Journalisti Vanessa Beeley jatkaa Ison-Britannian koronatoimien taustojen selvittelyä. Ensimmäinen osa AM:ssa 22.5: ”Kuka kontrolloi brittien koronatoimia?”
Ison-Britannian hallituksen pääneuvonantaja terveysasioissa, Chris Whitty, sanoo paluun normaaliin nopeassa aikataulussa olevan täysin epärealistista. Hajoittava sosiaalisen eristäytymisen politiikka tulee olemaan voimassa vielä pitkään.
Beeley toteaa “hajoittavan” olevan vain kaunisteleva nimitys maailman talouden tuholle, arviolta 50 prosenttia maailman työvoimasta on vaarassa menettää elantonsa.
Ison-Britannian hallitus edistää immuniteettipassien konseptia keinona aloittaa erittäin ankarien eristyssulkumenettelyjen (lockdown) löyhentäminen. On täysin mahdollista, että kasvojentunnistusohjelma -teknologia tulee sanelemaan kuka saa poistua eristyssulkutilasta ja palata töihin. Saadakseen immuniteettipassin henkilön tulee ladata kuva kasvoistaan ja henkilötunnuksensa sovellukseen. Sitten henkilö testataan jotta varmistuttaisiin siitä, onko hänellä ollut koronatartunta ja onko hän kehittänyt immuniteetin. Sovellus tuottaa sen jälkeen QR-koodin, jota työnantaja käyttää todentaakseen henkilöllisyyden ja immuniteetin ennen kuin työntekijän sallitaan palata työpaikalle.
[ARTE.tv:ssa on nähtävillä ranskalainen dokumenttielokuva 7 billion suspects, The Surveillance Society, jossa kuvataan Kiinan hallituksen käyttävän ympärivuorokautista valvontaa Xinjiangin alueella eläviin uiguureihin. Uiguuriperheiden ulko-ovilla on pakollinen QR-koodi, josta poliisi käy lukemassa tiedot voidakseen valvoa uiguuriperheiden jäsenten liikkumista.]
Toimitus huomauttaa
Brittien terveyspalveluiden innovaatio-osasto NHSx on pyytänyt yrityksiä ja teknologia-asiantuntijoita tarjoamaan ideoitaan immuniteettipassien luomiseksi, Beeley kertoo mainiten, että sellaiset yritykset kuin Onfido, Yoti, Idnow ja iDenfy ovat tehneet esityksiä. Näiden hallituksen jäljityssuunnitelmien tiellä on vielä esteitä, mukaan lukien vasta-ainetestien epätarkkuus, mutta lisääntynyt seuranta ja hallituksen työväestöön kohdistama kontrolli häämöttävät kieltämättä tulevaisuudessa, Beeley pohdiskelee.
Beeley kertoo Microsoftin rahoittaman Onfidon tarjonneen hiljattain palvelua, joka automaattisesti tarkistaa työnhakijoiden taustat, ennen kuin heidät hyväksytään työhön. Beeley ei sano sitä, mutta tällaisen palvelun mahdollistaa ainoastaan pääsy yksityisluonteisia ja arkaluonteisiakin tietoja sisältäviin valtion virastojen tiedostoihin.
(Bill Gatesin rahoittaman) The Guardianin artikkelissa kerrotaan Onfidon neuvottelevan hallituksen kanssa järjestelmistä, joiden avulla autetaan brittejä palaamaan töihin. Onfidolla on jo kokeiluasteella olevia järjestelmiä muissa maissa, ”terveystodistussovellusteknologiat ovat lisänneet vetovoimaansa” ja terveystodistussovellukset on mahdollista ottaa käyttöön joidenkin kuukausien sisällä, Beeley tiivistelee. Onfido kuvailee terveyssovellusteknologian olevan mahdollisesti käännekohta uudessa normaalissa sekä avain talouden stimulointiin.
[Techcrunch raportoi Onfidon rakentavan sovelluksia, joissa tekoäly lukee identiteettitunnisteet ja käyttää sitten kasvotunnistusta sen varmistamiseen, että henkilö verkossa (online) on se, joka sanoo olevansa. Artikkelin perusteella saa sen mielikuvan, että tulevaisuudessa Facebookin kaltaisille some-alustoille ei ehkä ole enää asiaa ilman varmistettua verkkoidentiteettiä; netin anonyymius katoaisi. Huono puoli on se, että eriäviä mielipiteitä esittävien henkilöiden maalittaminen ja ulossulkeminen helpottuu – informaatiotila yksipuolistuu, monokulttuuristuu.]
