Vesa Raiskila teki AvoinMedialle Brandon Smithin Activist Post -sivustolla julkaistun, Ukrainan tilannetta lähtökohtanaan käyttävän ”Order Out Of Chaos: How The Ukraine Conflict Is Designed To Benefit Globalists” -analyysin käännöksen. Suomennos on tehty konekäännöksestä parannellen ja sujuvoittaen.

Analyysissaan Smith liittää yhteen palasia, jotka yhdistettynä tarjoavat jälleen yhden tarkastelukulman Ukrainan tilanteeseen ja siihen, miten tilanne liittyy laajemmin geo- ja valtapolitiikkaan. Smith päätyy ajattelemaan, että meneillään on romahtamaan valmistellun talousjärjestelmän kaataminen tarkoituksella. Tavallisen ihmisen kannalta toivonpilkahdus piilee siinä, että globalistit hätiköivät suunnitelmaa toteuttaessaan.

Smithin analyysi on suunnattu pohjois-amerikkalaisille lukijoille, mutta se tarjoaa sellaisenakin suomalaiselle lukijalle perspektiivilaajennusta.

Brandon Smith

Parin seuraavan kuukauden aikana on todennäköistä, että Yhdysvallat osallistuu suoraan sotilaalliseen toimintaan Ukrainassa, sillä Venäjä tukee ja tunnustaa nyt avoimesti separatistiryhmiä Donbassin alueella maan itäreunalla ja ilmeisesti ryhtyy auttamaan niitä sotilaallisesti irtautumisessa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Venäjä on lähettänyt sotilasyksiköitä Ukrainaan, mutta tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2014 ja Krimin liittämisen jälkeen, kun sotilaallisen toiminnan uhka on ollut avoin eikä peitelty.

Kun konflikti puhkeaa, länsimaissa tullaan näkemään parvi mediajuttuja, joissa yritetään hahmotella Venäjän ja Ukrainan välisen suhteen monimutkaisuutta Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien, mutta samalla jätetään huomiotta tietyt epämukavat totuudet. Monissa näistä tarinoista rakennetaan kertomus, joka sitten yksinkertaistaa tilannetta liikaa ja maalaa Venäjän hirvittäväksi hyökkääjäksi. Tavoitteena on vakuuttaa yleisö siitä, että osallistumisemme Ukrainan konfliktiin on moraalinen ja geopoliittinen välttämättömyys. Amerikan suosiota yritetään saada ja vaaditaan Yhdysvaltojen saappaita maahan. [Yhdysvaltain presidentti] Joe Biden on tämän ponnistelun eturintamassa.

Vastakkainasettelun laukaiseva tekijä on ilmeisesti länsivaltojen ja Ukrainan virkamiesten vuonna 2009 tekemä päätös harkita maan Nato-jäsenyyttä. Suurin osa Venäjän toimista Ukrainan suhteen johtuu Naton osallistumisesta alueella, mukaan lukien Venäjän invaasio Krimille vuonna 2014. Strategisesti se on järkevää. Kuvittele, jos Meksiko yhtäkkiä ilmoittaisi liittyvänsä sotilasliittoon Kiinan kanssa, ja että kiinalaista sotilaskalustoa siirrettäisiin lähelle Yhdysvaltojen eteläistä rajaa! Se ei todennäköisesti päättyisi hyvin.

Venäjällä on toki historiaa tekopyhästä käytöksestä, kun on kyse sen sekaantumisesta naapureidensa asioihin. Esimerkiksi vain muutama kuukausi sitten Kazakstanissa järjestettiin joukkomielenosoituksia, joiden hallitus väitti johtuvan ”ulkomaisesta manipuloinnista”. Väitteen tueksi ei esitetty mitään todisteita. Väite riitti kuitenkin perusteeksi sille, että 2300 venäläistä sotilasta lähetettiin rajan yli lopettamaan mielenosoitukset.

