Ossi Tiihonen sai alla olevan kirjoituksen laskentataitoiselta tuttavaltaan. Kirjoituksessa on referoitu brittiläistä tutkimusta ja peilattu sitä Suomen tilanteeseen. Nykyisessä sensuurin ilmapiirissä kirjoittaja haluaa pysyä anonyyminä. Koska Ossi Tiihonen on Facebook-bännissä Facebookissa olevan tapahtuman jakamisesta (sic!), hän pyytää tekstille jakoja Facebookiin.

Anonyymi

---

Queen Maryn yliopistosta Lontoosta on tullut uusi tutkimus[1], jossa on käyty tarkemmin läpi mm. ONS:n (tilastokeskus Office for National Statistics) dataa COVIDiin ja rokotteisiin liittyvästä kuolleisuudesta. Tutkimuksen nimi on:

”Latest statistics on England mortality data suggest systematic mis-categorisation of vaccine status and uncertain effectiveness of Covid-19 vaccination”

Tutkimusryhmä löysi datasta huolestuttavia asioita liittyen rokotteen kuolleisuuteen. Tutkimuksen mukaan rokote ei näytä lisäävän kuolleisuutta viikoilla 1-38/2021 verrattuna aikaisempiin vuosiin yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Sen sijaan kuolleisuus nousee hetkellisesti heti rokotteen antamisen jälkeen, mikä johtuisi, ei niinkään suorista rokotehaitoista (tai ne eivät tule ilmi datasta), vaan rokotteen laskemasta immuunipuolustuksesta heti rokotuksen jälkeen, jolloin altistuu herkemmin koronalle ja muille infektioille. Todennäköisesti ko. henkilöt olisivat kuolleet muutenkin kuluneen vuoden aikana, aivan kuten suurelta osin koronakuolemissa.

Tämän lisäksi tilastointiin liittyy sama ongelma kuin Suomessa; jos kuolet liian pian rokotteen antamisesta, vaikka koronaan, niin sinut merkitään rokottamattomaksi. Suomessa ensimmäisestä rokotteesta täytyy olla kulunut kolme viikkoa ja toisessa rokotteessa viikko.

Tämä saattaisi selittää miksi suurta osaa ”mRNA-rokotekuolemia” on vaikea yhdistää suoraan rokotteisiin, jos kuoleman aiheuttaa jokin toinen infektio tai vaikka korona, rokotteesta johtuneen alentuneen immuniteetin takia. Tämä tutkimus voisi näyttää vielä mielenkiintoisemmalta rokotehaittoja tutkivalle, jos mukana olisi myös ikäryhmät 60-vuotiaista alaspäin. Nyt tutkittiin vain ikäryhmiä 60-vuotiaista ylöspäin.

Tutkimuksen[1] kirjoittajina ovat mm. tietojenkäsittelytieteen ja statistiikan professori Martin Neil sekä riskien ja informaatiohallinnan professori Norman Fenton. Tutkimusta ei ole julkaistu missään lehdessä, eikä siten vertaisarvioitu, vaan löytyy ainoastaan ResearchGatesta. Julkaisua koskevassa twiitissään professori Neil sanoo:

”This is unrewarded work done at some considerable career risk. Some of our clinical collaborators COULD NOT put their names on the paper.” [2]

Eli kaikki tutkimukseen osallistuneet eivät uskaltaneet laittaa nimeään paperiin, koska pelkäsivät vaarantavansa uransa. Lisäksi professori Fenton sanoo haastattelussa (4.12.2021), että heti kun he alkoivat lähettämään sellaisia tutkimuksia julkaistavaksi, joiden johtopäätökset kyseenalaistivat yhtään virallista narratiivia, vertaisarvioijat alkoivat hylkäämään niitä[3]. Hänen mukaansa tällaista ei ollut koskaan aiemmin tapahtunut. Nyt he ovat päätyneet julkaisemaan tutkimuksia avoimissa alustoissa, kuten Research gatessa.

Alla olevat kuvat ja johtopäätökset ovat suomennettu ja referoitu tutkimuksesta, eivätkä ole kirjoittajan omia. Tästä syystä myös kuvien numerointi ei ole looginen vaan seuraa julkaisun numerointia, jotta on helpompi palata alkuperäiseen tutkimukseen.

Tutkimuksen havainnot ovat seuraavia:

• Dataa analysoitiin yli 60-vuotiaiden ikäryhmien osalta, koska alle 60-vuotiaissa oli vain yksi ryhmä, 10-59 vuotiaat, ja se on liian iso ikähaarukaltaan analysoitavaksi.
• ONS-data on sellaisenaan epäluotettavaa. Kun kaikki COVID-kuolemat poistetaan datasta, niin rokotetut kuolevat silti vähemmän (esim. kuva 9).
  • Tämä ei ole mahdollista ja todennäköisin hypoteesi olisi ennemminkin, että haittavaikutusten takia rokotettuja pitäisi kuolla enemmän, ei toisin päin, kun COVID-kuolemat on poistettu tilastoista.
  • Tämä selittyy todennäköisesti sillä, että rokotetut ja rokottamattomat on kategorisoitu järjestelmällisesti väärin (kuva 15). Jos kuolet heti rokotteen saamisen jälkeen, sinut kategorisoidaan rokottamattomaksi.
  • Tällainen kategorisointi on perusteltua, jos tutkitaan pelkästään COVID-kuolemia; rokote on valmistajien mukaan efektiivinen vasta kun 14 päivää on kulunut, mutta jos tutkitaan kaikkien syiden aiheuttamia kuolemia, kategorisointi vääristää tilastoa kuten kuvasta 9 näemme.