Toimitus huomauttaa
Tällainen kehitys on samassa linjassa kaikille maailman kansalaisille suunnitellun digitaalisen ID2020 -identiteetin kanssa, huomauttaa Beeley. Monet analyytikot kuten Maailmanpankille ja Maailman terveysjärjestölle (WHO) työskennellyt Peter Koenig suhtautuvat epäillen ID2020 -hankkeeseen. Kriitikkojen mukaan kyse on enemmästä kuin henkilötunnisteista.
Järjestelmä mahdollistaisi globaalin seurannan, totaalisen digitaalisen kontrollin jokaisen yksilön yli, kaikilla elämän alueilla. Asiaa voisi kuvata keinoälyä käyttävän teknokratian muodostamaksi maailmanhallitukseksi, jossa jokaisen menemiset, tulemiset, ystävät, terveystiedot, kulutustottumukset ja raha-asiat ovat Ison Veljen tiedossa.
Vääränlaiseksi päätetystä toiminnasta – kuten hallituksen arvosteleminen – voitaisiin rangaista esimerkiksi sulkemalla pankkitili määräajaksi tai eväämällä liikkumislupa. Kiinassa tällainen kaikenkattava sosiaalisen krediitin järjestelmä on jo käytössä.
Ison-Britannian koronatoimet suunniteltiin ja mitoitettiin Imperial Collegeen kuuluvassa (Bill Gatesin rahoittamassa) rokotusvaikutuksia mallintavassa VIMC:ssa (Vaccine Modelling Impact Consortium) professori Neil Fergusonin johdolla. Ferguson tunnetaan Isossa-Britanniassa sadan prosentin epäonnistujana.
Beeley kertoo Fergusonin puolustelleen pieleen menneitä ennusteitaan haastatteluissa korostaen samalla, että “normaaliin ei voida täydelleen palata ennen kuin meillä on rokote.” Ferguson on myös, Beeley kirjoittaa, vahvistanut Ison-Britannian hallituksen kaavaileman seurantapolitiikan. “Sosiaalista eristäytymistä vaaditaan, mutta ei nykytasolla, jos meillä on kontaktiseurantamenetelmä.”
Yli 600 lääkäriä on laatinut julkilausuman, jossa todetaan kontaktiseurantajärjestelmien käyttöönoton johtavan helposti kontrolliyhteiskuntaan. Ainakin 15 maata on jo ottanut käyttöön digitaalisen terveyspassin, jolla seurataan ja rajoitetaan liikkumista. Perutaanko käyttöönotto ja pakollisuus nyt kun koronavirus on osoittautunut jokseenkin vaarattomaksi enemmistölle?
Nyt, kun numerot eivät täsmää Fergusonin alarmististen ennusteiden kanssa, talouden sulkeminen (lockdown) ja tiedossa ovat hallituksen kaavailemat pakolliset rokotukset sekä työväestön biometrinen seurantasuunnitelma, meille suotaneen anteeksi epäilymme siitä, että ylikaartuva agenda oli alunperinkin lisääntynyt seuranta ja väestön kontrollointi, Beeley kirjoittaa.
Iso-Britannia sulki taloutensa maaliskuun 2020 lopulla. Kansallisen tilastoviraston National Statistics Officen arvioiden mukaan talous oli supistunut 20,4 prosenttia huhtikuun loppuun mennessä. Lopulliset lukemat saadaan vasta myöhemmin.
Ferguson joutui eroamaan toukokuussa jäätyään kiinni siitä, että rikkoi itse muille suosittelemaansa sosiaalista eristäytymistä.
Tiedemaailman puuttuva yksimielisyys
Useatkin tutkijat ovat kyseenalaistaneet koko koronaviruspandemian ja median lietsoman paniikin. Biotilastotieteilijä ja epidemiologi Knut Wichowski puolestaan on arvostellut Fergusonin ennustuksia todeten, ettei Fergusonin mallissa ja ennusteissa ole mitään järkeä.
Euroopan unionin eläköitynyt pääepidemiologi Johan Gisecke kertoo Ruotsissa päätetyn heti alkuun, että koronatoimien täytyy perustua todisteisiin. Kun alkaa katsella ympärilleen, mitä muissa maissa on tehty, huomaa että hyvin pienellä osalla koronatoimia on tukenaan todisteita, Gisecke toteaa.
Myös Gatesin hinkuman rokotteen hyödyllisyyden suhteen on tiedeväki esittänyt epäilyjä lausuen rokotteen todennäköisesti pahentavan asioita. Luontaista immuniteettia pidetään parempana vaihtoehtona. Epäammattimainen tapa, jolla media on uutisoinut ja toiminut, on saanut osalleen perusteltua kritiikkiä.
