Kaksoisstandardien maassa: Rahajärjestelmä on rakenteellista väkivaltaa

Alla oleva teksti on uusintajulkaisu vuodelta 2018, ja se on alunperin julkaistu US-puheenvuoroissa. Julkaisen sen nyt uudelleen, koska aihe on ns. pandemian takia tehtyjen sulkutoimien takia ajankohtainen. Sulkutoimien ja rahoitusjärjestelmän yhteisvaikutus maailman talouteen on tulenarka.

Pandemiatoimien takia valtiot sulkivat talouden, estivät normaalia työssäkäyntiä ja yritystoimintaa = veropohja heikkenee. Tätä rahoitetaan velanotolla, tilanteessa jossa maailma edelleen kärsii vuoden 2008 finanssikriisin pelastustoimien jäljiltä; pelastustoimia jatkettiin erilaisin vippaskonstein ja rahapohjaa laajentamalla (kvantitatiivinen kevennys, QE) vuonna 2012, mikä kasvatti valtioiden velkataakkaa entisestään. Samaan aikaan työnnettiin talouskuria, joka ei asiaintilaa parantanut.

Kuten tuolloin, myös nyt elvytysraha suuntautuu pankeille ja suuryrityksille reaalitalouden sijaan. Ongelmien juurisyyt ovat tiedossa, mutta niille ei edelleenkään ole tehty mitään koska jokainen paitsi idiootti tietää, että alemmat luokat on pidettävä köyhinä, tai he eivät koskaan ole tuotteliaita.

Kaksoisstandardien maassa: Rahajärjestelmä on rakenteellista väkivaltaa

Kaksoisstandardien maassa, valehtelun ja korruption laveiden vesien välissä syntyi hierarkkinen ns. edustuksellisen demokratian kulttuuri, josta kehittyi finanssieliitin hallitsema uusfeodaalinen yhteiskunta. Alueella (melkein) eli tihkuteoriakasteluviljelyn avulla suuria väestömääriä. Kaksoisstandardien maan poliittinen, taloudellinen ja mielipide-eliitti kutsui aluetta sivilisaation ja humaanien arvojen kehdoksi, ja ihmeen moni siihen uskoikin.

Raha syntyy velasta. Pankkien myyntituote on velka, korko sen hinta. Sinä maksat sen kikyillä, aktiivimalleilla, soteilla, palkka-aleilla sun muulla kurjistumisella.

Velka = Raha = Ostovoima = Työpaikka = Talouskasvu

Kaava yksinkertaistaa sen, miten osittaisvarantorahajärjestelmä (fractual reserve) toimii – tai voisi toimia, jos rahanluontia ei olisi yksityistetty liikepankeille.

Koska raha synnytetään velasta — luomatta korkoon tarvittavaa rahaa — velka kasvaa ennen pitkää niin suureksi ettei sitä voida maksaa takaisin. Velan kasvaminen on rahajärjestelmän rakenteellinen ominaisuus. Mutta myös pankki-, velka ja järjestelmäkriisit ovat osittaisvarantojärjestelmän ominaisuus: vivuttaminen aiheuttaa sen, että pankit ovat kroonisesti maksukyvyttömiä, eikä niillä ole koskaan kylliksi pääomaa vastata sitoumuksistaan joten rahoitusjärjestelmä pyörii tosiasiassa veronmaksajien takauksella. Johdannaiskauppa ja sillä(kin) vivuttaminen kasvattavat riskikerrointa.

Hikipajaunionin kallis valuutta euro

Euro on ostovaluutta, ja sen käyttäminen maksaa. Kun euroa synnytettiin, julkisen sektorin keskuspankkirahoitus kiellettiin ja jäsenvaltioiden rahapolitiikkaa yhdenmukaistettiin. Toisin sanoen poistettiin joustovara raha- ja talouspolitiikasta mistä seurasi se että joustot tehdään nyt palkanalennuksilla, tarkoituksellisella työttömyydellä ja yksityisen sektorin pakkovelkaannuttamisella.

Helsingissä marraskuussa 2014 vieraillut EKP:n johtaja Mario Draghi hahmotteli tuolloin, kuinka EU:sta rakennetaan hikipajaunioni jossa palkat ovat niin alhaiset, että elämiseen on pakko ottaa velkaa.