Todellisuudessa Kazakstanin kansalaiset olivat vihaisia inflaatiopiikistä ja korkeista bensan hinnoista, jotka jatkavat keskiluokan ja köyhyydessä elävien ihmisten kurjistamista (kuulostaako tutulta?). Vuonna 2019 vain 4 prosenttia väestöstä eli virallisen köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 2020 tämä luku kasvoi räjähdysmäisesti 14 prosenttiin väestöstä. Tarkkoja lukuja on vaikea löytää vuodelta 2021, mutta on todennäköistä, että köyhyysaste on nyt lähempänä 16-20 prosenttia. Kansalaislevottomuuksien syyt olivat ilmeiset ja oikeutetut, mutta protestoivia kazakstanilaisia syytettiin ulkomaisten vihollisten pelinappuloiksi. Kuten olen todennut monissa viimeaikaisissa artikkeleissa, tämä on tyypillinen strategia korruptoituneille hallituksille, jotka yrittävät säilyttää vallan, kun kansa nousee ja kapinoi oikeutetuista syistä.

Kuvitelkaa, jos [WEFiläisen pääministeri Justin] Trudeaun johtama Kanadan hallitus olisi pyytänyt Yhdysvaltain sotilaallista apua hajottaakseen rekkakuskien mielenosoitukset, jotka vastustivat hänen ankaraa rokotepakkomääräystään. Meidän on tarkasteltava näitä päätöksiä asiayhteydessään, jotta voimme ymmärtää, miten mielettömiä ne todella ovat.

Ironista kyllä, Venäjä tukee mielellään separatistien levottomuuksia Ukrainassa ja auttaa samalla vaientamaan levottomuudet Kazakstanissa. Pitäkää tämä kuvio mielessä, koska se auttaa ymmärtämään, miten Venäjää ympäröivät tapahtumat heijastavat maailmanlaajuista suuntausta, joka saattaa vaikuttaa amerikkalaisiin tulevaisuudessa.

Ukrainan ja Venäjän välisestä diplomaattisesta sotkusta voidaan syyttää osittain molempia osapuolia, ja juuri tällaisessa historiallisessa epäselvyydessä globalistit yleensä viihtyvät. Sodan sumu auttaa hämärtämään establishmentin toimintaa, ja usein ihmisten on vaikea nähdä, kuka todella hyötyy kaaoksesta ennen kuin on liian myöhäistä. Uskon, että Ukrainan ongelma on ainakin osittain suunniteltu, ja että se on suunniteltu ensimmäiseksi dominoksi aiottujen kriisien ketjussa.

En usko, että Ukrainan konfliktissa on globalisteille mitään ainutlaatuista; he olisivat yhtä hyvin voineet yrittää aloittaa alueellisen sodan Taiwanissa, Pohjois-Koreassa, Iranissa jne. On lukuisia ruutitynnyrimaita, joita he ovat työstäneet parin vuosikymmenen ajan. Meidän ei pitäisi keskittyä liikaa siihen, kumpi on syyllinen, Ukraina vai Venäjä: meidän pitäisi keskittyä vaikutuksiin, jotka johtuvat mistä tahansa suuresta alueellisesta katastrofista, ja siihen, miten globalistit käyttävät tällaisia katastrofeja hyväkseen edistääkseen vallan täydellisen keskittämisen agendaa.

Ukrainan skenaario voitaisiin helposti purkaa, jos molemmat osapuolet ryhtyisivät joihinkin diplomaattisiin perustoimiin, mutta näin ei tule tapahtumaan. Naton virkamiehet voisivat ottaa askeleen taaksepäin pyrkimyksestään lisätä Ukraina riveihinsä. Yhdysvallat voisi lopettaa rahan ja asevarusteiden kaatamisen Ukrainaan, mitä se on tehnyt 5,4 miljardin dollarin arvosta vuodesta 2014 lähtien. Pelkästään vuonna 2022 maahan on lähetetty yli 90 tonnia sotatarvikkeita.

Venäjä voisi lopettaa salaisten erikoisoperaatioyksiköiden lähettämisen Donbassin alueelle ja olla halukkaampi tulemaan neuvottelupöytään keskustelemaan diplomaattisista ratkaisuista. Syy siihen, miksi näitä asioita ei tapahdu, on se, että verhon takana olevat vallanpitäjät eivät anna niiden tapahtua.

Olemme kaikki tietoisia Yhdysvaltojen ja Naton johtajien takana olevista globalistisista vaikutteista; esitämme tästä kiistattomia todisteita säännöllisesti. [Presidentti Joe] Bidenin mieltymys globalistisiin instituutioihin on hyvin tunnettu. Mutta entä Venäjä?

