Yritysten pakkosulkemiset – koronatoimi vai ilmastoagendaa?

Hallitus viesti pääministeri Sanna Marinin (sdp) suulla omaa osaamistaan kesäkuussa 2020 myönteisessä valossa. Koronatukirahoja jaettiin huhtikuussa, kesäkuussa ei tullut konkurssiaaltoa. Hyvä me!

KUVAKAAPPAUS Suomen pääministerin Suomen valtiollisen median julkaisun jakotviitistä
https://twitter.com/MarinSanna/status/1271535797779521539

”Nopeasti tuodut tukitoimet”
– mitä niillä tarkoitetaan?

”Nopeasti tuotuihin tukitoimiin” kuului Business Finlandin ”Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa”, joka oli tarkoitettu ”Suomessa toimiville pk-yrityksille (oy, oyj, ay, ky, osk), joilla on 6–250 työntekijää, ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta.” Esiselvitys- ja kehittämisrahoituksen avulla ”yritys voi kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja, mutta emme korvaa menetetystä myynnistä aiheutuneita tappioita”.

Tukia jakelivat myös kunnat, ELY-keskukset ja Valtion teollisuussijoitus – joka salasi tuen saajien nimet – sekä Finnvera, joka tarjosi lainoja. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) kertoi maaliskuussa 2020, että ”meidän pitää saada rahaa liikkeelle”. Ei ollut aikaa uusille jakokanaville, joten eduskunnan miljardiin 5-kertaistamista yritystukirahoista annettiin Business Finlandille ja ELY-keskuksille jaettavaksi 700 ja 300 miljoonan euron potit.

ELY-keskusten jakama koronatuki ihmetytti Tere Sammallahtea, joka kyseli miksi osa ”yrityksistä on saanut moninkertaisesti oman liikevaihtonsa ylittävän määrän tukia. Jopa 0 euron liikevaihtoa tekevälle pöytälaatikkofirmalle oli myönnetty 55 000 euron tuet”. Kummastusta herätti myös jotkut syksyllä tietoon tulleiden, suurimpien – puolen miljoonan ja suurempien – tukisiivujen saajat.

Business Finlandin rahoitusmalli suljettiin 8. kesäkuuta 2020. Vain muutama päivä myöhemmin pääministeri Marin tviittaili hallituksen onnistumisesta. Jaetun tuen vaikutuksista ei voinut olla tietoa.

Kuka sai Business Finlandilta?

Pääministeri Marinin avomiehen työpaikka sai Business Finlandilta 45 000 euron avustuksen:

Iltalehden huhtikuussa haastattelema pirkanmaalaisen yhtiön toimitusjohtaja kuitenkin kertoo, ettei Markkinointiakatemia – Marinin puolison elannon turvaava firma – ollutkaan aivan hyvää hyvyyttään konsultointiapua tarjoilemassa:

Tuolloin jo 10 000 euron kehittämistuen saaneelle, Iltalehden haastattelemalle toimarille soitellut firma esitti, että mikäli ”projektin jatkoksi” hakisivat kymmenkertaista summaa, ”heidän yrityksensä neuvonantajana toimii pääministerin puoliso, joten heillä on tietoa miten rahan hakemisen koukerot tällä hetkellä menevät”.

Ohjelmisto- ja konsultointiyhtiöt ovat olleet kärjessä, kun Business Finland on jakanut koronatukea yrityksille. Business Finlandin tekemistä tukipäätöksistä 16 prosenttia on mennyt näille yrityksille, kertovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisemat tilastot. Seuraavaksi eniten päätöksiä oli tehty liikkeenjohtoa konsultoivien yritysten hakemuksille: niitä koski kahdeksan prosenttia kaikista hakemuksista. Suunnilleen saman verran myönteisiä päätöksiä saivat tukkukauppiaat.

Koronatukirahaa maksettiin myös pöytälaatikkofirmoille ja yrityksille, joilla on pelkkä poste restante -osoite, sekä yrityksille, jotka eivät ole toimittaneet tilinpäätöstietoja kaupparekisteriin parin viime vuoden ajalta. Tukea sai myös konsultti- ja viestintätoimisto Miltton, jonka asiakas Business Finland on.