Euroopan ombudsman, ”oikeusasiamies” huomautti hiljattain että Draghin tulisi erota pankkiirien sisäpiiririnki G30:stä mikäli aikoo välttää eturistiriitakytköksiä. Draghin mukanaolo yksityisten pankkien sisäpiiriringissä selittänee senkin, että pankkien toimintaa muka-valvova EKP kieltäytyi antamasta tukiostoja veronmaksajien piikkiin tehneen EKP:n toimintaa viimeisimmän pankkikriisin hoidossa tutkineille tilintarkastajille tietoja. 

Järjestelmällistä rakenteellista väkivaltaa

Rahan luontioikeuden yksityistäminen on johtanut myös siihen, että poliittista valtaa on siirtynyt rahoitussektorille talouden keskittyessä samoihin käsiin.

Moniko on älynnyt, että kansalaisten vastustama työttömien aktiivimalli, ”paikallinen sopiminen”, ”palkkamaltti”, palkka-alet, kikyily, sote-uudistus ja kaikenlainen rakenteellinen sopeuttaminen ovat eräs seuraus siitä, että rahanluontioikeus on siirretty valtioilta pankeille, ja että ne ovat suunnittelun tulos, eivät korjausliike?

Kansainvälinen taloustappaja, valuuttarahasto IMF toivoi vuonna 2011 ”että Suomi leikkaisi selvästi kohoavia terveydenhuollon ja eläkejärjestelmän kustannuksia” sekä suositteli että ” julkisia menoja voitaisiin alentaa laajentamalla yksityisen terveydenhuollon palveluiden saatavuutta erikoissairaanhoidossa.” Menojen kasvu voisi hidastua, jos maat laajentaisivat yksityisten vakuutusten roolia erikoissairaanhoidossa ja lisäisivät valinnan vapautta. Toisin sanoen IMF vaati Suomelta julkisen terveydenhuollon yksityistämistä, ja kas vaan, me olemmekin nyt saamassa SoTe-uudistuksen ja valinnanvapautta. 

2015, jolloin työttömyysaste oli jo valmiiksi korkealla ja työvoiman kysyntä heikkoa, IMF esitteli Suomelle aktiivimallin ja paikallisen sopimisen osana rakenteellisia uudistuksia. ”IMF suosittelee myös uudistamaan työttömyyskorvausjärjestelmää lyhentämällä etuuksien kestoa ja parantamalla työnhaun seurantaa. IMF kuitenkin varoittaa hallitusta tekemästä talouden sopeuttamista liian nopealla tahdilla. David Hofmanin mukaan nyt ei esimerkiksi ole oikea aika korottaa työttömyysvakuutusmaksuja.” Vuonna 2016 IMF painostaa Suomea uudistamaan työttömyysturvansa viipymättä työllisyyttä tukevia aktivointitoimia lisäämällä. Kikykin mainitaan. Hoputus perustuu perustuu keskusteluihin, joita ”IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.”

Kaksoisstandardien maassa työttömiä velvoitetaan aktiivimallin puitteissa työllistymään tai etuuksia leikataan. Samaan aikaan valtiontalouden tarkastusvirasto VTV kertoo yritystukien maksamisen lisääntyneen – ilman aktiivista palkkaamisvelvoitetta — mutta yritysten määrän vähentyneen. 

Kaksoisstandardien maassa työllistämismäärärahoja jätettiin käyttämättä ja siirrettiin aktiivimallin pyörittämiseen: ” Tulossa on Lindströmin mukaan myös lisärahoitusta. Eurot lisäpanostuksiin löytyisivät viime vuonna käyttämättä jääneistä työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista. Viime vuonna käyttämättä jääneitä työ- ja elinkeinoministeriön varoja voi alustavan tiedon mukaan olla jopa 70 miljoonaa euroa.  

Uusi kierros Pelastakaa pankit –paniikkia tulossa?

2017 IMF kehotti Suomea siirtymään yrityskohtaisiin palkkaneuvotteluihin (”paikallinen sopiminen”) — sekä varautumaan vastaamaan Suomeen siirtyvän Nordean asiakkaiden talletussuojasta ja lamapuskureiden rakentamiseen. Pankkien toistuva elvyttäminen johtaa budjetin räjähtämiseen ja tappaa julkiset palvelut talouskurin kautta – kuten Suomesta ja EU:sta olemme nähneet. IMF onkin seuraavan talouskriisin varalta tarkastellut valtion takausten ja takuiden vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen sekä niistä aiheutuvia riskejä kansantaloudelle — mitä ei pidä käsittää niin, että Pelastakaa pankit –käytännöstä oltaisiin luopumassa. Nyt se tehdään vain eri reittiäpankkiunionin kautta. 

