lääkärin kirjoitussarja ”Koronadystopia” jatkuu pohdiskelulla maskituksen mielettömyydestä. Koronadystopia vol 1: Primum non nocere poistettiin Uuden Suomen blogialustalta alle vuorokaudessa. Vol puolentoista, koronakulukeskustelun tuotannontalouden professorin kanssa Puheenvuoro-sensori on jättänyt polttamatta.

Ville-Veikko Elomaa

Johdanto sosiologiaan

Kun kaksi toisilleen vierasta ihmislajin edustajaa kohtaa vaikkapa kahvilassa, niin todennäköisesti nämä lajitoverit tulevat mainiosti juttuun keskenään. Mikäli nämä yksilöt lyöttäytyvät samalla tavalla pukeutuviin ryhmiinsä, niin eri ryhmät alkavatkin pitää toisten ryhmien edustajia erilaisina ja ehkä vähän pelottavinakin. Varsinkin, jos eri tavoin pukeutunut yksilö kohtaa suuremman vieraan ryhmän, voi alkaa ilkeily, joka voi johtaa jopa epämiellyttävään fyysiseen kontaktiin. Tämän vuoksi sanotaan, että ”joukossa tyhmyys tiivistyy”, vaikka sillä ei todennäköisesti olekaan mitään tekemistä keski-ikäisen ja vaaleaihoisen Jouko-miehen kanssa.

Eläimellistä menoa

Ihmislajin puolustukseksi on sanottava, että muut eläinlajit toimivat samalla tavalla, jopa kanat. Entisenä, pienimuotoisena onnellisten luomukanojen farmarina voin henkilökohtaisesti todeta, että kanat ovat yhtä fiksuja kuin ihmiset. Tai oikeastaan kanat ovat vähän fiksumpia. Kanoilla kun ei ole ns. älyä, joka sumentaisi vaistojen toiminnan. Kana toimii aidosti vaistoillaan, kun taas ihminen ei tajua toimivansa vaistoillaan – vaikka ihmisen on sanottu olevan älykäs. Paradoksaalista, outoa suorastaan.

Laumaeläimen joukkopsykoosi

Ihminen on laumaeläin. Ja nyt pyydän heti anteeksi kaikilta eläimiltä, että kutsun ihmistä teidän kaltaiseksenne. En haluaisi häpäistä teitä, mutta kyllä, on hyväksyttävä se tosiasia, että ihminenkin on eläin. Ihminen on vain sikäli tyhmempi, ettei yleensä muista olevansa, koska äly sokaisee tämän olennon. Hän luulee tekevänsä tietoisia päätöksiä, mutta oikeasti nuo älyn pintaan tuomat päätökset on tehty paljon syvemmällä, vaistojen kerroksessa. Näitä vaistoja on helppo manipuloida, kunhan sen taitaa.

Eikä tämä ole mikään ”salaliittoteoria”, vaan aivan tavallista psykologiaa. Samaa harrastetaan meidän kaikkien iloksi mainonnan ja tiedottamisen saralla, aivan joka päivä – ette edes huomaa sitä, koska sitä tapahtuu koko ajan. Eräs kuuluisimpia tämän aiheen uranuurtajia oli ranskalainen sosiaalipsykologi ja sosiologi Gustave Le Bon (1841–1931). Hän esitti mm. ihmisten laumakäyttäytymisestä ja joukkopsykologiasta teorioita, joita nuorten vieraantumisesta ja syrjäytymisestä väitellyt kasvatustieteen tohtori Juha-Mäki Ketelä lyhyesti esittelee sivuillaan.

Le Bonin mukaan ihmiseen voimakkaimmin vaikuttavat ulkoiset voimat ovat:

• Vetoomus primitiivisiin vaistoihin: ”taistele tai pakene”
• Ryhmäpaine: ”teen kuten muut, pelkään erottuvani joukosta”
• Auktoriteettiusko: ”teen noin, koska tuo varmasti tietää paremmin”

Netti on vielä sensuurivapaasti pullollaan tarinoita joukkopsykoosikäyttäytymisestä.