Tukimiljoonia ovat kaverikapitalismin nimissä saaneet poliitikot, sukulaiset, tv-julkkikset ja ystäväyrittäjät itse tai lähipiiri, kirjoitti veteraanitomittaja Seppo Konttinen:

”[Milttonilla] ovat isolla palkalla olleet tekevinään työtä ministerien entiset erityisavustajat ja neuvonantajat: Jutta Urpilaisen [sdp] ja Antti Rinteen [sdp] erityisavustaja Matti Hirvola, Jyrki Kataisen [kok] oikea käsi Jussi Kekkonen [kok], Ville Niinistön [vihr] entinen puoliso Maria Wetterstrand sekä erityisavustaja Elina Moisio, kuin myös Mari Kiviniemen [kesk] ja Matti Vanhasen [kesk] luottonainen Anna-Mari Vimpari. […]

Lobbausfirma Miltton Groupin sisäpiiriin kuuluvat myös Nokian miljonäärieläkeläinen Jorma Ollila, aisaparina Milttonin tytäryhtiö Nordic West Officessa on kokoomuslainen Risto E.J. Penttilä. Miltton Networksin johtoon teki puolestaan pikavisiitin entinen puolustusministeri ja nyt ´vaikuttajaviestintäosaamista konsernitasolla´ tekevä RKP:n Stefan Wallin, kun edellinen toimitusjohtaja Eeva Kalli – Kiviniemen ja Vanhasen entinen EU-neuvonantaja, Olli Rehnin [kesk] avustaja ja Mauri Pekkarisen [kesk]erityisavustaja – valittiin keskustan kansanedustajaksi. Miltton Networksilla työskenteli ennen kansanedustajuuttaan myös Eveliina Heinäluoma [sdp].”

Äärioikeistolainen Kansallinen Vastarinta raportoi tuolloin tuoreeltaan Tampereen Tapparan taustayhtiö Tamhockey Oy:n saaneen maksimiavustukset. Tamhockeyn suurin omistaja on Suomen rikkain kansalainen, Chaim ”Poju” Zabludowicz, Alexander Stubbin (kok) tärkein poliittinen rahoittaja. Tapparan Zabludowicz omistaa liechtensteinilaisen trustin kautta, mikä on tyypillinen veronkiertojärjestely, Kansallinen Vastarinta huomauttaa.

”Vaikuttava poliittisten broilerien nimikaarti kertoo yksiselitteisesti, että miljardien yritystukia jaetaan poliittisin perustein ja siksi läpimätä järjestelmä on voimissaan vielä helvetin jäätymisen jälkeenkin”, Seppo Konttinen toteaa.

Kaija Ahtela arvosteli Kauppalehdessä tukien jakoa toteamalla:

Näiden rahojen jako perustuu kahteen lakiin ja yhteen asetukseen. Keskeisiä perusteita ovat alue- ja rakennepolitiikka. Rahaa voi saada kehittämiseen, innovointiin ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Mitään näistä rahoista ei ole alunperinkään tarkoitettu eniten koronakriisistä kärsiville ravintola- ja kahvilapalveluille, jotka valtion toimesta käskettiin koronassa sulkea.

Kolmanneksi yksinyrittäjien tukemiseen on varattu 250 miljoonaa euroa. Tätä rahanjako sääntelee EU:n vähämerkityksellistä tukea koskeva lainsäädäntö.

Tästä potista yksinyrittäjä, vaikka sitten työmahdollisuutensa koronan takia menettänyt freelance-taiteilija tai kirjanpitäjä tai taksiyrittäjä, voi saada kertakorvauksena 2000 euroa ajanjaksolle 1.3.2020–31.8.2020.

Kaija Ahtela Kauppalehdessä huhtikuussa 2020

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen huomautti jo maaliskuussa 2019 Business Finlandin hallinto­mallin olevan perustuslain vastainen ja vaati, että työ- ja elinkeinoministeriö harkitsee toimenpiteitä Business Finlandin hoitamien julkisten hallintotehtävien selkeyttämiseksi. Sitä odotellessa…

Lievä tauti

Korona, COVID-19-tauti on useimmilla lievä tai kokonaan oireeton. Koronatartunnan oireet ovat samankaltaisia flunssan ja influenssan kanssa, eikä niiden perusteella tauteja voi varmuudella erottaa toisistaan. THL:n suosittelema Omaolo-palvelu kuvaa oireita seuraavasti:

Tavallisimmat oireet: kuume, kuiva yskä, väsymys

Harvinaisemmat oireet: kipu ja särky, kurkkukipu, ripuli, sidekalvotulehdus, päänsärky, maku- ja hajuaistin häiriö, tihottuma, sormien ja varpaiden värimuutokset

Vakavat oireet: hengitysvaikeudet tai hengenahdistus, rintakipu tai paine rinnassa, puhe- tai liikuntakyvyn häiriöt

”Jos henkilöllä on lieviä oireita mutta hän on muuten terve, hänen tulee hoitaa oireitaan kotona.”