Vaihtoehtoisissa tiedotusvälineissä ja vapausliikkeessä on joitakuita, jotka uskovat virheellisesti, että Venäjä on globalismin vastainen. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Kuten monet muutkin poliittiset johtajat, [Venäjän federaation presidentti Vladimir] Putin käyttää joskus globalismin vastaista retoriikkaa, mutta hänen suhteensa kertovat toista tarinaa. Ensimmäisessä omaelämäkerrassaan, jonka nimi on First Person, Putin puhuu kiintyneesti ensimmäisestä kohtaamisestaan uuden maailmanjärjestyksen edustajan, globalisti Henry Kissingerin kanssa FSB:n (entisen KGB:n) jäsenenä. Putinin noustessa poliittisissa arvoasteikoissa hän piti yllä vakaata ystävyyttä Kissingerin kanssa, ja vielä tänäkin päivänä he käyvät säännöllisesti lounaalla, ja Kissinger on toiminut neuvonantajana useilla Kremlin osastoilla.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Putin ja Kreml ovat myös käyneet jatkuvaa vuoropuhelua Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) kanssa, joka on — nykyään pahamaineisen — globalistin Klaus Schwabin hanke. Itse asiassa vasta viime vuonna Venäjä ilmoitti liittyvänsä WEF:n ”neljännen teollisen vallankumouksen verkostoon”, joka keskittyy talouden sosialisointiin, tekoälyyn, esineiden internetiin ja moniin muihin globalistisiin etuihin, jotka kaikki johtavat maailmanlaajuiseen teknokratiaan ja tyranniaan.

Venäjän hallitus EI ole globalisminvastainen. Sellainen väite on hölynpölyä ja on aina ollut sitä. Katson mielikuvan Venäjän vastustuksesta johtuvan jatkuvasta propagandavirrasta ja siitä, mitä kutsun vääräksi itä-länsi-paradigmaksi – petollinen käsitys siitä, että globalistinen agenda on puhtaasti länsimainen tai amerikkalainen agenda, ja että Kiinan ja Venäjän kaltaiset maat vastustavat sitä. Jos tarkastellaan idän ja globalistien läheistä vuorovaikutusta, tämä ajatus hajoaa täysin.

On tärkeää ymmärtää, että useimmat idän ja lännen väliset konfliktit ovat suunniteltuja konflikteja ja että KUMMANKAAN PUOLEN johtajat eivät oikeastaan ole vastakkain keskenään. Pikemminkin nämä sodat ovat kabukiteatteria; ne ovat mukavuussotia, joilla pyritään saavuttamaan salaisia päämääriä samalla kun massat lumotaan kauhun ja onnettomuuden hetkillä. Kaikkia, jotka epäilevät tätä, suosittelen lämpimästi lukemaan ammattitaitoisen historioitsijan ja taloustieteilijän Antony Suttonin perusteellisesti tutkittua ja todistettua teoksia. Sutton törmäsi aivan sattumalta globalistien salaliittoa ympäröiviin tosiasioihin ja paljasti heidän tapansa pelata kaksin kortein, molemmilla puolilla lähes jokaisessa sodassa viimeisen vuosisadan aikana bolshevikkivallankumouksesta toiseen maailmansotaan ja siitä eteenpäin.

Kaaoksesta järjestyksen luomisen strategia ei ole mitään uutta: globalistit ovat tehneet sitä jo hyvin pitkään. Avointen paljastusten määrä, jotka globalistit ovat julkisesti myöntäneet ”suuresta nollauksesta” (Great Reset) koronan jälkeen, on niin huikea, että heidän suunnitelmiaan ei voi enää kieltää. Kaikkien epäilijöiden pitäisi tässä vaiheessa epäillä, että heidän älykkyysosamääränsä on yksinumeroinen.

Nyt kun olemme siis todenneet globalistien osallistumisen todellisuuden sekä lännessä että Venäjällä, meidän on kysyttävä itseltämme, miten he hyötyvät kriisin käynnistämisestä näiden voimien välille Ukrainan vuoksi? Mitä he saavat siitä irti?