• Rokottamattomien kuolleisuus nousee, kun rokotetut saavat piikin. Miksi rokottamattomat kuolevat, jos eivät saa piikkiä (esim. kuva 13)? Vastaus: selittyy todennäköisesti väärinkategorisoinnilla; rokotetut on laitettu rokottamattomien kategoriaan. Katkoviiva kuvaa rokotusten antamisia ja kiinteä viiva kuolleisuutta.

• Kun väärinkategorisointi korjataan hyödyntäen odotettua kuolleisuutta, nähdään ensimmäisen rokotuksen aloitusajankohdassa piikki kuolleisuudessa kaikissa ikäryhmissä (kuva 17). 

• Katsotaan COVID-kuolemia. Ensisilmäyksellä rokotteesta näyttää olevan selkeä hyöty (kuva 20). Tämä tulkinta on kuitenkin yksinkertainen, eikä ota huomioon väärinkategorisointia.

• Jotta data saadaan kategorisoitua oikein, hypoteesiksi laitettiin, että kolmen viikon aikaistus (offset) kuolinpäivässä, palauttaisi oikean aikasuhteen tartunnan ja kuoleman välillä. Tässä kompensoitiin kuolleet viikolla t, jolloin kuolemat rekisteröitiin, viikolle t-3, jolloin kuolleet olivat hypoteettisesti saaneet tartunnan. Kun tämä tehtiin, rokotettujen ja rokottamattomien kuolleisuus on käytännössä erottamatonta kesään mennessä (kuva 24).

• Tästä syystä tutkimuksessa ei havaita rokotteista merkittävää etua kuolleisuuden suhteen lyhyellä aikavälillä offset-säädön jälkeen. Rokotteet näyttävät nostavan rokotetun riskiä kuolla, aivan kuten tiedetään immuunipuolustuksen heikentymisestä 3-4 viikoksi rokotteen saamisen jälkeen tai vaikkapa tartuntaa edeltäneistä riskeistä. Mahdollinen pieni suojaava hyöty tutkimuksessa oleville ikäryhmille on toisen rokotuksen jälkeen (vaikkakaan se ei ilmene offset-korjatussa datassa).

Yhteenveto tutkimuksesta:

• Tutkittiin ikäryhmiä 60-vuotiasta ylöspäin.
• Mikä tahansa datasta havaitut asiat selittää, on selvää, että ONS:n data on sekä epäluotettavaa että harhaanjohtavaa sellaisenaan. Tutkimuksessa pohdittiin myös rokotettujen ja rokottamattomien välisiä sosio-demografisia ja käyttäytymiseen liittyviä eroja, joita on ehdotettu mahdollisiksi selityksiksi tietojen poikkeavuuksille, mutta havaittiin, että mikään todiste ei tue mitään näistä selityksistä. Occamin partaveitsen perusteella uskotaan, että todennäköisimpiä selityksiä ovat:
  • Kuolemien systemaattinen väärinkategorisointi rokottamattomien ja rokotettujen ryhmien välillä.
  • Rokotestatuksen ilmoittamisen viivästyminen tai ilmoittamatta jättäminen.
  • Systemaattinen rokottamattomien osuuden aliarviointi.
  • Virheellinen populaatiovalinta COVID-kuolemien osalta.
• Näitä näkökohtia silmällä pitäen tutkimuksessa tehtiin säätöjä ONS-dataan (adjusted data) ja osoitettiin niiden avulla, että rokotteet eivät vähennä kaikista syistä johtuvaa kuolleisuutta, vaan ennemminkin aiheuttavat kuolleisuuden nousua pian rokotuksen jälkeen.
• Koska data ei paljasta ylikuolleisuutta aikaisempiin vuosiin verrattuna, datassa ei nähdä suoria todisteita rokotteiden haittavaikutusten aiheuttamasta ylikuolleisuudesta. Pian rokotuksen jälkeen ilmenevät kuolleisuuspiikit voivat johtua siitä, että sairaat, vanhukset ja vakavasti sairaat saavat rokotuksen tärkeysjärjestyksessä ja näyttävät siten yksinkertaisesti nopeuttavan kuolemantapauksia, jotka muuten olisivat saattaneet tapahtua esim. myöhemmin vuoden aikana.

Viitteet:

[1] Neil, Martin et al. | ResearchGate (joulukuu 2021): Latest statistics on England mortality data suggest systematic mis-categorisation of vaccine status and uncertain effectiveness of Covid-19 vaccination

[2]

[3] Norman Fenton interviewed by Majid Nawaz, LBC Radio, 4 Dec 2021

TOIM.HUOM: Facebookin ja Twitterin uusien sääntöjen mukaan koronatoimien ja maskinkäytön hyötyjä sekä koronapiikkien turvallisuutta ja tehokkuutta kyseenalaistavien ja kritisoivien postauksien ja jakojen tekijöiden tilit suljetaan.

Artikkelikuva tutkimusjulkaisusta.