Tarve pankkien syklittäiseen pelastamiseen johtuu paitsi osittaisvarantojärjestelmästä, myös siitä että Euroopan unioni on purkanut globalisaatioon – ja Suomi Euroopan unioniin — vedoten sääntelyä sekä vapauttanut pääomien liikkuvuutta, luonnollisesti leikaten samalla talousrikospoliisin ja verottajan resursseja tutkia verokeidastelua. Järjestäytynyt rikollisuus ja harmaan talouden toimijat ovat iloinneet rahoitussektorin rinnalla! Ja kuitenkin EKP on myöntänyt, että pankkien pelastaminen aiheuttaa alijäämäongelmia ja valtioiden velkaantumista, supistunutta työllisyysyyttä, yritysten pienempiä voittoja, varallisuusarvojen alenemista, pienempiä verotuloja sekä automaattisina vakauttajina toimivien, maksettavien työttömyyskorvausten suurempia määriä. 

Säästämällä ja leikkaamalla ei ole mitenkään mahdollista päästä sellaiselle talouskasvun uralle, joka mahdollistaisi valtioille, kotitalouksille ja yrityksille velkataakasta selviytymisen yksityistetyn rahajärjestelmän puitteissa. Vaihtotaseemme ei korjaudu sillä että ostovoimaa leikataan kaikkialla – mutta se pakottaa ottamaan velkaa elämisen kulujen ja leikatun tulotason välisen kuilun kattamiseksi. Pankkien myyntituote on velka.

”Tapa jolla tätä viimeisintä järjestelmäkriisiä on hoidettu, saattaa toimia rahoituslaitoksille lisäkannustimena riskinottoon ja/tai saattaa innostaa rahoituslaitoksia viivyttämään taseidensa saattamista tasapainoon” myönsi EKP:kin 2015. 

Kapea kärki, laajentuva kurjalisto

Globaalia finanssitaloutta hallitsi vuonna 2011 vain 147 ristiin kytkeytynyttä yritystä. Nyt niiden määrä on vielä pienempi. Elämme tosiasiassa jälkidemokraattisessa plutokratiassa. Oxfamin viimeisimmän raportin mukaan 42 rikkainta henkilöä omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman köyhimmistä. Tällainen talousmalli ei voi mitenkään toimia.

——-

ps. Rahajärjestelmällämme on myös ympäristövaikutuksia. Se pakottaa tuottamaan luokattoman kehnoa tavaraa kulutuksen ylläpitämiseksi, ja luokattoman kehno tavara on lyhyen elinkaarensaa päässä jätettä. Tämä taas pakottaa ylläpitämään lukuisia kaatopaikkoja ja kierrätystä, joiden käyttö- ja ylläpitokulut peritään siltä, joka aina maksaa: Sinulta.

Voidaan myös sanoa rahoitusjärjestelmän pitävän, omaksi edukseen, suunnitelmallisesti yllä ns. kestävän kehityksen agendaa eräänä poliittisen ja sosiaalisen kontrollin muotona.

Pääasialliset lähteet:

McLeay, Michael; Radia, Amar; Thomas, Ryland |Bank of England (BoE): Money creation in the modern economy (14.3.2014) https://www.bankofengland.co.uk/quarterly-bulletin/2014/q1/money-creation-in-the-modern-economy

BoE-video rahan syntymekanismeista https://www.youtube.com/watch?v=CvRAqR2pAgw

Jakab, Zoltan; Kumhof, Michael | Bank of England (BoE): Banks are not intermediaries of loanable funds — and why this matters; Working paper n:o 529 (29.6.2015) https://www.bankofengland.co.uk/working-paper/2015/banks-are-not-intermediaries-of-loanable-funds-and-why-this-matters#

European Court of Auditors: Special report no 02/2018: The operational efficiency of the ECB’s crisis management for banks (16.1.2018) https://www.eca.europa.eu/en/Pages/DocItem.aspx?did=44556

