Suomi ja Saksa ovat allekirjoittaneet syyskuussa 2021 yhteistyöjulistuksen, jonka taustalla on maiden yhteinen halu tukea eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä annetun asetusehdotuksen etenemistä ja vauhdittaa siihen perustuvien yhteiseurooppalaisten ratkaisujen kehittämistä. Suomen lisäksi Espanja ja Alankomaat ovat allekirjoittaneet yhteistyöjulistuksen Saksan kanssa.

Yhteistyöjulistus liittyy EU:n vaaleilla valitsemattoman komission 3. kesäkuuta 2021 antamaan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta (COM (2021) 281 final). Tavoitteena on muun muassa digitaalisen kansalaisuuden luominen; kansalaisilla tulisi olla pääsy digitaalisiin julkisiin palveluihin universaalin digitaalisen identiteetin avulla. — Siis sen maailmanlaajuisen digitaalinen identiteetti -hankkeen, joka leimattiin salaliittoteoriaksi, kun siitä vuonna 2020 ja sitä ennen puhui.

”Komission mukaan uudelleenarvioinnissa ilmeni, että kysyntä sähköisten identiteettien hallintaan ja käyttöön liittyville ratkaisuille on kasvanut markkinoilla. Enää ei ole riittävää, että voidaan osoittaa henkilöllisyys luotettavasti, vaan lisäksi olisi tarpeen pystyä osoittamaan muita henkilön identiteettiin liittyviä tietoja, kuten tieto tutkinnon suorittamisesta tai ajo-oikeudesta.”

Mitä henkilökohtaisia tietoja?

Maailman terveysjärjestö WHO:n 27. elokuuta 2021 julkaistu ”Digital documentation of COVID-19 certificates: vaccination status: technical specifications and implementation guidance”, jossa opastetaan maailman hallituksia ja yrityskumppaneita globaalin ”rokotuspassin” käyttöönoton teknisissä vaatimuksissa, kertoo tarkemmin, mitä muita henkilön identiteettiin liittyviä tietoja.

Digitaaliseen identiteetti -todistukseen tallennattavasta datasta kerrotaan terveysdatan olevan henkilökohtaista dataa, joka liittyy fyysiseen tai mielenterveyteen sekä näihin liittyviin terveyspalveluihin kuten testauksiin ja tutkimuksiin mukaan lukien geneettinen data ja biologiset näytteet. Henkilökohtainen data on mitä tahansa yksilöön liittyvää tietoa, jonka avulla henkilö voidaan suoraan tai epäsuorasti identifioida. Henkilökohtaista dataa on nimi, sukupuoli, siviilisääty, syntymäaika ja -paikka, alkuperämaa, asuinmaa, sosiaaliturvatunnus, ammatti, uskonto ja etnisyys mutta myös biometrinen data kuten valokuva, sormenjäljet, kasvo- ja iiristunnistus, terveystiedot sekä mitkä tahansa mielipiteet yksilöstä kuten arviot terveydentilasta ja erityistarpeista.

Sivulla 11 WHO kertoo kyseessä olevan sisäinen ohjeistus pandemiatilanteessa oleville maille, mutta että ”lähestymistapa voidaan myöhemmin laajentaa rokotestatuksen osalta koskemaan myös muita sairauksia.”

Yksilöltä ei voida vaatia älypuhelimen tai tietokoneen omistajuutta; tällaisissa tapauksissa voidaan turvautua luomalla paperisen todistuksen ja digitaalisen välille viiva- tai QR-koodi, joka näkyy paperissa painettuna (s. 12). ”Rokotustodistus voi toimia todistuksena rokotusstatuksesta sellaisissa tarkoituksissa, jotka eivät liity terveydenhuoltoon” kuten työ, yliopistokoulutus ja kansainvälinen matkustaminen. Jäsenvaltio voi lisätä lisävaatimuksia todistukseen kuten passin numeron (Section 1, s. 3), WHO opastaa.

”Luottamuspalvelut”

EU tavoittelee tilannetta, jossa ”vuoteen 2030 mennessä kansalaisista 80 %:lla tulisi olla mahdollisuus käyttää sähköistä tunnistautumista.” Tässä tarkoituksessa halutaan muuttaa sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annettua EU-asetusta (myöhemmin eIDAS-asetus).

”eIDAS-asetuksen nykyisellä sääntelyllä ei pystytä enää vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Ehdotuksessa luodaan yhteinen lainsäädäntökehikko eurooppalaiselle digitaalisen identiteetin lompakkosovellukselle (myöhemmin lompakkosovellus).” ”Lompakkosovellus toimisi osana sähköisen tunnistamisen järjestelmää. Se voisi olla julkisen sektorin tai myös yksityisen sektorin tuottama. Lompakkosovellusten määrää ei ole rajoitettu, mutta ehdotuksen mukaan jokaisen jäsenvaltion olisi tarjottava vähintään yksi asetuksen mukainen lompakkosovellus. Sovellus olisi tarjottava jäsenvaltion kansalaisten, asukkaiden sekä oikeushenkilöiden käyttöön.”