Lapsellinen muuttuu aikuiselliseksi

Jokainen meistä on ollut osa ryhmäkäyttäytymistä, johon yllä mainitut voimat ovat vaikuttaneet – jos ei muuten, niin ainakin koulussa. Kaikki muistavat, miten jokainen uusi muotivaate tai -lelu piti saada ja kuinka onnettomalta tuntuikaan, jos jäi ilman. Koki jäävänsä ryhmän ulkopuolelle, ja sitähän ei kukaan halua! Kukapa olisi halunnut erottua joukosta: silloin on riski joutua kiusatuksi. Kouluaikoina ajattelin, että kyseessä on vain lapsille ominainen, lapsellinen käytös. Olen tässä suhteessa erehtynyt. Lapsi kyllä kasvaa aikuiseksi, mutta lapsellinen käytös ei häviä, se vain muuttuu ”aikuiselliseksi”. Ryhmästä ei aikuisenakaan saa erottua.

Koulukiusaamisesta työpaikkaväkivaltaan

Kiusaamisesta on hyvä esimerkki eduskunnasta – meidän kansakuntamme näyteikkunasta! Suomenmaa otsikoi marraskuussa: ”Eduskunnan istunnossa outo maskihässäkkä – Rinne ojensi terveyssyihin vedonnutta edustajaa” Yksi kansanedustajista ei halua pukeutua samalla tavoin kuin muut, ja siitähän on some-maailma ollut riemuissaan – toverit, kansanedustajat paheksuvat. Suurin osa noudattaa suurta hygienian oikeaoppisuutta eli maskia!

Maskeja saa nykyään kaupasta eri versioina: on erilaisia malleja ja värejä, ja saahan sellaisen rakentaa ihan itse kotonakin, niksilehdestä löytyy varmasti itselle sopiva malli. Ja onhan se nyt muodikasta kulkea joka paikassa maski naamalla, ja onhan se kaikilla muillakin ihan Pariisia ja Pekingiä myöten. Sitä paitsi, jos kaikki sitä muualla maailmassa käyttävät, niin onhan siitä oltava jotain hyötyä. Eiväthän kaikki voi olla tyhmiä tai väärässä yhtä aikaa? Eiväthän?

Järjetöntä menoa

Joukkopsykoosi ja toisten matkiminen ei perustu järkeen vaan tunteeseen, mikä tekee siitä useammin vaarallisen kuin hyödyllisen ilmiön. Ja tässä karmea totuus teille, hyvät lukijani: edellä mainittu yksittäinen kansanedustaja ilman maskia on enemmän oikeassa kuin väärässä, kun tutkitaan raakaa tieteellistä tietoa. Eikö olekin ärsyttävää, kun median ja somen haukkuma kansanedustaja onkin oikeassa ja muut väärässä? Eikös se mennytkään niin, että ”…kun minusta tuntuu siltä, ja tuo kaverikin tuossa on samaa mieltä… niin me olemme oikeassa, ja se yksilö väärässä”?

Kevään maskiskandaali

Keväällä 2020 professor emerita Marjukka Mäkelä teki sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä tieteellisen katsauksen maskien tehosta. Mäkelä on ansioitunut tieteen tekijä, ja häntä on kuvailtu tiedepiireissä lahjomattomaksi naiseksi. Hän toimii Kööpenhaminan yliopistossa näyttöön perustuvan lääketieteen asiantuntijana. Hänen loppupäätelmänsä oli selkeä:

Laboratorio-olosuhteissa käytännössä kaikkien kasvosuojusten on todettu ainakin jossain määrin vähentävän mikro-organismien leviämistä hengitysilman mukana.

Koska suurin osa kasvosuojuksista ei suojaa käyttäjäänsä tartunnalta, epidemian leviämisen ehkäisemiseksi kasvosuojusten käytön tulisi olla sekä riittävän laajaa että ohjeistuksen mukaista.

Toisaalta toteutetun järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen perusteella loppukeväästä 2020 saatavilla olevan tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon.

Hengityssuojukset aiheuttavat myös aina hengitysvastusta, mikä voi aiheuttaa riskin suojuksen käyttäjälle tilanteessa, joissa käyttäjällä on hengitykseen vaikuttava tilapäinen tai pitkäaikainen sairaus.

Jotta väestön kasvosuojusten käytöllä olisi mahdollista ehkäistä, edes pienessä määrin, COVID-19-taudin leviämistä, se edellyttäisi lähes kaikkien ihmisten käyttävän kasvosuojuksia julkisilla paikoilla tai ainakin tilanteissa, joissa ensisijaisia keinoja leviämisen ehkäisemiseksi ei voida taata.

Lisäksi suojainten käytön tulisi olla tarkoituksenmukaista ja hygieenistä, sillä väärällä käytöllä on katsottu olevan jopa kohonnut riski tartuntojen leviämiselle.

Julkaisupalvelu Valto | Valtioneuvosto (29.5.2020)
Selvitys väestön kasvosuojusten käytöstä COVID-19-epidemian leviämisen ehkäisyssä

Suomeksi sanottuna, maskien käytöstä ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä infektioiden estämisessä. Piste! Asiat eivät muuksi muutu tämän suhteen, vaikka sen miten kääntäisi. Tilaaja vain ei tainnut olla loppupäätelmään tyytyväinen ja tilasi toisen, samoihin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan selvityksen, jonka loppupäätelmänä yhtäkkiä meillä on kovimmat huutajat Arkadianmäellä olleet vaatimassa maskipakkoa.

Helsingin Sanomien maksumuurillisen artikkelin ”Kaksi maskitutkimusta antoi eri tulokset suojien hyödystä, vaikka aineisto oli sama – professori selittää, miten tämä on mahdollista” alaotsikko kertoo:

Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä tilaama selvitys on emeritaprofessori Marjukka Mäkelän mukaan edelleen pätevä. Arvioissa on tarkasteltu tartuntariskiä kahdesta eri näkökulmasta.

Harju, Jukka | HS.fi 31.7.2020

YLEn otsikko 6.10.2020 kertoo: ”Ohjeet kasvomaskien käytöstä tiukkenevat”. Ilmeisen harmittavasti ”…vahva maskisuositus ei mahdollista sakkoa”. Onneksi pientä onnistumistakin päästään kokemaan: ”… mutta asiakas voi jäädä ilman palveluja”.

Tässä ”tutkimuksessa” tutkijaryhmä käyttää samaa aineistoa kuin professori Marjukka Mäkelä, mutta muuntaa matemaattisesti kahta rct-työtä, koska näissä maskittomien ryhmässä merkittävä joukko käytti ainakin osan aikaa maskia. Tällä saatiin laskennallisesti aikaan ”selvä” muutos rct-töiden meta-analyysiin ja vedettiin johtopäätös maskien merkittävästä hyödystä.

Työtä on kritisoitu tiedon manipuloinnista tavalla, joka ei ole sopivaa. Julkaisun kommenttiosastossa eräs arvostelija vaatii vetämään koko julkaisun pois lehdestä väärin tehdyn tutkimuksen johdosta:

^{Toimitus huomauttaa *} Kerrataas vielä sen alkuperäisen, professori Mäkelän toukokuisen tutkimuksen loppupäätelmät: ^*

Asiakas on aina oikeassa, vai onko?

Tämä on oiva esimerkki siitä, miten tiede ei ole absoluuttinen totuus vaan suhteellista, haluttu lopputulos saadaan tilastoja sopivasti tarkastelemalla. Mielipiteellä ja toivotulla lopputuloksella on vaikutus tieteen tulkintaan. Eli ”sitä saa mitä tilaa”. Tämä tieteen korruptoituneisuus on noteerattu myös muualla maailmassa varsinkin vuoden 2020 aikana.

^{Toimitus huomauttaa *} Kirjoittajan viittaama, marraskuussa BMJssä julkaistu, englanninkielinen tutkimus ”Covid-19: politisointi, ’korruptio’ ja tieteen tukahduttaminen” otsikoi tiivistyksensä yksiselitteisen lohduttomasti: Kun hyvä tiede on alistettu lääketieteellis-poliittiselle kompleksille, ihmisiä kuolee (When good science is suppressed by the medical-political complex, people die). ^*

Maskit on selkeästi haluttu viranomaisten puolesta kansalaisten käyttöön, vaikka maskipakon tai -suosituksen määrääminen perustuu vaillinaiseen tieteelliseen näyttöön. Viranomaiset syyllistyvät maskipakkoa määrätessään absurdiin pseudotieteellisyyteen – eli suuresti parjaamansa vaihtoehtoisen lääketieteen metodeihin. Paluu lääketieteen keskiaikaan alkaa häämöttää.