European Ombudsman: Recommendations of the European Ombudsman on the involvement of the President of the European Central Bank and members of its decision-making bodies in the ’Group of Thirty’ (1697/2016/ANA) (15.1.2018) https://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/recommendation.faces/en/88592/html.bookmark

Ovaskainen, Teppo | Uusi Suomi: Kela-johtaja sanoo suorat sanat brittilehdessä: ”Suomen etuusjärjestelmää ei ymmärrä edes asiantuntija” (14.1.2018) https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/kela-johtaja-sanoo-suorat-sanat-brittilehdess%C3%A4-%E2%80%9Dsuomen-etuusj%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4-ei-ymm%C3%A4rr%C3%A4-edes-asiantuntija%E2%80%9D/ar-AAuCOW7?ocid=sf

YLE (3.10.2017): VTV: Valtio maksoi viime vuonna yritystukia 4,1 miljardia euroa – tukien määrä nousi taas, yritysten määrä laski https://yle.fi/uutiset/3-9863140

Kallonen, Kari | Päivän Lehti (22.12.2017): MTV:lle valtiolta 3 miljoonaa euroa avustusta uutistoimintaan – yhtiö kierrättää miljoonia veroparatiisin kautta https://www.paivanlehti.fi/mtvlle-valtiolta-3-miljoonaa-euroa-avustusta-uutistoimintaan-yhtio-kierrattaa-miljoonia-veroparatiisin-kautta/

IMF ehdottaa Suomelle siirtymistä yrityskohtaisiin palkkaneuvotteluihin (3.11.2017) https://www.piksu.net/artikkeli/imf-ehdottaa-suomelle-siirtymist%C3%A4-yrityskohtaisiin-palkkaneuvotteluihin

Ekberg, Siina | Verkkouutiset (4.10.2016): IMF kehottaa Suomea uudistamaan työttömyysturvansa viipymättä https://www.verkkouutiset.fi/imf-kehottaa-suomea-uudistamaan-tyottomyysturvansa-viipymatta-55979/

IMF kiittelee Suomen hallituksen suunnitelmia | STT (15.9.2015)  https://www.oululehti.fi/stt-paaotsikot/imf-kiittelee-suomen-hallituksen-suunnitelmia-6.255.22302.e9d881914c

Kammonen, Teemu | Uusi Suomi: IMF – Vakava vaatimus Suomelle: yksityistäkää https://www.uusisuomi.fi/raha/111199-vakava-vaatimus-suomelle-%E2%80%9Dyksityistakaa%E2%80%9D

Söyring, Riikka | Uusi Suomi Puheenvuorot (1.12.2014): Euroopan johto tähtää hikiajaunioniin http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181376-euroopan-johto-tahtaa-hikipajaunioniin

Phys.org | Study shows powerful corporations really do control the world’s finances (19.10.2011) https://phys.org/news/2011-08-powerful-corporations-world.html

Suomen Pankki: Raha ja luotto rahapolitiikassa https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/8489

EKP: Talous- ja rahaliiton kolme vaihetta http://www.ecb.europa.eu/ecb/history/emu/html/index.fi.html

EKP: The Payment System (2010) http://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/paymentsystem201009en.pdf

BIS, Committee on Payment and Settlement Systems: The role of central bank money in payment systems https://www.bis.org/cpmi/publ/d55.pdf

Iltasanomat: Ministeri Jari Lindström kiistellystä aktiivimallista Ylellä: Rahaa tulossa lisää – ”Näkisin valoa ja toivoa” (22.1.2018) https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005535038.html

Taloussanomat: Orpo: Työvoima­viranomaisille myönnetään lisää resursseja jo alkuvuodesta (16.1.2018) https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005527005.html

Artikkelikuva via Picryl + Max Pixel, Kuvankäsittely RS.

12 comments

  1. Raha ihanteellisesti, ja siis nimenomaan aina, juuri muodostuu velasta ja vain velasta. Raha on kuitti velasta, tai se ei ole ollenkaan raha.
    Jos raha ei olisi kuitti velasta niin sillä ei olisi mitään yhteisöön sidottua arvoa, se ei siis olisi tae siitä, että sitä vastaan jotakin voidaan verottaa. Sen jollekin taholle luovuttajalla pitää olla tae, että sitä vastaan saa jotakin. Olennaista on, mihin velka on sidottu, velka sinänsä ei ole paha asia.

