Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkonen kirjoitti huhtikuussa 2020 mietteitään Sanna Marinin (sdp/WEF) hallituksen ravintoalaa koskevista rajoituksista.

”Kun hallitus päätti koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi maaliskuun [2020] lopussa sulkea kahvilat ja ravintolat, se lupasi taloudellista tukea ongelmiin joutuville yrityksille. Tuen myöntämisessä meni kuitenkin odotettua enemmän aikaa, sillä hallitus sai sovittua 150 miljoonan euron tukipaketista vasta viime viikolla”, Parkkonen kertoi.

”Olennainen osa hallituksen päätöstä oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan talousvaliokunnalle antama lausunto, jossa valiokunta suositteli taloudellisia tukitoimia ravintolayrityksille.

– Valiokunta pohti paljon kysymystä, onko oikein, että koko valtakunnassa kuppilat ja ravintolat pannaan kiinni, kun epidemiatilanne on eri puolilla maata niin erilainen. Esimerkiksi Kainuussa, missä ei ole vielä yhtään todettua tautitapausta, niin onko sielläkin tämä oikeasuhtainen toimi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sdp) totesi tuolloin”, hahmottelee Parkkonen.

Maaliskuussa 2021 Restel-ravintolayhtiön toimitusjohtaja Mikael Backman valitti Ylelle, että ”Restelin saama tuki valtiolta kattoi yhtiön viime vuonna tekemästä tappiosta vain noin kymmenen prosenttia” vaikka esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi syyskuussa 2020 Burger Kingien omistajayhtiön, siis Restelin, saaneen yli miljoonan euron tuen. Kaikkiaan Restel sai tukirahaa noin 1,5 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan kun ”Ojala-Niemelä oli linjaamassa ravintoloiden tukirahoista, hän istuu [punapääoman osuuskunnan] Tradekan hallituksessa. Tradeka omistaa muun muassa Restelin, joka yksi Suomen suurimmista ravintolayhtiöistä. Restelin noin 170 ravintolan valikoimaan kuuluvat muun muassa Rax Buffet ja Burger King -ravintolat,” Parkkonen ilmoittaa.

Ojala-Niemelä saa oman ilmoituksensa mukaan Osuuskunta Tradekan hallituksen jäsenenä palkkiota 10 200 euroa per vuosi.

Tradeka puolestaan vaalikampanjarahoittaa tukirahoja myöntäviä vasemmisto- ja sdp -poliitikkoja. ”21-jäsenisestä Tradekan hallituksesta yhdeksän sai vaalirahoituksen. Heihin kuului muun muassa Sdp:n Jukka Gustafsson, joka sai osuuskunnalta myös 1 500 euroa eduskuntavaaleihin 2015. Nykyisin hallituksessa on Sdp:n Eero Heinäluoma. Nykyisistä Sdp:n kansanedustajista kuntavaalituen saivat Gustafssonin ja Heinäluoman lisäksi Maria Guzenina, Ilkka Kantola, Ylen hallintoneuvoston jäsen, Eksoten puheenjohtaja Anneli Kiljunen ja Tytti Tuppurainen, kertoi kokoomuksen Verkkouutiset vuonna 2018 Suomen Kuvalehden tekemän selvityksen perusteella.

Vaalikampanjarahoitusta sai myös Johanna Ojala-Niemelä, joka kertoi Iltalehden Parkkoselle selvittäneensä etukäteen, ettei ole jäävi päättämään Restelillekin menevistä tukirahoista.

Ojala-Niemelän lisäksi Tradekan hallituksessa istuu lukuisia muita vasemmistopoliitikkoja, muun muassa europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd), Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd), oululainen kaupunginvaltuutettu Mikko Raudaskoski (vas) ja entinen kansanedustaja Markus Aaltonen (sd), Parkkonen listasi vuonna 2020.

MedGroup alias ONNI on Tradekan omistama sote-alan yritys, joka tuottaa palveluja julkiselle sektorille. Palvelujen ostoista päättää tällä hetkellä Suomen vasemmistohallitus. ONNI on sitoutunut samoihin YK:n Agenda2030 -tavoitteisiin kuin Suomen hallituskin; saako tavoitteisiin sitoutumisesta lisäpisteitä kilpailutuksessa?

Yhteenveto

Vasemmistopoliitikkoja vaalikampanjarahoittava Tradeka sai omistamalleen Restelille ravintola-alan rahoitustukea jouduttuaan taloudelliseen ahdinkoon Sanna Marinin hallituksen koronatoimien takia. Restelille annetusta tuesta päättäneistä poliitikoista osa istui Tradekan hallituksessa.

Tradeka omistaa myös MedGroupin alias ONNIn, jonka liikevaihto on noussut vuoden 2019 jälkeen mukavasti. Hallituksen päättämä rokotepakko sotelaisille tarkoittaa työntekijäpoistumaa julkiselta sektorilta, mikä tuo kasvumahdollisuuksia muille sote-alan toimijoille. Aina parempi, jos kasvuyritys on omassa hallinnassa, ja vaalikampanjarahoittaja.

Tässä kokonaisuudessa pääsevät hyötymään myös hallituskumppanipuolueet. Rokotepakolla alalta pois pakotettujen suomalaisten sotelaisten tilalle voidaan maahantuoda esimerkiksi filippiiniläisiä hoitajia. Nämä saattavat tarvita keskustapuolueen rikollissäätiön asuntoja ja vihreiden tarjoamia kotoutuspalveluja. Ainakin kokoomuslaisten kansoittamat terveydenhuoltoalan verojenvälttelijä-terveyspalveluyritykset tarvitsevat halpoja työntekijöitä.

Aiheeseen liittyy:

Yritysten pakkosulkemiset – koronatoimi vai ilmastoagendaa?

Päivän Lehti (4.1.2017): Hallitus jyräsi virkamiehet – terveysjätit jakavat keskenään miljardien sote-markkinat

VKK: Tartuntatautilain muutos aiheuttanut jo nyt hoitajapulaa

Finlex (19.11.2021): Laki kliinisestä lääketutkimuksesta on ajankohtainen, koska ns. koronarokotteet ovat edelleen testivaiheessa.

Lähteitä:

Iltalehti (29.4.2020): Perustuslakivaliokunta edellytti koronatukea ravintoloille – puheenjohtaja itse ravintolayhtiön hallituksessa: ”En ole jäävi”

Helsingin Sanomat (29.9.2020): HS selvitti ravintoloiden korona­korvaukset: Burger Kingien ja Hesburgerien omistajayhtiöt saivat yli miljoonan euron tuet

Yle (1.3.2021): Ravintoloille esitetään 50 miljoonan euroa tukea sulun ajaksi – MaRa: Alamittainen, pitäisi nostaa reilusti yli sataan miljoonaan

Verkkouutiset (5.12.2018): SK: Tradeka antoi vaalirahaa yli sadalle Sdp:n ja vasemmistoliiton ehdokkaalle

Artikkelikuvana kuvakaappaus STT Infon Restel-tiedotteista