Jäsenvaltioiden valmistelevat yhteistyössä komission kanssa eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lainsäädäntökehikon keinovalikoiman (Toolbox). Keinovalikoiman on määrä kattaa neljä osa-aluetta: sähköisten henkilötietojen tarjonnan ja tietojen vaihtamisen, lompakkosovelluksen toiminnan ja turvallisuuden, lompakkosovellukseen luottaminen mukaan lukien yksilöintitietojen yhdistäminen sekä lompakkosovelluksen hallinnointi. ”Yksilöllisellä tunnistamisella tarkoitetaan ehdotuksessa sitä, että henkilön tunnistetieto yhdistetään tai linkitetään tunnistusta vastaan otettaessa henkilön jo olemassa olevaan tiliin tai henkilöstä jo olemassa oleviin tietoihin (nk. identity matching tai record matching).”

Henkilötietoja ja muuta varmennettua tietoa välittäville EU:n digitaalisille lompakoille on annettu uuspuhe-nimi ”itsehallittava identiteetti” (self-sovereign identity, SSI).

Sentään ”ehdotuksen mukaan sovelluksen käyttö olisi käyttäjälle vapaaehtoista” mutta ilman oleminen pyrittäneen ajan mittaan tekemään mahdottomaksi.

Muuta huomionarvoista

Suomessa parhaillaan valmistelussa olevassa digitaalisen identiteetin kehittämisen hankkeessa on arvioitu komission ehdotusta suppeamman lompakkosovelluksen toteuttamisen kertaluonteisten kustannusten olevan noin 16 miljoonaa euroa ja vuotuisten kustannusten olevan arviolta noin 6 miljoonaa euroa. Asetuksen ehdotuksilla voi olla muitakin taloudellisia vaikutuksia muun muassa viranomaisiin, julkisen ja yksityisen sektorin asiointipalvelujen tarjoajiin. Niiden määrää on tässä vaiheessa vaikea arvioida, Suomessa päätellään. Lisäkuluja arvioidaan tulevan ainakin yritys- ja yksityissektorin tarvitsemasta käyttäjäneuvonnasta.

Komissio esittää myös toimivallan lisäsiirtoa itselleen.

Ehdotus digitaalisesta identiteetistä ei ole läpeensä paha, tietyllä tavalla siinä on järkeä. Jäsenmaiden kirjavien tunnistuskäytäntöjen yhteensovittaminen eittämättä hyödyttäisi yksilöiden ja yritysten kaupankäyntiä sisämarkkina-alueella.

Toisaalta taas hanke on selvästi liitännäinen — se kerrotaan toteamalla, että ”kansalaisilla tulisi olla pääsy digitaalisiin julkisiin palveluihin universaalin digitaalisen identiteetin avulla” — muihin, vähemmän miellyttäviin hankkeisiin. Global ID / ID2020 on hanke, jossa digitaalinen identiteetti tulee sisältämään henkilökohtaisesti tunnistettavat tiedot jokaisen koulutuksesta, terveyshistoriasta, talousasioista ja ostotoiminnasta. Globaali digitaalinen ID puolestaan kytkeytyy tiiviisti YK:n Agenda2030 -tavoitteisiin, joten odotettavissa on ID:n liitettävä hiilijalanjälkipisteytys.

Lyhyesti ilmaistuna Global ID -hanke, universaali digitaalinen identiteetti, voi johtaa Kiinan mallin mukaisen sosiaalisen krediitin pisteytysjärjestelmän maailmanlaajuiseen käyttöönottoon, jossa järjestelmälle kuuliainen saa etuja ja tottelematon miinusta, kunnes suljetaan ulkopuolelle. Hinta, korkojen kanssa, on henkilökohtainen vapaus.

Joku sillä kyllä tienaa. Asia Times uutisoi marraskuun 2021 lopulla artikkelissa ”China hopes to launch data as new asset class — Beijing leadership hopes data trading will propel the Fourth Industrial Revolution” datan olevan ”tulevaisuuden öljy”, josta tulee oma tuotantoalansa, vaihtokaupan väline ja varallisuuden tuoja; nyt on perustettu Shanghai Data Exchange -pörssi, jossa kerätyn ja talletetun BigDatan hinnoittelua tehdään ja kauppaa käydään. Kiina pyrkii Sanna Marinin (sdp/WEF) mentorin Klaus Schwabin havitteleman, ns. neljännen teollisen vallankumouksen (4IR) johtoon.

On ymmärrettävää, että monikaan ei halua uskoa tällaiseen mahdollisuuteen. Onhan Suomi länsimaisten arvojen demokratia (jossa tosin vaaleilla valitsematon komissio antaa lakiesitykset toteutettaviksi…).

Mieti hetki silti. Luotatko siihen, että kerättyä ja talletettua dataa ei käytetä alistamiseesi? Oletko valmis ottamaan riskin?

Lähteitä:

Eduskunta (27.11.2021): Valtioneuvoston U-kirjelmä U 41/2021 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta

Valtiovarainministeriö (22.9.2021): Suomi ja Saksa tiivistävät digitaalisen henkilöllisyyden kehittämiseen liittyvää yhteistyötä

Työryhmä valmistelee työelämän koronapassia

WHO ohjeistaa hallituksia globaalin rokotuspassin käyttöönotossa

Olisit uskonut salaliittoanalyytikkoja: digitaalinen identiteetti tulee

Antton Mäntyvaara: Rakas terveyspassin kannattaja. Muuttaisitko mielesi jos…?

Artikkelikuva via Twitter. Selosteen mukaan filmi, josta artikkelikuva kuvakaappauksilla on koostettu, esittää koronasääntöjä rikkoneiden julkista häpäisemistä Kiinan hallituksen toimesta.