    Tykkää

  2. Hyvä artikkeli. Silti haluan oikaista yhden laajalle levinneen väärikäsityksen, nimittäin sen että kun raha lasketaan liikkeelle korollisena velkana, olisi mahdotonta maksaa velkoja korkoineen takaisin. Velkojen maksaminen korkoineen on periaatteessa mahdollista seuraavalla tavalla:

    1) Ensin maksetaan korko. Tämä raha ei katoa kierrosta, koska kierrosta katoaa vain pankkilainan lyhennykseen käytetty raha.
    2) Pankki käyttää saamansa korkotulot reaalisten arvojen — työvoiman tai tavaran tai palveluiden — ostamiseen. Näin koronmaksuun käytetty raha palautuu (ehkä kiertoteiden kautta) velalliselle.
    3) Nyt velallinen voi maksaa velan pois. Korko tuli maksettua jo kohdassa 1.

    Lopputulokseksi tulee, että velallinen maksaa koron työvoimallaan tai myymällä muuta omaisuuttaan. Lisäksi tuon operaation onnistumisen edellytyksenä on, että pankki (tai sen omistajat) ei kartuta varallisuuttaan korkona saatujen rahojen muodossa, vaan ostaa sillä rahalla reaaliomaisuutta.

    Tykkää

    • Kyllä tuokin pitää paikkansa, mutta se edellyttää että velkaa tankataan jatkuvasti jossain päin maailman taloutta.

      Jos velanotto tyrehtyy (velkasaturaatio) ja/tai raha ei kierrä taloudessa, ollaan kohta ongelmissa.

      Velallisella ei välttämättä myöskään ole myytävää omaisuutta. Ajatellaan vaikka asuntovelallisia. He ovat laittaneet velan pantiksi velalla ostetun asunnon. Jos tulee tilanne, että pankki myy asunnon saadakseen omansa pois, heille jää velkaa vaikka myytävä omaisuus menikin pakkohuutokaupassa alehintaan.

      ———-

      Vuonna 2009 julkaistiin tutkimus yksityisen luotonannon talouden vakaudelle aiheuttamista vaaroista.

      Paperin nimi on ”Credit booms gone bust: Monetary policy, leverage cycles and financial crises , 187O-
      2008”.

      Tekijät, Berliinin yliopistossa työskentelevä Moritz Schularick ja Kalifornian yliopistossa työskentelevä
      Alan M. Taylor kävivät läpi rahan, luoton ja makroekonomisten indikaattorien käytöstä 14 kehittyneessä
      maassa vuosien 1870-2008 välillä.
      Tarkistetussa laitoksessa on mukana 17 eri maan data samalta jaksolta.

      Tekiöiden mukaan vivuttaminen finanssisektorilla on kasvanut voimakkaasti 1900-luvulla samalla kun
      turvallisen, riskittömän varallisuuden määrä pankkien taseissa on supistunut. Luotonannon voimakas
      kasvu ennakoi finanssikriisiä; kriisit ovat pieleen menneitä luottobuumeja, tekivät argumentoivat.

      Schwartzin ja Friedmanin monetaristisissa näkemyksissä samoin kuin uuskeynesiläisten synteesi-
      näkemyksessä makroekonomiset lopputulokset nähdään enimmältään rahoitusjärjestelmästä
      riippumattomina, tekijät kirjoittavat. Toisaalta taas Fisher, Minsky, Bernanke ja Gertler esittävät,
      vaihtelevassa määrin, että rahataloudellisilla tekijöillä voi olla voimakkaitakin vaikutuksia , joskus jopa
      dominoivia vaikutuksia, talouteen.

      Talouden perusoppikirjat eivät paljoakaan käsittele luottomäärien kasvun makroekonomisia vaikutuksia.
      Tekijöiden argumentti on, että ennen kriisivuotta 2008 elätelty uskomus yksityisen luoton toimimisesta
      vakauttavana ja ennustettavuuden takaajana on väärä.

      Datan perusteella velan suhde bkt:n kehittyneissä talouksissa oli kohtuullisen vakaa, mutta sen jälkeen
      velan suhde bkt:n alkoi nousta, ja vuonna 2008 se oli liki kaksinkertaistunut.
      Kehittyneet taloudet toimivat nykyään yksityisen sektorin luoton varassa enemmän kuin koskaan, ja
      paljon myös varsinaisen pankkisektorin ulkopuolella (varjopankit).