[Toim.huom. Youtube on sensuroinut Wichowskin haastattelun yhteisön sääntöjä rikkovana. Youtube poistaa valeuutisina kaiken materiaalin, jossa haastetaan WHO:n ja Gatesin sanomiset tai hallitusten “strateginen koronaviestintä”. Youtuben omistaa Googlen emoyhtiö Alphabet, johon Bill Gates on sijoittanut.]
Toimitus huomauttaa
Pyöröovi viuhuu
Ison-Britannian hallituksen pääneuvonantaja terveysasioissa, Sir Patrick Vallance, työskenteli vuodesta 2012 maaliskuuhun 2018 lääkejätti GSK:n tutkimus- ja kehitysjohtajana, josta hän siirtyi suoraan valtion palvelukseen.
Vaikka Vallance ja hallitus suosivat Oxfordin yliopiston kanssa yhteistyötä tekevää lääkejätti AstraZenecaa koronarokotteen kehittämisessä, myös GSK on mukana kisassa, kirjoittaa Beeley. GSK puolestaan toimii yhteistyössä (Bill Gatesin rahoittaman, yhdessä toisen lääkeyhtiöihin sijoittavan säätiön, Wellcome Trustin kanssa perustaman) epidemiavalmiusinnovaatioliittouman CEPIn (Coalition for Epidemic Preparedness Innovations) kanssa.
Brittihallitus on investoinut 50 miljoonaa puntaa CEPIin tukeakseen rokotekehitystä tuntemattomia patogeeneja vastaan, Beeley kirjoittaa jatkaen, että ajanjaksona, jolloin Vallance työskenteli GSK:lle, yhteistyö Bill & Melinda Gatesin säätiön kanssa lisääntyi.
Filantrokapitalismin (“hyväntekeväisyyssäätiökapitalismin”), hallinnon virastojen ja lääkeyhtiöiden pyöröovikäytännöt tulevat näkyviin; kaikki ryhmät työskentelevät samaan tahtiin edistääkseen globaalia rokotuskampanjaa, josta lääketeollisuus ja niihin sijoittaneet “hyväntekijät” tulevat repimään massiiviset taloudelliset voitot, toteaa Beeley. Hyötyviä tahoja ovat myös Gatesin (rahoittamat) kumppanit: WHO, UNICEF ja joukko hallituksia.
Rahankierrätysrinki
“Julkisen, yksityisen, filantrooppisten ja siviilijärjestöjen innovatiivinen kumppanuus”, Gatesin perustama ja rahoittama CEPI voidaan nähdä avaintekijänä rokotemyynnin kasvattamiseen pakkoa käyttäen. CEPI toimii linkkinä hyötyvien ja toteuttavien (hallitukset) tahojen välillä.
Aivan kuten brittihallitusta neuvova Patrick Vallance kytkeytyy GSK:n, brittihallituksen pääneuvonantaja lääketieteellisissä asioissa, Chris Whitty, istui CEPIssa vuoteen 2018; onko ihme, että brittihallitus investoi 50 miljoonaa puntaa CEPIin Whittyn neuvoessa sitä, kyselee Beeley? Beeley mainitsee myös Whittyn saaneen Gatesilta rahoitusta malariatutkimukseensa.
Whitty istuu usealla pallilla kuten Ison-Britannian Rokoteverkostossa (UK Vaccine Network, UK VN), joka rahoittaa rokotekehitystä, mm. Imperial Collegessa. Lisäksi Gatesilta rahoitusta saanut Whitty on toisena johtajana kansallisessa terveystutkimusvirastossa (National Institute for Health Research, NIHR), joka rahoittaa Gatesin perustamaa ja rahoittamaa CEPIa.
Joulukuussa 2018 Gatesin säätiön ja Wellcome Trust -säätiön perustama ja rahoittama CEPI aloitti yhteistyön Imperial Collegen kanssa; Imperial College saa rahoitusta CEPIltä ja Gatesilta. Imperial Collegeen kuuluvassa, edellämainituilta säätiöiltä rahoitusta saavassa VIMC:issä kehitettiin koronan leviämistä (pieleen) arvioinut Fergusonin malli, jolla perusteltiin (pieleen menneitä) koronatoimia.