THL ilmoittaa 16.2.2021 sivuillaan testattujen määräksi 3 092 400, joista ”tapauksia” 51 047 (1,65% testatuista). Erikoissairaanhoidossa ”tapauksista” on 64 (0,13% ”tapauksista”, 0,00% testatuista), teho-osastolla 27 (0,05% ”tapauksista”, 0,00% testatuista) ja perusterveydenhuollon osastoilla 31 (0,06% ”tapauksista”, 0,00% testatuista).

Koronaan liittyviä kuolemia – mikä on eri asia kuin koronaan kuollut – on ilmoitettu 720 henkilöä (0,02% testatuista). ”Tapauksista” kuolleisuus on 1,41%, jolla jäädään kausi-influenssan lukemien alle. Suomen väkiluvusta laskettuna koronaan liittyviä kuolemia on 0,01 prosenttia.

Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa.

Rankat ”lääkkeet”

Tilastokeskuksen tilastoinnissa näkyvät vasta tammikuun 2021 lukemat – jolloin velkamoratorio oli vielä voimassa.

Vertailu jäsenvaltioissa suoritetuista velkamoratorio-toimista löytyy kirjoittamalla hakukoneen hakukenttään ”Jäsenvaltioissa hyväksyttyjen ja suunniteltujen maksukyvyttömyyteen liittyvien toimenpiteiden vertailutaulukko + Euroopan komissio”

Viime viikolla konkurssiin haettiin 75 yritystä, miltei sama määrä kuin edellisellä viikolla. Konkurssihakemusten joukossa oli edelleen yrityksiä tasaisesti eri toimialoilta. Rakennusliikkeitä, kampaamoa, putkiliikettä, kuljetusliikettä ja painotaloa

Keväällä koronaepidemian aikaan yritysten myynnit laskivat Suomen Tekstiili & Muoti ry:n mukaan pahimmillaan jopa 80–90 prosenttia.

Ilta-Sanomat 15.2.2021
Useita tunnettuja yrityksiä konkurssiin: Ravintoloita, miesten­vaate­kauppa, Minnesota-hoito…

Helsingin Sanomien mukaan Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt ministeriöitä arvioimaan mahdollisen ulkonaliikkumiskiellon vaikutuksia kaavaillessaan uusia koronarajoituksia. Liikkuminen olisi rajoitusten tullessa käyttöön luvallista vain elintarvikkeiden ja lääkkeiden hankkimiseksi, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen saamiseksi, välttämättömän työn, elinkeinon, opiskelun tai yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi.

”Lähtökohta on se, että jos tautitilanne pahenee ja tartuntatautilain uusilla muutoksilla meillä on mahdollisuus tehdä myöskin uusia rajoitustoimia epidemian hallitsemiseksi, siinä tilanteessa on paikallaan arvioida, kuinka paljon ravitsemusliikkeiden osalta on näitä rajoitustoimia tehtävä, jotta tavoitteisiin päästään” [kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sdp)]

Kiuru totesi, että epidemiologinen tilanne on kehittynyt viime viikkoina ikävään suuntaan.

Iltalehti 16.2.2021
Kiuru: Pakkotestauksesta esitys ehkä perjantaina – tiukemmat ravintolarajoitukset arvioitavaksi lähiaikoina
Pahenee? Kun sairastuneita ei tahdo löytyä edes täikammalla.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta oli 17.2. eduskunnassa toisessa käsittelyssä, jolloin se pantiin pöydälle odottamaan käsittelyä seuraavan päivän (tyhjähköön) täysistuntoon, jossa puhemies n. klo 19.30 ilmoitti eduskunnan hyväksyneen hallituksen esityksen sellaisenaan. Kuva suorasta lähetyksestä joitakin kymmeniä sekunteja ilmoituksen jälkeen:

KUVAKAAPPAUS YLE-areenan live-lähetyksestä eduskunnan täysistunnosta klo 19.38

Iltalehden tietojen mukaan muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta. Näin, vaikka THL:kin on jo todennut, ettei virusmuunnosta voi pysäyttää ennakoivilla rajoituksilla: tukahduttamisen strategia ei toimi.