Yksinkertainenkin katsaus lääketieteen pyhimpään tietokantaan eli Cochrane review:hin paljastaa, ettei maskeista ole tieteellistä näyttöä.

Maskien oikea käyttö

Kuka muistaa vielä, miten maskeja tulisi käyttää? Tässä joitain THLn maskiohjeiden muistilistan kohdista:

• Varaa käyttöösi niin monta maskia kuin päivän aikana tarvitset.
• Pese tai desinfioi kädet ennen kuin asetat uuden tai puhtaan maskin.
• Varmista, että maski asettuu tiiviisti kasvoille ja peittää suun, nenän ja leuan.
• Älä koske maskiin tai siirrä sitä leuan alle tai otsalle käytön aikana.
• Jos kosket maskia käytön aikana, pese tai desinfioi kätesi ennen koskemista ja sen jälkeen.
• Älä aseta käytettyä maskia uudelleen kasvoille.
• Vaihda maski uuteen, jos se kostuu tai likaantuu.
• Poista maski puhdistetuin käsin tarttumalla sen nauhoista. Älä koske maskin ulkopintaan poistaessasi sitä.
• Pese tai desinfioi kädet maskin poistamisen jälkeen.

Oletteko hyvät aikuiset seuranneet, miten ihmiset maskeja käyttävät? Samaa maskia käytetään pitkin päivää, välillä maski löytyy leualta, sitä räpelletään sormin ja sitten sormet löytyvät kaupan hyllyiltä. Osa käyttää samaa maskia viikkotolkulla aina ihmisten ilmoilla ollessaan – välttääkseen pahan silmän. Työpaikoilla yksinään työskentelevä kulkee maski naamalla, ja kun tulee ruokatauko, ollaan porukalla syömässä ilman maskeja. Yksinäisiä mopoilijoita, autoilijoita ja kävelijöitä kulkee tyylikkäästi maski naamalla. Mitä ihmettä tapahtuu?

Kuten professori Mäkelän selvityksessä sanotaan, väärä maskin käyttö saattaa jopa lisätä taudin leviämistä, eikä edes oikea käyttö varmuudella hyödytä ketään muuta kuin maskivalmistajia. Miksi ihmeessä maskeja määrätään? Ilmiselvästi ne tieteellisesti tarkastellen ovat, kauniisti sanottuna: hyvää tarkoittavaa hölmöilyä.

Maskien tärkein tehtävä on
muistuttaa ihmistä vaarasta.
Miten muuten tavallinen kansalainen enää huomaisi koko ”epidemiaa” normaalissa arjessaan?

Lakien kunnioitus rapisee

Typerät ja ihmisen älyä aliarvioivat säännöt saavat kaikki muutkin annetut säädökset menettämään uskottavuutensa. Annetuissa ohjeissa – varsinkin sitovissa säännöissä ja erityisesti pakkolaeissa – pitää olla vahva tieteellinen näyttö eikä mikään propagandatemppu tai mielipide: ”Minusta tuntuu, että maskeista on hyötyä, kun kaikki muutkin niitä käyttävät.” Koko maskilogiikka on suoraan sosiologi Le Bon mietteistä: toimimme näin, koska auktoriteetti niin sanoo ja koska muutkin niin tekevät. Eikä toiminnalle tarvitse löytyä järkeviä perusteluita.

Laboratorio on kaukana arkielämästä

Te voitte käyttää matemaattisia malleja laboratoriossa, ja ne toimivat. Elämä on kuitenkin erilainen ja monimutkaisempi kuin koeasetelma yliopistolla. Yritysjohtajat antavat potkut sellaiselle työntekijälle, jonka ansiosta yhtiön rahoja menee 20 miljardia hukkaan. Meidän päättäjiemme onneksi me kansalaiset annamme tuollaisen pikku lipsahduksen anteeksi.