Samoin joulukuussa 2018 Gatesin 1990-luvulla perustama ja edelleen rahoittama rokoteliitto GAVI – johon kuuluvat samat tahot (WHO, Maailmanpankki, UNICEF ja hallitukset) kuin CEPIinkin – esitti Ison-Britannian hallitukselle osallistumista CEPIn rahoittamiseen Norjan luoman immunisaatiorahaston kautta. Gatesin rahoittama GAVI rahoittaa sekin Gatesin rahoittamaa VIMC:iä, jossa Fergusonin paniikinlietsontaennuste tuotettiin.
UK Column
Brittihallitus rahoittaa rokoteprojekteja myös muita reittejä. Summat liikkuvat sadoissa miljoonissa.
Pääministeri Boris Johnsonin “ihmiskunta vastaan virus” -konferenssin ajoitus samanaikaiseksi WHO:n “Koko maailman immunisaatio -viikon” kanssa tuskin on sattumaa, Beeley päättelee. Sosiaali- ja terveysosaston (Department for Health and Social Care, DHSC) alaisen, “operationaalisesti itsenäisen, toimeenpanevan” Public Health England -osaston (PHE) tuottama dokumentti tarjoaa näkymän siihen, kuinka tarmokkaasti brittihallitus oikein promotoi rokotteita koronavirus”kriisin” aikana, sanoo Beeley. Rokotteita tyrkytetään kaikin mahdollisin tavoin. Sosiaalisessa mediassa jaettavaksi sopivia, rokotteiden ottamiseen kannustavia meemeja oli valmisteltu jo ennakolta, Beeley kertoo.
Viestisisällöllisesti meemit muistuttavat toisen maailmansodan aikaista viestintää.
Viime vuonna WHO nimesi rokotekriittisyyden suureksi uhaksi ihmiskunnalle.
Tänä vuonna WHO on julistanut vuoden 2020 hoitajien ja kätilöiden vuodeksi – koska näillä on merkittävä rooli rokotteiden markkinoinnissa vanhemmille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sen varmistamisessa, että rokotteiden ottamisesta tulee rutiinia, Beeley kertoo.
Brittihallitus hyödyntää myös ihmisten käyttäytymisestä olemassa olevaa tutkimustietoa ohjatakseen väestön käytöstä haluttuun suuntaan.
PHE teki aiemmin lääkekehitystä, mutta kesäkuussa 2018 kehitystyö siirrettiin valtio-omisteiselle Porton Biopharma Ltd:lle (PBL), jolla on nyt hallussaan mm. rokotepatentteja.
Terveysministeri Matt Hancock (työväenpuolue) ja pääministerin poliittinen pääneuvonantaja Dominic Cummings kytkeytyvät molemmat Babylon Health -nimiseen tekoälyä implementoivaan terveysteknologiayritykseen. Cummings on nostanut konsulttipalkkioita Babylon Healthilta ja Hancock promotoinut sen tuotteita hankittavaksi julkiselle terveydenhuollolle. Babylon Health saikin hankintasopimuksen.
Ei niinkään yllättäen, myös yhteys Bill Gatesiin löytyy, Beeley tokaisee. Ruandan sotarikolliseksi epäillyn presidentin Paul Kagamen hallitus solmi Babylon Healthin kanssa sopimuksen maaliskuussa 2020. Kymmenvuotisen sopimuksen mukaan Babyl-virtuaalihoivasovellus tarjotaan kaikille yli 10-vuotiaille ruandalaisille. Projektia rahoittaa Ruandan hallituksen lisäksi Bill Gates.
Cummingsin on syytetty painostaneen brittihallitusta sulkemaan koko maa koronan torjumiseksi. Hancock puolestaan kampanjoi laajojen rokotusten puolesta, Beeley mainitsee. Haitoista ei juurikaan käydä julkista keskustelua.
WHO:n politiikkaa ohjanneet koronatutkimukset puolestaan perustuvat epämääräisen pikkufirman kyseenalaiseen dataan. Surgisphere -nimisen yrityksen data on ollut ilmeisesti suurelta osin tekaistua. Muita terveyteen ja immuniteetin heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä kuten ympäristökemikaaleja ei ole huomioitu.
Vastuullisille myönnettiin vastuuvapaus
Palataanpa ajassa vuoteen 2009 ja Imperial Collegen ja Fergusonin ennusteisiin sikainfluenssasta (H1N1). Yksistään Isossa-Britanniassa piti arvioiden mukaan kuolla 65 000 henkilöä, Beeley muistuttaa jatkaen, että lopulta 457 henkilöä kuoli sikainfluenssaan. Terveysviraston (Health Protection Agency, HPA) tammikuun lopulla 2010 antamien lukujen mukaan kuolleiden määrä oli 392 henkilöä.
Vastauksena Fergusonin kuvailemaan sikainfluenssa-uhkaan (Bill Gatesin säätiön rahoittama) lääkejätti GlaxoSmithKline (GSK) kehitti Pandemrix-rokotteen, tuhoisin seurauksin. Ison-Britannian hallitus joutui korvaamaan rokotteesta aivovaurion saaneille 60 miljoonaa puntaa. Useimmat uhreista olivat lapsia, kirjoittaa Beeley.
Myöhemmin lääketiedelehti British Medical Journalin (BMJ) raportti arvioi GSK:n ja terveysviranomaisten epäonnistuneen varoittamaan ihmisiä rokotteen turvallisuuden suhteen ilmenneistä varoitusmerkeistä, Beeley kertoo.
Vuoden 2009 sikainfluenssarokote Pandemrix sisälsi Maailman terveysjärjestö WHO:n suositteleman viruskannan, ja se patentoitiin syyskuussa 2006. Kun raportit rokotteen aiheuttamista aivovaurioista ylsivät otsikoihin, WHO muutti suosituksiaan kehottaen rajattuun käyttöön alle 20-vuotiaille. Nykyään Pandemrix on käyttökiellossa Isossa-Britanniassa, mutta tuohon aikaan Gordon Brownin hallitus oli myöntänyt GSK:lle vastuuvapauden. Sopimuksen yksityiskohtia ei ole koskaan julkistettu, kirjoittaa Beeley.
Beeley päätyy siihen johtopäätökseen, että pakkorokotussuunnitelmien ja seurantaohjelmien myötä olemme matkalla terveysfasismiin.
Rokotevalmistajien vastuuvapaus muissa länsimaissa
Yhdysvalloissa toimii kansallinen rokotehaittakorvausohjelma National Vaccine Injury Compensation Program, joka perustettiin 1980-luvulla presidentti Ronald Reaganin aikana rokotevalmistajien valitettua senaatille tuomioistuinten määräämien haittavaikutuskorvausten tekevän rokotteiden valmistuksesta taloudellisesti tappiollista ja vaarantavan rokotteiden tuotannon.
Toisin sanoen rokotehaitan saanut joutuu ohjelman puitteissa käräjöimään rokotusten ottamisesta määrääviä terveysviranomaisia sekä lakien noudattamista valvovaa oikeusministeriötä vastaan; mahdolliset korvaukset kustantaa veronmaksaja, rokotteen valmistajalla on vastuuvapaus. Järjestelmän järkevyys ja oikeudenmukaisuus ovat vaikeasti hahmotettavissa.
Myös Suomessa vastuu siirrettiin veronmaksajille sikainfluenssarokotteiden yhteydessä. Rokotevalmistajat edellyttivät valtioilta sopimusta, jolla ne vapautettiin haittavaikutusseuraamuskorvauksista. Valtio lupautui korvaamaan mahdolliset haittavaikutukset.
”Pandemiarokotteen hankinnan yhteydessä sovittiin kansainvälisesti yleisen käytännön mukaisesti, että rokotteen hankkinut osapuoli vastaa mahdollisia odottamattomia haittavaikutuksia korvaavan lääkevastuuvakuutuksen hankkimisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) otti Pandemrix-rokotteelle vahinkovastuuvakuutuksen
Lääkevahinkovakuutuspoolista. Narkolepsian ja rokotteen yhteyden selvittyä eduskunta hyväksyi lain (211/2013), jonka mukaan valtion varoista rahoitetaan vuodelle 2009 kohdistuvat sikainfluenssaepidemian estämiseksi annetun Pandemrix-rokotteen aiheuttamat lääkevahingot siltä osin kuin lääkevahinkovastuuvakuutuksen korvauksien enimmäissumma ylittyy.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri valmistuneet tutkimustulokset huomioidaan korvaushakemuksien käsittelyssä. Aiemmin korvauskäsittelyssä hylättyjä hakemuksia tullaan jatkossa arvioimaan uudelleen uusien tutkimustulosten valossa”
Kirjallinen kysymys (437/2014 vp) Eduskunnassa 5.6.2014
Vielä vuonna 2019 osa rokotevaurion Pandemrixista saaneista oli ilmeisesti jäänyt korvausten ulkopuolelle.
Bill Gates itse arvioi jokunen vuosi sitten antamassaan haastattelussa saavansa rokotteisiin ja rokotuksia edistäviin kampanjoihinsa sijoittamansa “hyväntekeväisyyden” takaisin 20-kertaisena. Voittosuhde kasvaa entisestään, mikäli maailman hallitukset päättävät (Gatesin rahoittaman) WHO:n suositusten perusteella pakkorokotuksista, valmistajille on myönnetty vastuuvapaus haittavaikutuksista (ei korvausmenoja) ja koska “hyväntekeväisyys”säätiöt ovat verovapaita.