Kuten olen todennut viimeaikaisissa artikkeleissa, minusta näyttää siltä, että Ukraina on suunnitelma B, johon turvaudutaan harhautuksena, kun koronapandemia ei onnistunut ajamaan läpi suurta nollaussuunnitelmaa. Kuten Klaus Schwab ja WEF ovat jatkuvasti todenneet, he näkivät pandemian täydellisenä ”tilaisuutena” ajaa maailmaan neljäs teollinen vallankumous. Globalisti Rahm Emanual totesi vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen:

”Vakavan kriisin ei koskaan haluta menevän hukkaan. Tarkoitan tällä sitä, että se on tilaisuus tehdä asioita, joita ei ole voitu tehdä aiemmin.”

WEF on vanha tekijä tässä taktiikassa. Myös Klaus Schwab käytti heti vuoden 2008 luottokriisin jälkeen täsmälleen samaa kieltä kuin hän on käyttänyt covidin leviämisen jälkeen, yrittäen aina myydä globaalia hallintoa ratkaisuna kaikkiin katastrofeihin:

”Elämme nyt uuden aikakauden alkua, herätyskelloa, jonka aikana meidän on uudistettava instituutioitamme, järjestelmiämme ja ennen kaikkea ajattelutapojamme ja mukautettava asenteemme ja arvomme sellaisen maailman tarpeisiin, joka odottaa oikeutetusti paljon suurempaa vastuullisuutta ja tilivelvollisuutta”, hän selitti. ”Jos tunnustamme, että tämä kriisi on todella mullistava, voimme luoda perustan vakaammalle, kestävämmälle ja jopa vauraammalle maailmalle.” – Klaus Schwab maailmanlaajuisesta Global Redesign -aloitteestaan vuonna 2009

Schwab hätiköi tuolloin aivan kuten hän hätiköi vuonna 2020 julistaessaan, että suuri uudelleenjärjestely on väistämätöntä koronan vuoksi. Globalistien on täytynyt odottaa paljon korkeampaa kuolleisuuslukua, koska he käytännössä tanssivat kaduilla riemuissaan siitä, kuinka paljon valtaa he voisivat varastaa ”väestön suojelemiseksi globaalilta terveysuhalta”. Jos tarkastellaan WEF:n ja Gates-säätiön simulaatiota covid-pandemiasta nimeltä Event 201, joka pidettiin vain kaksi kuukautta ennen kuin TODELLINEN TAPAHTUMA alkoi, he selvästi odottivat covidin aiheuttavan paljon enemmän vahinkoa, ja ennustivat aluksi 65 miljoonan ihmisen kuolevan. Näin ei koskaan käynyt; se ei ole ollut lähelläkään.

On vaikea sanoa, miksi covidin kaltainen ilmeinen bioase ei toiminut. Viruksilla on tapana muuntua nopeasti luonnossa ja käyttäytyä eri tavalla kuin laboratorioympäristössä. Voisin ajatella jopa jumalallisen väliintulon mahdollisuutta. Oli syy mikä tahansa, globalistit eivät saaneet haluamaansa, ja nyt he tarvitsevat jälleen uuden kriisin voidakseen öljytä Reset-koneen hammaspyöriä. Kun jo ennestäänkin pieni koronakuolleisuus laskee nyt entisestään Omikron-muunnoksen myötä ja kun puolet Yhdysvaltojen osavaltioista uhmaa täysin rokotusmandaatteja, on vain ajan kysymys, milloin muu maailma kysyy, miksi se on yhä lääketieteellisen autoritaarisuuden alaisena.

Sota Ukrainassa ja pelkkä uhka siitä, että sota laajenee alueen ulkopuolelle, voisi saada aikaan monia asioita, joita korona ei ole saanut aikaan. Se tarjoaa jatkuvan suojapeitteen stagflatoriselle romahdukselle, joka on nyt täydessä vauhdissa Yhdysvalloissa, toimitusketjuongelmille, jotka jatkuvat maailmanlaajuisesti, sekä Euroopan talouden horjuttamiselle. Erityisesti EU on vahvasti riippuvainen venäläisestä maakaasusta lämmittääkseen kotejaan ja ylläpitääkseen talouttaan. Venäjä on kuristanut maakaasutoimituksia Eurooppaan aiemmin, ja se tekee sen uudelleen. Venäjän öljynvienti täyttää myös kysyntävajeita maailmanlaajuisesti, ja tätä vientiä kuristetaan pakotteilla tai sillä, että Kreml tarkoituksellisesti katkaisee toimitukset tietyille maille.