      Mitä enemmän on siirrytty yksityisen luoton varaan, sen nopeammaksi on kriisisykli muodostunut.
      Talouden tutkimusinstituutin vanhemman tutkijan Lynn Parramoren tekemässä Alan Taylorin
      haastattelussa, joka on julkaistu 8.1 2015, Taylor toteaa luoton kasvattamisen vivuttamalla varjopuolena
      olevan finanssikriisien, joiden mittakaava on aiempaa suurempi, todennäköisyyden kasvavan. Kriisejä
      seuraavat taantumat taas ovat aiempaa pidempiä ja syvempiä.

      Samassa haastattelussa Taylor ottaa esiin kolme eri skenaariota, joita nykykehityksestä saattaa seurata.
      Eräs vaihtoehto on hitaasti purkaa vivuttamista, ja pyrkiä palauttamaan velan suhde bkt:n suunnilleen
      1950-1960 luvun tasolle, jolloin oli voimakkaan kasvun aika mutta ilman finanssikriisejä. Samalla
      kuitenkin pitäisi ratkaista, miten eläkevarat ja säästöt saadaan ohjattua kanaviin, jossa ne hyödyttävät
      talouskasvua.

      Toisena vaihtoehtona Taylor näkee vakiintumisen nykyiselle velan-suhde-bkt:n -tasolle, ja pankkien
      suostuttelemisen kasvattamaan pääomansa määrää.

      Kolmannessa vaihtoehdossa vivutuksen määrä lisääntyy vielä nykyisestään, ja velan-suhde-bkt:n
      kasvaa; lopulta kaikkien kehittyneiden maiden rahoitusjärjestelmä on jopa tuhatkertaisesti bkt:ta
      suurempi; kaikki maat alkavat muistuttaa Sveitsiä, Irlantia, Kyprosta tai Islantia, ja se olisi hyvin hauras
      maailma.

      Rahoitusjärjestelmän toiminnan jättäminen oman arviokykynsä varassa rullaavaksi ei ole toiminut, ja se
      on huomattu. Siihen ei ole varaa. Tiukemman sääntelyn hyödyt ovat ilmeisiä.

      Talousdemokratia ry:n tiedottaja Ville Iivarinen kirjoitti vuonna 2012 IMF:n tutkijoiden Jaromir Benesin ja
      Michael Kumhofin julkaisusta ”Chicago Plan Revisited” jossa esitetään miten suurin osa nykyisistä
      kriiseistä voitaisiin välttää kieltämällä pankkeja luomasta rahaa tyhjästä ja ottamalla raha takaisin
      yhteiskunnan hallintaan.

      Ville Iivarisen teksti ”IMF tutki: mitä jos pankit eivät enää loisikaan rahaamme tyhjästä?” on perehtymisen
      arvoinen tiivistelmä http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-imf-tutki-mita-jos-pankit-eivat-
      loisikaan-enaa-meidan-rahaamme

      ———-
      Moritz Schularick, Alan M. Taylor: Credit booms gone bust: Monetary policy, leverage cycles and
      financial crises , 187O-2008 http://economics.ucdavis.edu/people/amtaylor/files/w15512.pdf

      Institute for New Economic Thinking – Lynn Parramore: Surprising new findings point to ”perfect storm”
      brewing in your financial future http://ineteconomics.org/institute-blog/surprising-new-findings-point-
      perfect-storm-brewing-your-financial-future

      Tykkää

  3. Mietin tässä muuan pv sitten Konsta Pylkkäsmäisesti…. minkä verran köyhillä suomalaisilla oli sata vuotta sitten velkaa…ja entä nyt. Paljonko suomalaisten varallisuutta siirtynyt muihin taskuihin (esim metsät, kaivokset yms)? Ja paljonko suomaisilla velkaa? Valtio, kunnat, yksityset ihmiset, firmat? Tuntuu että pötelikköön on menty…

    Tykkää

    • Kun raha luodaan velkana, on luonnollista, että velkaa on (suurinpiirtein) yhtä paljon kuin on talletuksia. Siitä on jo vuosia aikaa kun viimeksi katsoin tätä koskevia numeroita, mutta silloin tilanne oli se, että seteleitä ja kolikoita oli laskettu liikkeelle noin 10 mrd euroa ja talletuksia ja velkaa kumpaistakin oli noin 130 mrd euroa, jos oikein muistan.