Myös Bill Gates on ilmaissut, että vastuuvapaus rokotevalmistajille on tarpeen, koska rokotteissa on riskinsä, ja ettei rokotteita pitäisi edes jakaa ennen kuin vastuuvapaus valmistajille ja suoja lakisyytteiltä on myönnetty. Ehdotus kuulostaa tutulta: voitot yksityistetään, tappiot sosialisoidaan.
2-osaisen artikkelin “COVID–19: The Big Pharma players behind UK Government lockdown” ensimmäinen osa “Who controls the British Government response to Covid–19?” löytyy suomeksi sekä Avoin Mediasta että Vastavalkeasta.
Kommentti
Vuonna 2005 annettiin lintuinfluenssahälytys (H5N1). George Bushin hallitus laaditutti toimintasuunnitelman, jossa suositeltiin mm. matkustuskieltoja, eristyssulkuja (lockdown), sosiaalista eristäytymistä ja talouden sulkemista. Suunnitelmaa ei kuitenkaan otettu käyttöön, ehkä koska se sai tiedeyhteisöltä kritiikkiä osakseen tai “pandemia” tussahti liian nopeasti. Toimintasuunnitelma on sittemmin kadonnut Valkoisen talon nettisivuilta, mutta se on luettavissa arkistossa.
H5N1 oli suutari kuten myös seuraava Päivän pelko, median kohuttama sikainfluenssa – ja nyt tämä koronavirusplandemia: lintuinfluenssaan kuoli vuonna 2005 globaalisti 98 henkilöä, ja seuraavana vuonna 115 henkilöä lisää. Koronakuolleisuus näyttää olevan kausi-influenssan luokkaa.
Mitenkähän lienee… jos jolloinkin tuleekin oikea pandemia, uskooko kukaan enää asiantuntijoita, kansainvälisiä järjestöjä, mediaa ja hallituksia, toistuvien väärien arvioiden ja hälytysten jälkeen?Ei ehkä pidäkään uskoa: toistuvista mokista huolimatta samat tahot jatkovat toimiaan kuin ei mitään.
RS
Lisätty 12.8.2020 Sir Patrick Vallancen twiitti käännöksineen.
Lähde:
Beeley, Vanessa | UK Column (6.5.2020): COVID–19: The Big Pharma players behind UK Government lockdown. https://www.ukcolumn.org/article/covid–19-big-pharma-players-behind-uk-government-lockdown
Kuva: James Gillray (CC0) via Wikimedia Commons
AM 
Eristyssulku (lockdown) ei perustukaan tieteeseen vaan on poimittu 15-vuotiaan Laura Glassin koulutyönä tekemästä tietokonemallista http://ronpaulinstitute.org/archives/featured-articles/2020/may/25/the-science-behind-social-distancing/ Vau! Luottamukseni vastuunkantajiin kasvoi taas (sarkasmivaroitus).
TykkääTykkää
Civic digital identity wallet with facial biometrics and health credential launched https://www.biometricupdate.com/202006/civic-digital-identity-wallet-with-facial-biometrics-and-health-credential-launched
TykkääTykkää
Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi
Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy Maailma.net -artikkelissa.
[…] Monikansallisten yritysten tutkimuskeskuksen SOMOn taloustutkija Rodrigo Fernandez on tutkinut maailman 27 suurimman lääkeyrityksen kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2018. Hän on tunnistanut kolme yritysten finansialisoinnin kannalta merkittävää tekijää.
Ensimmäinen on taseiden kasvatus. Suurimpien yritysten talousvarannot ovat kasvaneet vuosina 2000–2018 83 miljardista dollarista 219 miljardiin dollariin. Tästä kymmenen suurimman yrityksen osuus on 135 miljardia dollaria. Lisäksi taseiden koostumus on finansialisoitunut. Käteisen ja sijoitusten osuus yrityksen varallisuudesta on suurempi kuin lääkkeiden tuottamiseen käytettävän kaluston arvo.