Alkoholi ja ilmastonmuutos

Koronan takia yrityksiä on suljettu tai niiden toimintaa on rajoitettu. Päätökset sulkemisista perustuvat välttämättömät ja ei-välttämättömät -luokitteluun. Ei-välttämättömiä ovat ravintolat, kahvilat, urheilusalit ja -areenat, teatterit, konserttipaikat ja vastaavat.

Pandemian torjumiseksi on tietenkin järkevää rajoittaa kohtaamisia. Sairastumisten ja taudinkuvan perusteella kyse ei kuitenkaan ole isorokon tapaisesta tappajasta, pikemminkin vuotuista influenssaa muistuttavasta kiertotaudista, joka niittää jo ennestään heikossa kunnossa olevia kuten monisairaita ja iäkkäitä. Koronaan liittyviksi laskettujen kuolleiden mediaani-ikä on maailmanlaajuisesti 82–84 vuotta.

Suomen hallitus on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen agendaan, Agenda2030:n ja sen kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDGs), joiden tavoitteena on hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi.

Alkoholi on este kestävän kehityksen tiellä: 12 tavoitetta 17:sta kärsii alkoholimyynnistä, Mental Health Innovation Network (MHIN) uskoo. Köyhyyden poistaminen; nälän lopettaminen; terveellinen elämä ja koulutusta kaikille; sukupuolten välinen tasa-arvo; vesiresurssien kestävä hoito; sisällyttävän, kestävän kehityksen mukainen kulutus; rauhanomaisten ja sisällyttävien yhteisöjen edistäminen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden implementointi kaikki kärsivät alkoholin myynnistä ja käytöstä, vakuuttaa MHIN. Puhumattakaan työpoissaoloista: työssä käyvien työikäisten tehokkuus laskee alkoholinkäytön takia, ja siitä on haittaa kestävälle kehitykselle.

Alkoholin valmistuksen ja käytön hiilijalanjälkeä on laskettu Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja muissa maissa.

Ratkaisumalleina esitetään mm. alkoholimainonnan kieltoa, alkoholin rankkaa verotusta ja rajoitettuja anniskeluaikoja sekä erilaisia pakotteita alkoholin saatavuuden rajoittamiseksi. Politiikka on ensisijaisen tärkeässä asemassa tulevana vuosikymmenenä torjuttaessa ilmaston lämpenemistä ja hiilineutraloitaessa taloutta, on johtopäätös.

Pakostakin tulee pohtineeksi, kuinka paljon Agenda2030 -ideologia ajaa hallitusten koronatoimia – alkoholin liikakäytön haittoja kiistämättä. Pk-sektorin voi tuhota hyvillä vihrein mielin.

RS

Artikkelin lähteet:

Business Finland | Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa

Infogram.com | Yritystukea Business Finlandilta 100 000 euroa saaneet yritykset

Ranta, Elina | Ilta-Sanomat (21.4.2020): Kommentti: Koronatukea vuotaa oudoille yrityksille – Business Finlandin jättilista on hälyttävä

Sajari, Petri | Helsingin Sanomat (22.3.2019): Eduskunnan apulais­oikeusasiamies: Business Finlandin hallinto­malli on perustuslain vastainen

Muhonen, Teemu; Nalbantoglu, Minna | Helsingin Sanomat (21.4.2020): Ministeri Lintilä: Esitän Business Finlandin tukiin muutosta, hallitus neuvottelee asiasta keskiviikkona

Parkkonen, Tommi | Iltalehti (22.4.2020): Näkökulma: Business Finlandin koronatuki paljasti suomalaisten bisnespomojen häikäilemättömän ahneuden – ”Hei, nyt me saadaan ihmisten hädällä ilmaista rahaa!”

Sipinen, Hanna | Iltalehti (19.4.2020): Business Finland vastaa koronatukikritiikkiin: Tuemme yrityksiä, joiden talous on kunnossa – emme paikkaa menetyksiä

Sammallahti, Tere | Libera (22.4.2020): Onko yritysten kriisituessa mitään järkeä?

Konttinen, Seppo | Päivän Lehti (24.4.2020): Koronavirus paljasti rakenteellisen korruption – tukea saanut lobbausfirma täynnä ministereiden entisiä avustajia

Niemelä, Mikko | Suomen Kuvalehti (28.4.2020): Valtion Teollisuussijoitus jakaa 150 miljoonaa euroa koronarahaa ja salaa saajien nimet – ”Useat yritykset eivät halua leimautua”

Ahtela, Kaija | Kauppalehti (22.4.2020): Koronatuet ovat vuosisadan vedätys – Lintilän on syytä katsoa peiliin

Gråsten, Hanna | Iltalehti (16.2.2021): Kiuru: Pakkotestauksesta esitys ehkä perjantaina – tiukemmat ravintolarajoitukset arvioitavaksi lähiaikoina

Ranta, Elina | Ilta-Sanomat (15.2.2021): Useita tunnettuja yrityksiä konkurssiin: Ravintoloita, miesten­vaate­kauppa, Minnesota-hoito…

Jääskeläinen, Kirsi | Ilta-Sanomat (13.2.2021): HS: Valtion­johdon pyyntö paljasti, millaista ulkona­liikkumis­kieltoa Suomeen pohditaan

FIN-FSA, Finanssivalvonta ( Valvottavatiedote 6.4.2020 – 18/2020)| EBAlta ohjeet lainanmaksuihin sovellettavista lakisääteisistä ja ei-lakisääteisistä moratorioista koronapandemiaan liittyen

Summanen, Kasperi | Verkkouutiset (10.2.2021): Lääkäri luovuttaa: Virallinen taho totesi tukahduttamisen mahdottomaksi

Kommentin lähteet:

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta

Justia | Essential vs. Nonessential Businesses

US National Libary of Health | Integrating Public Health into Climate Change Policy and Planning: State of Practice Update

Mental Health Innovation Network (MHIN) | Alcohol and the Sustainable Development Goals

Movendi International | 13 SDGs, 52 Targets Affected By Alcohol

Garnett, Tara | CENTRE FOR ENVIRONMENTAL STRATEGY, University of Surrey (2007): THE ALCOHOL WE DRINK AND ITS CONTRIBUTION TO THE UK’S GREENHOUSE GAS EMISSIONS: A DISCUSSION PAPER

Hallström, E., Håkansson, N., Åkesson, A., Wolk, A., Sonesson, U.| Journal of Cleaner Production. 201, 287-294 . Climate Impact of alcohol consumption in Sweden

WHO (2020) | Fact sheet on the SDGs: Alcohol consumption and sustainable development

Kuva: Gerhard G. via Pixabay, YK, WHO, MHIN. Kuvanmuokkaus: Johanna L

5 comments

  1. Suuressa kuvassa globalistieliitin tavoitteena on keskiluokan poistaminen kuvioista. Tämä tapahtuu tuhoamalla heidät ja heidän pk-yrityksensä taloudellisesti. Tähän tarvitaan lisälockdowneja ja ravintoloiden sulkemisia yms. Loppuihin ihmisiin voi Elon Musk sitten laittaa Neuralinkin piirit ja tehdä heistä eliitin työmuurahaisia.

    Tykkää

  2. Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta 19.2.2021

    ”Lähes kaikilla koronakuolleilla oli ennestään muu sairaus. Kuolevatko potilaat koronaan vai koronan kanssa, kysytään n-tv-uutiskanavan jutussa, jossa kerrotaan hampurilaisen yliopistoklinikan (Hamburg-Eppendorf) tutkimuksesta. Sen mukaan 99 prosenttia „koronakuolleista“ kärsi ennestään yhdestä tai useammasta muusta sairaudesta. Tutkimusaineisto koostui viime vuonna avatuista 735 vainajasta, joista 618 oli luokiteltu koronaan kuolleiksi. Pelkästään koronaan kuolleita oli todellisuudessa yksi prosentti.

    https://www.n-tv.de/wissen/Fast-alle-Corona-Toten-waren-vorerkrankt-article22371530.html

    = rokote on tautia vaarallisempi, koronatoimet tappavat enemmän väkeä

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s