      Reunahuomautuksena voisi ihmetellä, että miksi aina kauhistellaan velan määrän kasvua mutta ei koskaan talletusten määrän kasvua? Kyseessähän on saman kolikon kaksi puolta.

      Tykkää

  4. Ihan täältä ruohonjuuritasolta katseltuna…jos talletuksiin lasketaan osakkeet yms…niin velan määrän tiedät centilleen, mutta osakkeet on mitä sattuu olemaan (pohjanoteeraus että pelkkää paperia).
    Toisaalta tää esim.100 vuotta…epäilyttää että ollaan velkaannuttu (valtio lähinnä) ja haaskattu ”turhaan”.

    Tykkää

  5. Ai niin, olin jo täysin unohtanut koko PT:n. Hyvä niin, ei mitään lisäarvoa tuokaan kun koronapsykoosissa oleva alkkis natsittelee ja luokittelee sivistyneitä ja tiedostavia antitiedesalaliittoteoreetikkoantisemiittipöljiksi.
    Siinä on taas Dunning-Kruger esimerkkiä vaikka muille jakaa.
    Kyllä Ruotsin tilanne muutenkin tiedetään.

    Tykkää

  6. Yksityinen pankkijärjestelmä on suuren luokan huijaus. Ennemmin kuin käydä depaattia siitä, mitä Kummisetä ihmisille antaa, meidän pitäisi miettiä sitä, mitä se on ottanut (mm. valtioiden kansallisomaisuuden) ja edelleenkin ottaa.

    Tässä yksinkertainen esimerkki: sinä menet pankkiin ja pyydät lainaa talon ostoon. Rosvo (yksityinen omistaja) – joka on korruptiolla ottanut hallintaansa jokaisen maan politiikan – luo rahaa… eli nollia – ilmasta. Laina luonnollisesti ahkeralle työntekijälle myönnetään, joten rosvo naputtelee tietokoneensa ruudulle haluamasi summan, jonka sinä takaat kiinteällä omaisuudella. Toisin sanoen, rosvo antaa sinulle virtuaalisia nollia – joka on tasaisesti heikkenevä ostovoima – ja saa sinulta vastineeksi kuukausittaisen lainan lyhennyksen korolla (orjuus), sekä option kiinteään omaisuuteen. Tällä yksinkertaisella huijauksella – Kummisetä – joka mielivaltaisesti määrittelee myös rahan arvon, on ottanut hallintaansa kaikki valtiot, kansainväliset liikeyritykset ja organisaatiot!

    Tykkää

  7. Korkman uskalsi sanoa että Yhdysvallat on tosiasiassa plutokratia (ei siis demokratia). Tähän voisi lisätä että myös korpokratia (yhtiövalta). Ja muu maailma tulee hyvää vauhtia perässä.

    Kun puhutaan rahasta, puhutaan vallasta. Se, että taloudessa ja rahamarkkinoilla sekoillaan, vielä menisi, mutta että valta on siirtynyt yhä enemmän rahavallan käsiin, se on sietämätöntä.

    EU:n demokratiavaje on tosiasia, mutta sitä suuremmalla suulla järjestelmää kehutaan (Ursula von der Leyen). Mutta mitä isot edellä..: meillä aluevaalien suurin voittaja oli niemen omaan demokratiavaje, josta epäilemättä osataan iloita voittajien keskuudessa. Puolueita ei kansanvalta kiinnosta, oman puolueen vaalimenestys on kaiken a ja o.

    Nyt äänestysaktiivisuuden ”kipurajaa” on jo vedetty 40 prosenttiin, mutta kuten bensan hinnassa, raja liukuu. Järjestelmän valuviasta kertoo se, ettei alarajaa oikeastaan ole – kaikki edustajapaikat saadaan täytettyä vaikka äänestäjiä olisi vain kourallinen. Oligarkiaa pukkaa meilläkin..

    Vähintä mitä voitaisiin tehdä olisi se, että äänestysprosentin jäädessä 50 prosenttiin tai alle, käytäisiin uusintavaalit – mikä kauhistuttava ajatus!

    Liked by 1 henkilö

  8. Pelottavaa ajatella että kun tarpeeksi velkaannutaan ja isot rahamahdit vaan vöyristyy….niin meillä on valtiota joiden nimet on Blackrokia, Swabilandia, Pfiserlandia….

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: