Aro vs Reformi-studio: hylky hovissa

Pitkään odotettu hovioikeuden tuomio Ylen toimittajan Jessikka Aron sekä Panu Huuhtasen ja Tiina Keskimäen välisessä lähestymiskieltoasiassa (R 20/711) on vihdoin saatu.

Varsinainen istuntopäivä oli jo 23.10.2020 Helsingin hovioikeudessa, jolloin selviteltiin Aron käräjäoikeuden kielteisestä päätöksestä tekemää valitusta ja vastaajien vastavalitusta.

Alkuperäisessä oikeustapauksessa Ylen toimittaja Jessikka Aro vaati kahdelle Reformi-studion vetäjälle laajennettua lähestymiskieltoa vastaajia kuulematta.

Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaisi mm. sitä, että Keskimäki ja Huuhtanen eivät saisi olla julkisissa tilaisuuksissa tai julkisilla paikoilla, mikäli Aro olisi läsnä. He eivät saisi myöskään oleilla digitaalisissa julkisissa – esim. sosiaalisen median – tiloissa, joissa Aro oleskelee. Myös Aroa koskevien tai Aron kirjoittamien artikkelien kommentointi sisältyisi kiellon piiriin.

Aron vaatimuksia voi kuvailla vaatimuksiksi kritiikinsuojasta ja ennakkosensuurista.

Aro vaati myös nimensä mainitsemiskieltoa. Käräjäoikeus oli jo hylännyt vaateet:

Perustuslain 12§:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus [johon] sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä

Tällaiset kiellot eivät olisi perustuslain nojalla edes mahdollisia

Helsingin käräjäoikeuden tuomari Simo Kolehmainen (tapaus R 19/8707, tuomio 20/67)

Hovissa hylätty

Myös Helsingin hovioikeus katsoo – aivan oikein – että verkossa julkaistavien Aroa koskevien viestien sisältöä ei voida rajoittaa etukäteen, koska se olisi perustuslain vastaista ennakkosensuuria.
Helsingin hovioikeuden tiedote 10.12.2020
Tuomion perusteluissa todetaan oikeusohjeiden määrittävän, ettei ole kohtuullista määrätä mitään yleisluontoista, rajaamatonta lähestymiskieltoa.
Edelleen hovioikeus arvioi, ettei ole aihetta olettaa Keskimäen tai Huuhtasen tekevän Aron henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvaa rikosta.
Nimen mainitseminen ei ole yhteydenottoa lain edellyttämällä tavalla.
Hovioikeuden käsityksen mukaan lähestymiskieltolain nojalla ei kuitenkaan voida asettaa ennakolta rajoituksia seurata henkilön toimintaa tai häntä koskevaa tietosisältöä sosiaalisessa mediassa tai internetissä.
Helsingin hovioikeuden ratkaisu, Nro 1716 (Diaarinumero R 20/711)

Vielä ei ole tiedossa, aikooko Aro hakea kritiikinsuojavaateelleen valituslupaa seuraavalta – ja viimeiseltä mahdolliselta – oikeusasteelta, korkeimmalta oikeudelta.

Vaihtoehtomedian toimijoiden Toimittajaliitto kommentoi Aron kertoneen hovioikeudenkäynnin alla tehneensä kustannussopimuksen uudesta kirjasta, jonka aiheena ovat hänen lukuisat eri ihmisiä vastaan käymänsä oikeudenkäynnit.


Järjestelmällinen häirintä ja maalittaminen…

Lainsäädännön arviointia” on valtioneuvoston tuore julkaisu, jossa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomari Mika Illman pohjustaa eri näkökohtia, joita valmisteilla olevaa maalittamislainsäädäntöä muovattaessa tulee huomioida. Illman kirjoittaa mm. sananvapauden suojan merkityksestä:

Sosiaalisen median lukeminen, viestien jakaminen ja muun sisällön luominen ovat perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden käyttämistä. Sananvapauteen sisältyy paitsi oikeus ilmaista ja julkistaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä, myös oikeus vastaanottaa niitä.

Sananvapauden ensisijainen tehtävä on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteen muodostaminen, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Sananvapauden suojaan liittyy myös vahvana pääsääntönä oikeus anonyymiin ilmaisuun.

Laissa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) annetaan tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä muun muassa tilanteisiin, joissa tietoja levitetään verkossa. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan lakia sovellettaessa viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että sananvapaus voi koskea myös loukkaavien, järkyttävien tai häiritsevien ajatusten tai ideoiden esittämistä. Tässä oikeuskäytännössä on myös katsottu, että sananvapauden rajat ovat laajimmat osallistuttaessa julkiseen ja yleistä mielenkiintoa herättävään keskusteluun. Tällöin on myös sallittua turvautua jossain määrin liioitteluun ja provokaatioon.

Valtioneuvoston selvitys 2020:3 (s22–23)

Kuva: YLE, geralt, GDJ via Pixabay, IAEA Imagebank (CC BY 2.0) via Wikimedia Commons. Kuvanmuokkaus Johanna L

17 comments

  1. Kotimaisten kielten keskuksen tulkinnat suomenkielestä sitoo tuomioistuinta.

    Varsinkaan rikoslaissa ei saa olla mitään ansoja.

    2. Kotimaisten kielten keskuksen tulkinnat suomenkielestä sitoo tuomioistuinta.

    Kotimaisten kielten keskus on kertonut otsikoista näin:

    Otsikot ojennukseen
    Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä
    tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy
    myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti
    yleiskuvan jutusta.
    http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2483  

    Vainomisesta on säädetty rikoslain 25 luvussa ”Vapauteen kohdistuvista rikoksista”

    Joten vain sellainen vainoaminen on rikos, joka täyttää myös ”vapauteen kohdistuvasta rikoksista” tunnusmerkistön. 
    Youtube videon tekeminen ei ole ”rikos vapautta vastaan.”

    KKO:2014:7

    17. Rikoslain 3 luvun 1 §:n esitöiden mukaan
    rikosoikeudellinen «laillisuusperiaate» tarkoittaa muun muassa sitä,
    ettei tuomioistuin rangaistussäännöstä soveltaessaan saa mennä lain
    kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää tai korjata lakia
    analogiapäätelmään turvautumalla. Tuomioistuin ei saa poiketa
    lakitekstin yleiskielen mukaisesta tai juridis-teknisestä merkityksestä.
     Lainsäätäjän käyttämät käsitteet, niin kuin myös konkreettisen
    tapauksen ja abstraktin oikeusnormin vastaavuuden toteaminen,
    edellyttävät soveltamistilanteessa lainkäyttäjän tulkintaa.
    Laillisuusperiaatteen tavoitteena on taata oikeusturvan ja ennakoitavan
    laintulkinnan toteutuminen (HE 44/2002 vp s. 29 ja 34).

     http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140007?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    Tykkää

    • ”edellyttänyt, että lopputulos on yhteneväinen kulloinkin kyseessä olevan rikoksen ydinolemuksen kanssa.”

      Youtube videon tekeminen ei ole ”rikos vapautta vastaan.”

      KKO:2014:7

      18. Korkein oikeus on katsonut käsitteiden tulkinnan olevan välttämätöntä ja oikeutettua myös yksittäisiä rikostunnusmerkistöjä sovellettaessa edellyttäen, että tulos on sopusoinnussa tunnusmerkistöstä ilmenevän, rangaistusuhalla tavoitellun suojan tarkoituksen kanssa ja että lopputulos on kohtuudella tekijän ennakoitavissa (esim. KKO 2013:55, KKO 2013:12, KKO 2004:46 ja KKO 2002:11). Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään tuonut esiin säännösten tulkinnan välttämättömyyden, asettanut hyväksyttävälle tulkinnalle samansisältöisen teonhetkisen ennakoitavuuden vaatimuksen ja edellyttänyt, että lopputulos on yhteneväinen kulloinkin kyseessä olevan rikoksen ydinolemuksen kanssa (esim. C.R. v. Iso-Britannia 22.11.1995 kohta 34 sekä Jorgic v. Saksa 12.7.2007 kohta 109).

      http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140007?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

      Tykkää

  2. Kunnianloukkaus on säädelty rikoslaissa niin epäselvästi julkisuuden henkilön osalta, että sitä ei tulisi soveltaa lainkaan.

    Perustuslakivaliokunta on katsonut ratkaisussaan PeVL 54/2002, että ”hyvä tapa” on liian epäselvä ja epätarkka määritelmä, sellaisella ei voida rajoittaa sananvapautta.
    PeVL 54/2002 vphttps://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164863/Tapio%20Puurunen%20lopputy%C3%B6%20lopullinen%202016.pdf?sequence=2

    Wikipedia:Hyvä tapa tarkoittaa oikeustieteessä vakiintunutta, perustelluksi katsottua käytäntöä, joka pohjautuu vallitseviin arvostuksiin.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_tapa

    Julkisuuden henkilön osalta kunnianloukkaus on kyseessä vain, jos ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.”

    Myös käsite ”hyväksyttävä” pohjautuu vallitseviin arvostuksiin, joten myös se on liian epäselvä ja epätarkka määritelmä. 
    Siksi kyseistä kunnianloukkaussäädöstä ei tulisi soveltaa lainkaan.
    Säädös ei täytä laillisuusperiaateen perusedellytyksiä.
    Laillisuusperiaatteeseen kuuluu täsmällisyysperiaate eli epämääräisyyskielto. Säädettäessä teko rangaistavaksi on laista täsmällisesti ja yksiselitteisesti ilmettävä, mikä se teko on, joka säädetään rangaistavaksi.

    KÄSITEELLÄ ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” on 95 eri kombinaatiota.

    Julkisuuden henkilön osalta kunnianloukkaus on kyseessä vain, jos ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.” 

    Suomen kielitoimiston sanakirjan mukaan sanalla ”selvä” on ainakin 19 eri merkitystä. 

    Suomen kielitoimiston sanakirjan mukaan sanalla ”hyväksyttävä”on 5 eri merkitystä. 

    Yhteensä kombinaatioita käsitteellä on yhteensä 19*5=95 kpl. Eli jokainen voi ymmärtää käsitteen eri tavalla.  

    Joten laista ei täsmällisesti ja yksiselitteisesti ilmene, minkälainen teko on rikos. Joten säädös on laillisuusperiaatteen vastainen, eikä sitä siksi saa soveltaa. Käsite mahdollistaa varsin mielivaltaisen tulkinnan.
     

    Wikipedia:

    Täsmällisyysvaatimus
    Oikeustieteessä on johdettu legaliteettiperiaatteesta myös niin sanottu täsmällisyysvaatimus eli epämääräisyyskielto. Säädettäessä teko rangaistavaksi on laista täsmällisesti ja yksiselitteisesti ilmettävä, mikä se teko on, joka säädetään rangaistavaksi.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate  

    Liked by 2 people

  3. Kuinka jumalavit tärkeänä itseään ja kotkotuksiaan pitää ihminen, joka hakee oikeusasteilta suojaa häneen kohdistuvaan kritiikkiin. Eikö tuomioistuimilla nyt ole muka mitään muuta käsiteltävää? Kaikenlaisten oikeiden asioiden käsittelyt sen kun venyy ja paukkuu tässä maassa, niin että EIT on antanut tästä Suomelle useita huomautuksia. Aron itsekritiikistä käräjöinnin suhteen olisi kyllä hyötyä, mutta sitä lienee turha odotella.

    Tykkää

    • Aro on _kokenut_ kärsineensä — ja kaiketi kokee edelleen — tekstisisältöihinsä kohdistuneesta kritiikistä, joten hän lienee ajatellut kohtuulliseksi vaatia toimenpiteitä&lakimuutoksia, joilla turvataan hänen mielenrauhansa ja estetään jo ennakolta kaikenlainen arvostelu?

      Kyllä Arolla on laillinen oikeus kampanjoida ja lobata haluamiensa lakien&lakimuutosten puolesta.

      Ja onhan eduskunnan ja hallitusten suunnaltakin perustuslakia tallottu mennen tullen.

      Muilla on sitten vastaavasti oikeus ajatella toiminnasta mitä haluavat.

      Tykkää

    • No, tosiasiassahan ei tiedetä varmasti kuka Aron satoja tuhansia olevat oikeudenkäyntikulut maksaa. Yle ei vastaa kyselyihin, ei edes hallintoneuvoston jäsenen taholta tuleviin. Itsekin kysyin Yleltä asiasta, haluten myös tietää koskeeko sama etuisuus kaikkia Ylen työntekijöitä ja miltä momentilta maksuja tehdään, jos Yle on kustantava taho.

      Toisaalta Aro itse ei oikeudenkäynnissä osannut/halunnut vastata, missä hän on töissä, joten lähestymiskieltoa ei senkään takia oikein voi määrätä; laki edellyttää että lähestymiskielto on tarkkarajainen (kielletyt paikat, ketä koskee, etäisyys kiellon kohteeseen, aikaraja eli kieltoa ei voi määrätä lopun ikää kestäväksi — ellei nyt sitten sarjamurhaajalle).

      Jospa KO:ssa selviää. Sitä odotellessa.

      Tykkää

  4. Eli onko tämä nyt osa sitä veronmaksajille mainostettua oikeusvaltion avoimuutta ja läpinäkyvyyttä mikä on korulauseissa päivänselvää?

    Tykkää

    • Paha sanoa kun Yle ei vastannut 😉 Joutuu arvailemaan 😀

      Onhan mahdollista,, että Yle toimii vain kauttakulkutahona — jolloin Ylellä olisi gag order päällä — ja että maksaja on jokin kolmas taho kuten Nato, Hybridiosaamiskeskus, brittien troliverkosto Integrity Initiative tai muu vastaava instanssi.

      Liked by 1 henkilö

    • Sanoisin että helppoa niille, joilla on käytännössä rajattomasti rahaa ja jotka nähtävästi käyttävät vain Aroa välineenä. Mutta hankalaa monelle muulle.

      Siis vaikka Korkein oikeus ei antaisikaan valituslupaa, niin taustatahot onnistuvat tämän ja muiden vastaavien oikeusprosessien kautta muodostamaan Keskimäelle ja Huuhtaselle merkittävän hinnan eli ”rangaistuksen” sananvapauden käytöstään (joillekin muillekin pelotteeksi?). Etenkin kun (näin oletan) taloudellisesti melko pienen kokonaistuen suomalaisilta viime mainitut saavat.

      Tykkää

      • Aro vs Reformi-studio –tapauksessa vaikka korvauksia ymv. ei määrättykään, on se aika- ja työmäärä melkoinen, jonka Huuhtanen & keskimäki ovat joutuneet puolustuksensa ja vastavalituksien laatimiseen käyttämään. Työmäärä luonnollisesti vie aikaa muulta toiminnalta.

        Kyllä se pelote-vaikutus on tullut esiin moneen kertaan, esimerkiksi brittien trolliverkosto Integrity Initiativen asiakirjoissa.

        Kuten Aro & Jantunen vs Juha Molari -artikkelissa kommentoin:

        […] Henkilökohtainen vaikutelmani ei sulje pois yhteiskunnan kannalta ilkeämpää mahdollisuutta. Ei ole mikään pikku asia perusoikeuksien kannalta, että toimittajien vainon (ja Venäjän disinformaation) torjumisella perustellen sananvapautta rajoitetaan monella eri tapaa.

        Ison-Britannian trolliverkostoon kuuluvan Valtiotaidon instituutin (Insitute for Statecraft) alaisen Integrity Initiativen yhteistyökumppanina listaama ajatushautomo (Center for European Policy Analysis, CEPA) on julkaissut – samana päivänä, 16.10.2020, jona Helsingin käräjäoikeuden päätös tuli – Edward Lucasin kirjoittaman Reflections from Münich -artikkelin, jossa Lucas toteaa olevan väärä ja heikko asenne vaatia tasapuolisuutta uutisoinnissa, ja vastustaa sensuuria sillä perusteella, että se on epäamerikkalaista ja epädemokraattista; sellainen asenne on laiska ja vie tappioon.

        Lucas tunnustaa kannattavansa normatiivista lähestymistapaa, jolla muutetaan ihmisten käyttäytymistä. Eräs keino on ”pehmeän kohteen suojelu” (soft-target protection). Lucas nostaa esimerkiksi suojelusta Jessikka Aron (oikeudenkäynnit) kirjoittaen:

        ”Suomessa on nyt käytössä toimenpiteitä, joilla [toimittajiin, ajatushautomolaisiin, aktivisteihin, akateemikkoihin ja muihin kohdistuvan] vainon uusiutuminen estetään. Nämä toimenpiteet toimivat pelotteena myös tulevia hyökkäyksiä vastaan.

        Muut maat voivat – ja niiden pitäisi – tehdä samoin.”

        CEPA | Edward Lucas: Reflections from Münich (16.10.2020)

        Aron ja Jantusen oikeudenkäynnissä ei siten – näin lienee luvallista päätellä – välttämättä ole ollut kyse koetusta vainosta tai kunnianloukkauksesta, vaan halusta luoda pelote, jolla rajoittaa niiden sananvapautta, joiden mielipiteitä Virallisen Totuuden edustajat eivät halua esille.[…]
        https://avoin.media/2020/10/19/vainokarajien-tuomio-rajoitettu-sananvapaus/

        Tykkää

    • Kiitos kiitoksista T.Moilanen.

      Vapaamedian tehtävä on valottaa vallanmedian uutisoinnissa pimentoon jääviä aiheita ja näkökulmia.

      Tykkää

  5. Onko J. Aron oikeudenkäyntikulujen maksajana ehkä Pentagon ? Hänen toimintatapansa ja puhetyylinsä vaikuttavat sodan valmistelulta. Suomeen voivat vieraan maan joukot lännestä saapua kutsumatta. Mitähän varten ?

    Tykkää

    • Onko Aron oikeudenkäyntikulujen maksaja Pentagon? En osaa vastata tuohon.

      ——–
      Ne, jotka ovat seuranneet näitä Vainokäräjät-sarjan oikeudenkäyntiselostuksia AvoinMediassa ovat saattaneet huomata, että Aro vs Reformi-studio -keissin hovioikeuden ratkaisu kumoaa osittain Aro & Jantunen vs Juha Molari –keissin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut.

      Tykkää

  6. Heh. Molari kirjoittaa blogissaan: ”virallista tietoa, että viime vuosina meikäläinen tavallinen suomalainen on aiheuttanut hälytyksen, jossa seurantaan ovat ottaneet osaa: poliisi, SUPO, KRP, Puolustusvoimien Ulkomaatiedustelun vastavakoilu, Valtioneuvoston Tilannekeskus, Valtakunnansyyttäjä.
    Melkoinen virkakoneisto on tätä trolli-casea hoitanut. Katseleekohan nämä asianosaiset virkahenkilöt itseään koskaan peilistä silmiin.. vai väistävätkö omaa katsettaan..

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle riikkasoyring Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s