Noiden matemaatikkojen ja virologien ansiosta yhteiskunta maksaa 20 miljardia euroa ylimääräistä rahaa, ja se on pois teidän jokaisen taskusta ja elintasosta ennemmin kuin huomaattekaan. Ja se, mikä piti olla kertaluonteinen tapaus kriisin hetkellä keväällä 2020, aiotaan yleisön pyynnöstä toteuttaa uudelleen keväällä 2021.

Otetaan lisälainaa, todennäköisesti sama 20 miljardia. ”Rahaahan tulee seinästä”, sanoo lapsikin. Samalla tuhotaan keskiluokka ja yrittäjät Suomesta. Jatketaan vain lockdown-tilaa ja puristetaan kansa kuiviin.

Politiikkaa vai tiedettä?

Tiede ei ole uskonto. Tiede ei ole politiikkaa. Tai ei pitäisi olla, mutta viime vuosi osoitti aivan muuta. Käsien pesulla voi Cochrane-artikkelien mukaan olla matala/keskitason hyöty virus-infektioiden välttämiseksi, mutta maskeilla ei. Tosin suurempikokoisia ja hyvin suunniteltuja RCT-tason tutkimuksia (randomized controlled trial eli satunnaistettu vertailukoe) tarvitaan lisää, ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä voidaan vetää.

Kohorttitutkimukset (epidemiologinen altistelähtöinen tutkimus) ovat tällä hetkellä ainoita maskeja suosivia lähteitä, mutta niissä on hyvin paljon aukkoja ja statistista kikkailua eli always take observational studies with a pinch of salt (eli oleta havaintotutkimuksiin aina vähän maustetta mukaan, toim.huom).

Valtakunnallisilla tasoilla emme näe selvää hyötyä maskien käytöllä. Käytämmekö niitä väärin? No varmasti käytämme! Mutta auttavatko ne edes oikein käytettynä? Siitä meillä ei ole kliinisesti merkittävää dataa.

Maskien käytöllä 67 RCT-tutkimuksen perusteella ei ole statistisesti saatu kliinisesti merkittävää vaikutusta virusinfektioiden ehkäisyssä. Tutkimusten taso on tosin heikkoa/keskitasoa, eli niistä ei voida vielä vetää liian vahvoja johtopäätöksiä kliinisen tarkkuuden osalta. Tämän parempaa tietoa meillä ei kuitenkaan ole.

Personal protective equipment (PPE) eli kansankielellä suojavaatetus ei sekään merkittävästi paranna infektioiden ehkäisyä johtuen (todennäköisimmin) siitä, että suojavaatetusten poistaminen ja päälle laittaminen sekä niiden kanssa hankalampi työstäminen lisäävät riskiä kontaminoitua, vaikka vaatetus muuten suojaisikin.

Kuuden RCT-tason meta-analyysin perusteella N95-maskit eivät anna merkittävästi suojaavaa vaikutusta kirurgisiin maskeihin nähden:

Luettelo merkittävistä tieteellisistä julkaisuista maskeihin liittyen vuodelta 2020 ja lyhyt kommentti niiden annista

Face masks considerably reduce COVID-19 cases in Germany (22.12.2020)
Timo Mitzea, Reinhold Kosfeldb, Johannes Rodec and Klaus Wälde – Edited by Andrea Rinaldo, École Polytechnique Fédérale de Lausanne, Lausanne, Switzerland, and approved November 10, 2020 (received for review July 28, 2020)

Saksalainen tutkimus, joka käytti matemaattista mallia vertaillessaan Saksan eri alueita ja näki maskeissa olevan paljon hyötyä erityisesti yhdessä kaupungissa, jossa tosin samaan aikaan tehtiin muitakin rajoitustoimia. Tutkimus ei täytä korkean luotettavan tiedon tasoa, ja sen tuottama informaatio on altis useille virhearvioinneille, koska kyseessä on seurantatutkimus, ei ns. interventiotutkimus.
THL tykkäsi tästä! ”THL:n pääjohtaja [Markku Tervahauta] esitteli [Twitterissä] saksalais­tutkimusta, joka kertoo kasvo­maskien hyödyistä”, kertoi Ilta-Sanomat 4.12.2021. Suosittelen tutustumaan viimeiseen esittelemääni tutkimukseen, jossa käsitellään myös tämän tutkimuksen (epä)luotettavuutta.

