”Sote-uudistuksessa siirretään veroeuroja puolueille jopa tuhansia euroja aluevaaliedustajaa kohden. Valtakunnallisesti summat ovat suurimmilla puolueilla miljoonia euroja. Nämä rahat otettaisiin maakuntaorganisaatioille osoitettavasta rahasta ja niillä valtuustoryhmät hankkisivat esimerkiksi toimitiloja, laitteita ja asiantuntijapalveluita. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n puoluesihteerit pitävät tukea perusteltuna,” kirjoittaa Terhi Kiemunki (ex-ps) Kansalainen-sivustolla.

Kiemunki laskee Kuntaliiton elokuun lopulla julkaiseman, puolueiden välisiä voimasuhteita koskevan laskelman pohjalta, että esimerkiksi kokoomuksen 278 valtuustopaikkaa tarkoittaisi 5 000 euron tuella yhteensä 1 390 000 euroa vuodessa.

Koko tukipotti olisi 5 000 euron mukaan laskettuna runsaat 6,8 miljoonaa euroa vuodessa lisäkivaa puolueille.

Kuntaliiton laskelmassa paikkajako – yhteensä 1 369 aluevaltuutettua – menisi niin, että kokoomus saisi 278, keskusta 266, SDP 257, PS 215, vihreät 110, vasemmistoliitto 91, RKP 69, KD 47, vaaliyhdistykset 24, Liike Nyt 11 ja ryhmä muut 1 paikkaa.

Kiemunki kirjoittaa, että piilopuoluetukeen suhtautuvat kriittisesti ainoastaan KD, perussuomalaiset ja muutamat pienet ryhmät. ”Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ihmetteli jo syyskuussa pitämässään puheessa sitä, että ”piilopuoluetuen” jakamista on valmisteltu eri puolilla Suomea kaikessa hiljaisuudessa jo ennen kuin alueiden hallintomallista on päätetty. Hänen mukaansa erityisesti keskusta on kampanjoinut aluevaltuustojen mittavan valtuustoryhmärahoituksen puolesta.” Riikka Purran (ps) mukaan raha tulee valumaan vaali- ja kampanjatoimintaan. ”Puolueet eivät tarvitse uutta rahaa seminaareihin tai kansalaisten tapaamiseen, sillä puoluetuki on aivan riittävä ja siihen tarkoitettu. Muistuttaisin, että vallassa oleva hallitus kautensa alussa vasta nostikin puoluetuen määrää, Purra sanoo.”

”Uusien tukien lisäksi tulevat normaalit kokouspalkkiot. Näistäkin puoluemaksun kautta saatava puolueiden osuus tulee kasvamaan, koska alueille on tulossa useita lautakuntia.”

Purra kutsuu maakuntahimmeliä suuren luokan vedätykseksi. Maakuntalehdistön arvellaan pysyneen hiljaa mainosrahojen toivossa.

Kommentti

Keskustan puoluehallitus perusteli vuonna 2015 maakuntamallia muun muassa sillä, että isommilla alueilla demokratia menisi vain harvojen käsiin.

Nyt puolueet ohjaavat maakunta”uudistukseen” ja Sote-palveluihin suunnattua rahaa itselleen, tukeakseen omaa toimintaansa. Hallintomalli ”kevennetään” kaksikerroksisesta (kunnat+valtio) nelikerroksiseksi (kunnat+maakunta+erva+valtio) ”byrokratian purkamiseksi”. Malli siirtää valtaosan kuntien verotuloista ja valtionosuuksista maakuntakeskuksen hallinnoitavaksi, ja epäilemättä synnyttää tarpeen uudelle veroportaalle. Katoavien tulojen mukana katoaa kunnilta enin osa päätösvaltaa asioistaan.

— Mutta poliitikoille syntyy uusia hyväpalkkaisia hallintovirkoja.

Kiemungin mukaan Sote-uudistuksen suuri puoluetukivedätys on valmisteltu hiljaisuudessa. Tietenkin on. Muutoinhan puolueiden elatustuen korotuksen kustantavat veronmaksajat olisivat alkaneet panna hanttiin, ja ties vaikka äänestää eduskunnan ulkopuolisia ryhmiä tai pienpuolueita maakunta-vaaleissa.

Tosin Sanna Marinin (sdp/WEF) hallituksella on koeteltu konsti käytössään: pyydetään THL:ta asiantuntijalausunto koronatartuntamääristä ja siirretään vaalit.

Vuosi 2022 on vasta alussa. Arvelen, että jo kohta omaksedukskuntapuolueet nostavat omaa palkkaansa ”hintatason ja elinkustannusten yleisen nousun takia” — samalla kun leikkaavat opinto- ja toimeentulotuesta, työttömyysturvasta, eläkkeistä ja peruspalveluista. Jonkunhan täytyy maksaa.

Artikkelikuva via Eduskunta. Kuvankäsittely RS.