Sota on aina harhautus taloudellisesta sabotaasista. Vaikka keskuspankit usein kylvävät ja kastelevat talousromahdusten siemenet hyvissä ajoin etukäteen, pankkeja ei koskaan syytetä, koska kansainväliset konfliktit ovat sopivasti keskipisteessä. Laajemmassa merkityksessä talouskriisi aiheuttaa joukkoköyhyyttä, epätoivoa ja joukkohysteriaa, ja globalistit sanovat, että nämä vaarat edellyttävät kansainvälistä ratkaisua, jonka he mielellään tarjoavat keskittämisen muodossa.

Yhdysvalloissa ja monissa muissa länsimaissa, joissa on yhä suuri määrä yksilönvapautta puolustavia ihmisiä, globalistit haluavat selvästi käyttää jännitteitä Venäjän kanssa keinona vaientaa autoritaarista politiikkaa koskeva julkinen mielipide. Olen jo nyt nähnyt lukuisia tapauksia, joissa sosiaalisessa mediassa toimivat virkamiehet ja vasemmistolaiset vihjaavat, että vapausaktivistit ovat ”venäläisten pelinappuloita” ja että meitä käytetään ”hajottamaan ja hallitsemaan”. Tämä on tyhjää hölynpölyä, mutta he kokeilevat silti tätä tarinaa nähdäkseen, voiko se vakiintua.

Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että Yhdysvalloissa mitä tahansa kapinaa globalisteja vastaan selitetään ulkomaisella sekaantumisella. Kuten aiemmin mainittiin, viimeinen asia, jota eliitti haluaa, on vapaiden ihmisten liikkeet, jotka estävät suurta nollausta. Näimme tämän Kanadassa, kun Trudeau ilmoitti yksipuolisista hätätilavaltuuksista rekkakuskien mielenosoituksia vastaan ja antoi itselleen totalitaarisen kontrollin. Jopa Venäjän hallitus on puuttunut tällaisiin julkisiin toimiin estääkseen kaikenlaisen aktivismin nousun. Biden yrittää tehdä samoin, ja sota, jopa pienempi alueellinen sota, antaa hänelle perusteluja toisinajattelun tukahduttamiseen yleisen turvallisuuden nimissä.

Mielenkiintoista on, että Yhdysvalloissa sotatilalaki on myös paljon helpompi oikeudellisesti ja historiallisesti perustella hallitukselle, kunhan se toteutetaan vastauksena vieraan vihollisen hyökkäykseen. Narratiivi Venäjän vaikuttamisesta voi hyvinkin olla valmisteilla sotatilalain säätämiseksi Amerikassa. Se, onnistuuko tämä todella, on eri asia.

Ukrainassa tapahtuvan eskalaation seuraukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin amerikkalaisyleisön harhauttamiseen; tarkoitukseni ei ole väittää, että vain amerikkalaiset joutuisivat kärsimään. Pointtini on, että maailmassa on tiettyjä paikkoja, jotka luonnostaan vastustavat globalistista suunnitelmaa, ja vapaamieliset amerikkalaiset ovat ensisijainen este. Jos suurta nollausta vastaan nousee laajamittainen kapina, se alkaa täältä. Globalistit tietävät tämän, minkä vuoksi Yhdysvallat on epäilemättä keskeisesti mukana Ukrainan sekasorrossa.

Vaikka eskalaatio on katastrofaalinen ukrainalaisille ja luultavasti venäläisillekin, taustalla on syvempiä ja vaarallisempia uhkia, jotka on suunnattu Yhdysvaltoja kohtaan. Sota Ukrainassa toimii tehokkaana peitetarinana monille niistä.

Artikkelikuva via Wikimedia + sosiaalinen media. Kuvanmuokkaus RS.

ILMOITUS 2.3.2022 klo 11;15 Vesa Raiskila pyysi: Laita ”suomennos: konekäännöksestä parannellut Vesa Raiskila”, joten tein sen ja muokkasin esipuhetta.