---

Physical distancing, face masks, and eye protection to prevent person-to-person transmission of SARS-CoV-2 and COVID-19: a systematic review and meta-analysis (27.6.2020)
Derek K Chu (MD), Elie A Akl (Prof, MD), Stephanie Duda (MSc) Karla Solo (MSc), Sally Yaacoub (MPH), Holger J Schünemann (Prof, MD) and COVID-19 Systematic Urgent Review Group Effort (SURGE) study authors, on behalf of the [?]

Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus, jossa loppupäätelmänä todetaan, että tarvitaan parempia tutkimuksia arvioimaan maskien hyötyä.

---

Mask facts
The Model Health Show

Loistava linkki totuuden äärelle maskien toimivuudesta. Tiesitkö, ettei ole tieteellisesti todistettu, että kirurgisessa toimenpiteessä maskeista on hyötyä? Sisältää dokumenttielokuvan aiheesta.

---

A cluster randomised trial of cloth masks compared with medical masks in healthcare workers (22.4.2015)
C Raina MacIntyre, Holly Seale, Tham Chi Dung, Nguyen Tran Hien, Phan Thi Nga, Abrar Ahmad Chughtai, Bayzidur Rahman, Dominic E Dwyer, Quanyi Wang

Kangasmaskit näyttävät lisäävän influenssatyyppisen infektion riskiä 13-kertaisesti normaaliin maskiin nähden sekä yli 6-kertaisesti ilman maskia!

---

Should individuals in the community without respiratory symptoms wear facemasks to reduce the spread of COVID-19? (10.6.2020)
Iversen BG, Vestrheim DF, Flottorp S, Denison E, Oxman AD / Norwegian Institute of Public Health (Folkehelseinstituttet)

Norjalaisten maskiselvitys kesältä 2020. Heidän arvionsa oli, että tarvitaan 200 000 ihmistä pitämään maskia viikon, että saadaan yksi uusi infektio estettyä. Tämä sillä edellytyksellä, että 20 % koronan kantajista on oireettomia, ja riski sairastua vähenee 40 % maskia käyttämällä. Mikäli siis henkilö käyttää kaksi kertakäyttömaskia päivässä ja yhden maskin hinta on 0,38 euroa, tulee yhden infektion eston hinnaksi noin miljoona euroa.

---

Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers (18.11.2020)
Henning Bundgaard, DMSc, Johan Skov Bundgaard, BSc, Daniel Emil Tadeusz Raaschou-Pedersen, BSc, Christian von Buchwald, DMSc, Tobias Todsen, MD, Jakob Boesgaard Norsk, MD, Mia M. Pries-Heje, MD & …

Tanskalaistutkimus ei löytänyt statistisesti merkittäviä tuloksia maskien (kirurginen maski) käyttäjien tai maskittomien välillä. Kyseessä korkealuokkainen rct-työ keväältä 2020.

---

Are Face Masks Effective? The Evidence (07/2020)
Swiss Policy Research

Lista tutkimuksista, joissa ei löydetty etua maskeista. Mielenkiintoinen linkki. Tutustumisen arvoinen. Täällä käydään läpi myös maskeja puoltavat tutkimukset ja kerrotaan näiden tutkimusten heikkouksista. Lisäksi videolla tuodaan esiin yksinkertaisella höyrymallilla miten maskit päästävät höyryä läpi ja ohi suojauksen hengitettäessä.

---

Uunituore virallistietokaan ei löydä maskihyötyjä

^{Toimitus huomauttaa *} Alkuperäisen julkaisun (15.2.2021) jälkeen kirjoittaja, Ville-Veikko Elomaa saattoi AvoinMedian tietoon uutta, virallisen tahon julkaisemaa tutkimustietoa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselta (European Centre for Disease Prevention and Control, ECDC).

