–29 vuotiaiden rokotehaittakuolemista. Tämä kyseenalaistaa voimakkaasti rokotteen hyödyn alle 18–30-vuotialla, kun kuolleita oli vuonna 2020 nolla samassa ikäryhmässä, jolloin ketään ei oltu vielä rokotettu.⁰² Jos ainut argumentti rokotteiden antamisesta nuorille ikäryhmille on taudin leviämisen ja tartuttamisen estäminen riskiryhmiin, niin ainakaan Iso-Britannian tilastojen mukaan rokote ei sitä tee.

Miksi tämä Fimean tieto löytyy vain Twitteristä? Se on ensiarvoisen tärkeää tietoa, jonka kertomatta jättäminen voi johtaa kuolemiin. Olisi välttämätöntä saada selville täysin läpinäkyvästi meille kaikille ajantasaiset tutkimustulokset sekä tilastot koronarokotteiden haitoista ja hyödyistä, koska kyseessä poikkeuksellinen maailmanlaajuinen rokotetutkimus.

Oleellisia ja ajantasaisia avainlukuja ei saa ajoissa esimerkiksi THL:ltä oikeista ja korjatuista koronakuolemista eikä Fimealta rokotekuolemista, ja rokotettujen testauskin on ajettu alas. Kuulutin edellisessä jutussani myös sen perään, että Suomen ylikuolleisuuden nousua pitäisi tutkia, jotta mahdollinen yhteys rokotteisiin selviäisi. Lääkärinvalassakin sanotaan: ”Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.”⁰⁴

Kun näihin asiallisiin kysymyksiin ei vastata, herättää se vain lisää epäluuloja. Samaan aikaan hallituksessa ja eduskunnassa säädetään näillä puutteellisilla ja vääristyneillä tilastoilla erilaisia rajoituksia ja äänestetään koronapassista.

---

Viitteet

1 Seppä, Petri | Ilta-Sanomat (21.11.2021): Asiantuntijat: Suomen viides korona-aalto uhkaa huipentua jouluna – nyt on tärkeää erottaa kaksi tautimuotoa

2 Karppi, Tiina | YLE (15.11.2021): HUS varautuu avaamaan lisää tehohoitopaikkoja koronapotilaille – tehohoidon kantokyvyn raja lähes saavutettu

3 Folkhälsomyndigheten (uppdaterat: 22.11.2021): Testa dig för covid-19

4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (päivitetty 29.10.2021): Koronavirustestit

5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (10.11.2021): COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti

6 Folkhälsomyndigheten (19.11.2021): Veckorapport om covid-19, vecka 45

7 UK Health Security Agency (11.11.2021): COVID-19 vaccine surveillance report – Week 45

8 Andrews, Nick & … | medRxiv (6.10.2021): Vaccine effectiveness and duration of protection of Comirnaty, Vaxzevria and Spikevax against mild and severe COVID-19 in the UK (preprint)

9 Kampf, Günter | The Lancet (20.11.2021): COVID-19: stigmatising the unvaccinated is not justified (correspondence)

10 UK Office for National Statistics (1.11.2021): Deaths by vaccination status, England

11 Kuokka, Olli | Twitter (11.11.2021): Ennakkotilaston (11.11.) perusteella ylikuolleisuus kasvaa.

12 Tilastokeskus: Kuolleet viikoittain sukupuolen, iän ja maakunnan mukaan (Pikaennakko), 1990W01-2021W45*

13 Seppä, Petri | Ilta-Sanomat (22.11.2021): Jokainen suomalainen kohtaa korona­viruksen ennen pitkää – tässä ovat vaihtoehdot

14 Alexander, Paul Elias | Brownstone Institute (17.10.2021): 135 Research Studies Affirm Naturally Acquired Immunity to Covid-19: Documented, Linked, and Quoted

15 McCurry-Schmidt, Madeline | La Jolla Institute for immunology (4.8.2020): Exposure to common cold coronaviruses can teach the immune system to recognize SARS-CoV-2

16 Tilastokeskus (12.5.2021): Ennakkotietojen mukaan koronaan kuolleista yhdeksän kymmenestä oli yli 70-vuotias vuonna 2020

17 Havula, Pipsa | Ilta-Sanomat (8.3.2021): Joka neljäs suomalainen riskiryhmässä – näin lihavuus altistaa vaikealle koronalle

18 Kuuskoski, Kaisla | Ilta-Sanomat (4.8.2021): Apulaisylilääkäri: he joutuvat nyt koronatartunnan takia sairaalaan

19 Helsingin yliopistollinen sairaala (15.12.2020): HUS suosittelee D-vitamiinilisää ikääntyneille ja erityisryhmille koronavirusepidemian aikana

20 Vitamin D for COVID-19: real-time meta analysis of 142 studies

21 Toikkanen, Ulla & Keränen, Tuomas | Lääkärilehti (27.3.2020): ”Tuhat tehohoitopaikkaa saadaan kasaan”

22 Kirsi, Katri & Siironen, Susanna | YLE (19.11.2021): Onko rokottamattomuus syy rajoittaa elämää vai onko se syrjintää? Näin vastaavat eettisyyteen perehtynyt filosofi ja yhdenvertaisuusvaltuutettu

23 Helsingin yliopistollinen sairaala: Koronavirus lukuina: Koronavirusinfektion vuoksi sairaalahoitoon viikon aikana tulleiden potilaiden rokotustilanne

24 Koskinen, Anu Leena | YLE (22.11.2021): Asiantuntija kertoo viisi syytä, miksi koronatartuntojen määrä nousee juuri nyt

25 Abu-Raddad, Laith J & … | Journal of the American Medical Association (16.11.2021): Association of Prior SARS-CoV-2 Infection With Risk of Breakthrough Infection Following mRNA Vaccination in Qatar

Lisäyksen viitteet

01 (10) UK Office for National Statistics (1.11.2021): Deaths by vaccination status, England

02 Fimea | Twitter (23.11.2021): ”Fimeaan ei ole tullut ilmoituksia 12-17-vuotiaista koronarokotteen saaneista henkilöistä, joiden olisi ilmoitettu menehtyneen. Alle 30-vuotiaista koronarokotteen saaneista henkilöistä, joiden olisi ilmoitettu menehtyneen, on tullut alle 5 ilmoitusta.”

03 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (päivitetty 25.11.2021): Tilannekatsaus koronaviruksesta

04 Lääkäriliitto: Lääkärinvala

Kuva: Ray_Shrewsberry, torstensimon via Pixabay; Pxhere (CC0). Kuvanmuokkaus Johanna L