Toinen on osakkeenomistajien priorisointi muun toiminnan kustannuksella. Osinkojen määrä on vuosien 2000 ja 2018 välillä kasvanut 30 miljardista 146 miljardiin dollariin. Tämän ovat mahdollistaneet vähenevät sijoitukset lääkkeiden tuotantoon ja lääkkeiden hintojen korotukset. Isot lääkeyritykset maksavat tänä päivänä yhtä paljon osinkoja kuin satsaavat tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Yritykset käyttävät myös enemmän varoja osakkeiden takaisinostoihin. Takaisinostojen määrä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja se on alkanut olla yhtä suuri kuin osinkoihin menevät varat. Yleensä yrityksen odotetaan käyttävän tekemänsä voitot tuotannon ja työntekijöiden työolojen parantamiseen. Jos jotain jää yli, se jaetaan osinkoina omistajille.
Osakkeiden takaisinostot kuitenkin suuntaavat yrityksen tuloja pois omaan toiminnan kehittämisestä arvopapereiden omistamiseen ja osakkeita myyneille sijoitusrahastoille. Takaisinostoista saatuja tuloja myös verotetaan kevyemmin kuin osinkoja, minkä vuoksi myös verotuloja menetetään takaisinostojen yhteydessä. […] Yritysten varojen käyttö näiden osakkeiden hankintaan on keinotekoinen tapa nostaa osakkeiden arvoa ja sen seurauksena myös johtajien palkkioita. […] Lääkkeiden tuoton ja myynnin sijaan lääkeyritykset ovat kasvattaneet tulojaan älyllisen omaisuuden omistamisella ja monopolisoinnilla. […]
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen yritysten finansialisointi on paradoksaalisesti kasvanut entisestään. Lääkeyritykset ovat mielellään ottaneet markkinoilta saatua halpaa lainaa. Lainaa ei kuitenkaan ole käytetty oman toiminnan kehittämiseen. Tätä lainaa on ensisijaisesti käytetty osinkojen maksuun. Lääkkeiden myynnistä saadut voitot on laitettu veroparatiiseihin, joissa voittoja verotetaan kevyemmin. Maksamalla osinkoja lainarahoilla voittojen verotukselta on vältytty, ja lisäksi yrityksen velkaantumista voidaan käyttää verotuksen keventämiseen. Lääkeyritykset ovat toiminnaltaan alkaneet muistuttaa yhä enemmän sijoitusrahastoja. Ne käyttävät enemmän rahaa sijoituksiin ja sijoittajille suunnattuihin korvauksiin kuin oman toimintansa kehittämiseen. Irvokkaalla tavalla yritysten koko ja liikevaihto on kasvanut ilman, että sijoitukset oman toiminnan kehittämiseen ovat merkittävästi kasvaneet. […] jne
Lue koko artikkeli https://www.maailma.net/nakokulmat/laakeyhtiot-ovat-muuttuneet-laakkeiden-tuottajista-rahoituslaitoksiksi
TykkääLiked by 1 henkilö
Koronarokotteen haittavaikutuksista jo myönnetty vastuuvapaus AstraZenecalle, varmaan kaikille muillekin.
AstraZeneca to be exempt from coronavirus vaccine liability claims in most countries
(Reuters) – AstraZeneca has been granted protection from future product liability claims related to its COVID-19 vaccine hopeful by most of the countries with which it has struck supply agreements, a senior executive told Reuters.
With 25 companies testing their vaccine candidates on humans and getting ready to immunise hundred millions of people once the products are shown to work, the question of who pays for any claims for damages in case of side effects has been a tricky point in supply negotiations.
“This is a unique situation where we as a company simply cannot take the risk if in … four years the vaccine is showing side effects,” Ruud Dobber, a member of Astra’s senior executive team, told Reuters.
“In the contracts we have in place, we are asking for indemnification. For most countries it is acceptable to take that risk on their shoulders because it is in their national interest,” he said, adding that Astra and regulators were making safety and tolerability a top priority.
Dobber would not name the countries.
EU officials told Reuters this week product liability was among contentious points in European efforts to secure supply deals for potential COVID-19 vaccines from Pfizer, Sanofi and Johnson & Johnson.
The United States, however, already has a law to exclude tort claims from products that help control a public-health crises in the form of the 2005 Public Readiness and Emergency Preparedness, or PREP Act.
Koko juttu https://www.reuters.com/article/us-astrazeneca-results-vaccine-liability-idUSKCN24V2EN
TykkääTykkää
Mtv 19.3.2019 Junalippu, pankkikortti ja työpaikan kulkulupa talteen ihon alle? Tuhannet ruotsalaiset innostuivat arkea helpottavista mikrosiruista https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/junalippu-pankkikortti-ja-tyopaikan-kulkulupa-talteen-ihon-alle-tuhannet-ruotsalaiset-innostuivat-arkea-helpottavista-mikrosiruista/7330716?fbclid=IwAR054kpdPxdmyMHQdVmgMo8YTvrBJ_mSNUfRImF8CnWrikYD9pKHQlQuJiU#gs.ehqoie
”Riisinjyvän kokoisella, NFC-tekniikkaa hyödyntävällä mikrosirulla voidaan korvata esimerkiksi avaimia, pankkikortteja sekä matkalippuja.