Erityisen huomattavaa on, että ECDC on virallinen virasto, jonka tiedotus tukee EUn ja sen jäsenmaiden päättäjien toimia terveyspolitiikassa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa EUn ja jäsenmaiden hallintojen toimet ovat olleet totaalisen ylimitoitettuja – myös suhteessa asiantuntijoina luottamiensa tahojen saamiin tuloksiin. Viimeistään tämän tiedon myötä maskituksista tulee luopua!

ECDC kertoo (s 1) 15. päivä julkaisemansa teknisen raportin päivittävän eli korvaavan ECDCn 8. huhtikuuta 2020 julkaiseman mielipiteen maskien käytön soveltuvuudesta yhteisössä (opinion on the suitability of using face masks in the community). Tuoreessa raportissa, ensimmäisen ja toisen sivun suosituksissaan, EDCD toteaa:

…todisteet kirurgimaskien yleisen käytön hyödystä COVID-19n leviämisen estämisessä ovat rajalliset…

Maskien yleisen käytön tulee olla täydentävä, ei korvaava, estämistoimi muille toimille kuten fyysinen etäisyys, sairaana kotona pysyminen, etäkommunikoinnin suosiminen, yskimishygienia, huolellinen käsihygienia sekä kasvojen, nenän, silmien ja suun koskettelun välttäminen.

(…evidence for the use of medical face masks in the community to prevent COVID-19 is limited…
The use of face masks in the community should complement and not replace other preventive measures such as physical distancing, staying home when ill, teleworking if possible, respiratory etiquette, meticulous hand hygiene and avoiding touching the face, nose, eyes and mouth…)

Sivulla 5 ECDCn raportin summaus vahvistaa koko lailla koko Elomaan kirjoituksen, siis tämän kyseisen, sisällön: maskeista ei ole todettu olevan merkittävää hyötyä ”sodassa COVID-19n leviämistä vastaan”: ^*

On vähäinen/kohtuullinen varmuus siitä, että kirurgimaskien käyttö tarjoaisi vähäisen/kohtuullisen suojan COVID-19n leviämistä vastaan yhteisössä, sekä yksilön itsensä että toisten suojaamisen suhteen.

Useimmat, mutta eivät kaikki – tutkimukset viittasivat myönteiseen vaikutukseen COVID-19ltä suojautumisessa. Kuitenkaan tämä vaikutus ei useiden tutkimusten mukaan ollut tilastollisesti merkittävä, ja todisteiden laatu määriteltiin useissa tutkimuksisa heikoksi, joten tulosten tulkinnassa tulee olla varovainen.

Lopuksi

Maskit ovat saavuttaneet kansalaisten hyväksynnän toistuvalla mainonnalla ja sosiaalisella painostuksella. Maskien käyttöön alistuminen on oiva esimerkki sosiologi Gustave Le Bonin esittämistä teorioista ihmisten laumakäyttäytymisestä ja joukkopsykologiasta.

Ilman vahvaa näyttöä, pelkän esimerkin voimalla, olemme valmiita nöyryyttämään ja arvostelemaan niitä, jotka ajattelevat asioita kriittisesti ja jopa kieltäytyvät toimimasta ryhmän paineen alistamana. Onko suurempaa viisautta mennä lauman mukana vai osoittaa selkärankaa ja käyttää omia aivojaan? Siinäpä ikiaikainen pulma ratkaistavaksi.

---

Kirjoitus on julkaistu alunperin 15.2.2021 Elomaan omassa blogissa otsikolla ”Maskigate Vol2: Koronadystopia jatkuu”.
Kuvitus sekä kielen ja tekstirakenteen kevyt muokkaus toimituksen tekosia.

AvoinMedia suosittaa

TikTokista löytyy videopätkä, jossa havainnollistetaan maskien ja tuplamaskien ”hyötyä” ilmateitse leviäväksi väitetyn koronaviruksen torjunnassa. AvoinMedia suosittaa katsomaan vajaan minuutin mittaisen videon, ja pohtimaan sen perusteella maskien käytön ”hyötyä”.

Kuva: Karri Terra (CC0) via Pixy, ArtJane via Pixabay. Kuvanmuokkaus: Johanna L