Juha H.

Isossa-Britanniassa hallinto on luultavasti kaavailemassa uusia rajoitustoimia, ja ehkä peruuttavat Joulunkin, perustuen SAGE-neuvonantajatiimin julkaisemiin raportteihin.

Spectator-julkaisun Fraser Nelson on tiedustellut SAGE-mallintaja Graham Medleylta miksi SAGE-mallinnukset on useimmiten olleet hyvin pessimistisiä ja vieläpä menneet pahasti metsään. Fraser utelee Twitterissä muina miehinä että kuinkas Grahamin tiimin mallinnuksista on jätetty pois vähemmän häijyt epidemian etenemät. Siitä kehkeytyykin sitten pitkä viestinvaihto…

SAGE-Graham kertoilee, että vähemmän ilkeät ennusteet ”eivät tuo mitään uutta tietoa”.

”Päätöksentekijät ovat yleisesti ottaen kiinnostuneita vain tilanteista, joissa päätöksiä tulisi tehtäväksi”.

Graham Medley

Graham tiivistää: ”Päättäjillä ei ole mitään päätettävänä, jos mitään ei tapahdu.”

Turha siis semmoisia ystävällisiä epidemian kulkuja piirrellä kaavioihin.
No tuossahan nyt ei ole mitään tolkkua. Jos yhtä todennäköiset, mutta vähemmän vaaralliset kehityskulut jätetään pois arviosta, päätöksenteko menee tietenkin kouhoiluksi. Siinä silloin mitään järkeä ole. Fraser kuittaakin, että onhan se olennainen päätös, jos rajoitustoimet jätetään sikseen, koska uhka ei niitä oikeuta – vieläpä hyvin merkittävä päätös.

SAGE-mallintaja puolustautuu että ”he yleensä mallintavat sitä mitä pyydetään”. (Heh! Vaikkapa ilkeä Omicron-lopputulos ilman todennäköisyyden vertailua? Hallinto saa sitä mitä tilaa! Samalla iltalehdet saa näppärää lööppikamaa, kauhunväristyksiä kansan syville riveille.)

SAGE-Graham tiivistää: ”Me mallinnamme tilannekuvia, jotka ovat käyttökelpoisia päätöksenteossa.”

Siinä sitä Tiedettä. Fraser Nelson hihkuukin jutun lopuksi: ”Ladies and gentleman: The Science.”, ”Hyvät naiset ja herrat: Tiede!”.

Kommentti / RS

Spectatorin Fraser Nelsonin ja SPI-M -ryhmäläisen Graham Medleyn välillä käyty keskustelu antaa tarkastelukulman paitsi ns. tieteen tekemiseen, myös siihen, miten mielikuvat ja -piteet syntyvät.

Mallinnokset — jotka ovat vain niin onnistuneita, kuin niihin syötetyt parametrit — päätyvät koronatukimedian välityksellä suuren yleisön tietoisuuteen, ja muuttuvat ”faktoiksi”. On turha kuvitella jokaisen ymmärtävän, että mallinnos on laskentaharjoitus. Suomesta on tuoreehko esimerkki: kunnallisvaaleja siirrettiin, koska THL:lta pyydetty mallinnos povasi jopa 11 000 päivittäistä koronatartuntaa.

Totaalisen pieleen (tieteellisessä mielessä) mennyttä mallinnosta käytettiin syynä demokraattisiin prosesseihin puuttumiseksi. Mielikuvaohjailuna tarkasteltuna laskelma oli onnistunut psykologisen sodankäynnin operaatio.

Tällä hetkellä, Omikron-kohutuksen velloessa koronatukimediassa, ei ole luvatonta ajatella, että laskentaharjoituksia aiotaan taas käyttää poliittisiin tarkoitusperiin. Tällaisia voivat olla maakuntavaalien siirtäminen, uudet ja kovemmat rajoitustoimet, alueelliset sulut, rokotepakko ja pakkorokotukset, EU:n hinkuman ”terveyspassin” läpi vieminen, jopa uudet Venäjään kohdistetut pakotteet ja rajoitukset. Vaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia.

Jos koronatukimedia saa — mallinnoksesta uutisoimalla, laskentaharjoituksen lukuja liioittelemalla — enemmistön uskomaan kuvitteelliseen vaaraan, mikä tahansa mätäkuun juttu menee läpi. Pelkotila lukitsee aivot.