Esimerkiksi Ruotsin kansallinen rautatieyhtiö SJ on AFP:n mukaan ottanut käyttöönsä järjestelmän, joka mahdollistaa matkalipun ostamisen ihon alle asennettuun mikrosiruun.
Junassa lippu esitetään konduktöörille kuin mikä tahansa matkalippu, tosin sillä erotuksella, että fyysistä lippua ei ole laisinkaan. Konduktööri tarkistaa lipun skannaamalla mikrosirun matkustajan ihon läpi.
AFP:n mukaan SJ:n palvelun on ottanut vuoden aikana käyttöönsä noin 130 ihmistä. Kaikkiaan mikrosirun itseensä on asennuttanut Ruotsissa noin 3000 henkilöä.”
TykkääTykkää
Australian hallituksen sivu (28.8.2020) terveydenhuollon ammattilaisille kertoo, että toistaiseksi on ratkaisematta korreloiko positiivinen testitulos potilaan infektoituneen tilan kanssa. Testien toimivuutta ei ole voitu tarkistaa.
”The extent to which a positive PCR result correlates with the infectious state of an individual is still being determined. Clinical resolution and in special situations, consecutive negative PCR tests in a previously positive individual are currently being used as criteria when considering release from isolation. However, this may change with increasing knowledge around SARS-CoV-2.”
ja edelleen
”There is limited evidence available to assess the accuracy and clinical utility of available COVID-19 tests.”
https://www.tga.gov.au/covid-19-testing-australia-information-health-professionals
Lopputulos: ei tiedetä, oliko koko koronaa ollenkaan vaiko vain keskivaikea flunssa, kuten ”salaliittoteoreetikot” arvioivat kun edes jotain dataa alkoi tihkua. Monasti tuntuu nykyään, että terveydenhuollon poliittinen ohjaus tulee lääketeollisuuden talibaneilta, joita tiedeuskovaiset seuraavat.
TykkääTykkää
Valtio valmistautuu koronarokotteen riskeihin: valmisteilla valtiontakuu haittojen varalle (Turn Sanomat 12.10.2020) https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5097021/Valtio+varautuu+koronarokotteen+riskeihin+valmisteilla+valtiontakuu+haittojen+varalle
”Toimiva koronarokote on vielä teoriaa, mutta Suomessa valmistaudutaan jo laajoihin rokotuksiin liittyviin riskeihin. Samalla halutaan varmistaa, että mahdollisista haitoista kärsivät saavat taloudellisen korvauksen.
Hallitus lähetti maanantaina lausuntokierrokselle lain, jonka mukaan valtio osallistuisi tarvittaessa haitoista aiheutuviin korvauksiin.
Enimmäissummaksi on esitetty 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Koronarokotteen kohdalla ehdot voivat olla kohtuuttomia
Lääkkeiden ja rokotteiden aiheuttamat henkilövahingot korvataan Suomessa lääkevalmistajien, maahantuojien ja markkinoijien ottamalla lääkevahinkovakuutuksella.
Tätä tarjoaa vain yksi yhtiö, Suomen Keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö. Se pienentää omaa riskiään ottamalla markkinoilta jälleenvakuutuksen.
Nopeasti kehitettävien ja laajasti käyttöön otettavien koronarokotteiden kohdalla riskinä kuitenkin on, että siihen liittyvät ehdot muodostuvat kohtuuttomiksi.
Lakiehdotuksen mukaan valtio ottaisi tarvittaessa osittaisen rahoitusvastuun korvauksista, jotka vakuutusyhtiö maksaisi koronarokotteen aiheuttamista haitoista.
Näitä voivat olla esimerkiksi sairaanhoitokulut, ansionmenetykset sekä tilapäiset ja pysyvät haitat.
Valtio siis ottaisi käytännössä jälleenvakuuttajan roolin. Korvaukset maksaisi kuitenkin edelleen vakuutusyhtiö.
Takuusta päätettäisiin kalenterivuosi kerrallaan, ja valtion enimmäisosuus olisi 30 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion vastuun määrä olisi enintään 300 miljoonaa euroa.
Lakiesitys on lausunnoilla ensi viikon tiistaihin. Eduskunnalle laki tuodaan viikolla 45.”
TykkääTykkää