Esittelyssä AstraZenecan k-rokote

Euroopan unionin koronarokoteyhteishankintoihin kuuluu Oxfordin yliopiston ja brittiläis-ruotsalaisen lääkeyhtiön, AstraZenecan yhteiskehittelyn tulos: ChAdOx1-S (myös AZD1222).

Adenovirusvektorirokote, jonka jakaminen suomalaisille aloitetaan ”ensimmäisenä perussairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville, alle 70-vuotiaille vanhimmista ikäryhmistä alkaen sekä terveydenhuollon kantokyvyn kannalta keskeisille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille”. Asiasta kertoo 5. helmikuuta myös YLE.

Rokote on tarkoitus antaa kahtena annoksena, joiden väli on 4–12 viikkoa.

Vektorirokotteissa taudinaiheuttajan geneettistä materiaalia viedään kuljettajaviruksen genomiin. Immunogeeni saadaan näin viedyksi vektorirokotteessa ihmiselimistöön, jossa se teorian mukaan saa aikaan taudinaiheuttajalta suojaavan immuunivasteen.

Viruksen RNA-perimästä leikataan piikkiproteiinin geeni, joka siirretään vektorina toimivaan adenovirukseen ja yhteispaketti ruiskutetaan elimistöön. Toisin sanoen koronarokote ei sisällä SARS-Cov-2 virusta vaan viruksen geneettisen koodin. Koodi ohjaa ihmisen solut tuottamaan viruksen piikkiproteiinia, joka teoreettisesti laukaisee immuunivasteen. Myös venäläinen Sputnik-koronarokote on vektorirokote.

Yhdysvallat julisti talouspakotteet koronarokotteen
kehittänyttä venäläistä instituuttia vastaan

AvoinMedia 5.9.2020

Ison-Britannian lääkevalvontaviraston (Medicines & Healthcare products Regulatory Agency, MHRA) terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitettu ohjeistus kertoo: AstraZenecan rokotteella ei ole myyntilupaa, mutta sen hätätilakäyttö on sallittu. Rokotteen käytön seurauksia eli haittavaikutuksia tarkkaillaan.

Koronarokotteet tulivat – faasi4-koe alkoi
AvoinMedia 10.1.2021
Haittavaikutuksista odotetaan ilmoituksia massoittain

Brittihallitus on järjestänyt kilpailutuksen tietokoneohjelmasta, joka kykenee prosessoimaan koronarokotteen haittavaikutusilmoituksista odotetut suuret datamäärät:

KUVAKAAPPAUS EUn virallisen lehden (Tenders Electronic Daily, TED) sivulta
Supplies – 506291-2020

Hankintaa perustellaan sillä, ettei terveydenhuoltovälineistöä ja lääkkeitä valvovan viraston, MHRA:n, ole mahdollista uudelleensovittaa järjestelmiään käsittelemään sitä suurta määrää haittavaikutusilmoituksia, joita koronarokotteiden odotetaan aiheuttavan.

Mitä AstraZenecan rokote sisältää?

AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston koronarokotteessa kuljetin (vektori) on simpanssilta peräisin oleva adenovirus, joka ei kykene monistumaan ihmisessä.­ Rokotteen kasvatusalustana on käytetty Alankomaissa (Hollanti) vuonna 1972 abortoidun naispuolisen sikiön munuaiskudoksista peräisin olevaa, geenimuunneltua solulinjaa HEK293. Rokote sisältää geenimuunneltuja ainesosia:

KUVAKAAPPAUS (4.2.2021) Iso-Britannian ohjeistuksesta terveydenhuoltoammattilaisille
REG 174 INFORMATION FOR UK HEALTHCARE PROFESSIONALS

Simpanssin adenoviruksen lisäksi rokotteen apuaineina käytetään seuraavia:

  • keittosuola eli natriumkloridi (alle 1 mmol/23mg)
  • etanoli (0,002 g / annos)
  • L-histidiinimonohydrokloridimonohydraatti [käytetään mm. karjan rehun lisäaineena, ks (EY) N:o 244/2007 (7)]
  • magnesiumkloridiheksahydraatti (käytetään mm. jäätymisenestoaineena)
  • polysorbaatti80 (apuaineena narkolepsiaa aiheuttaneessa Pandemrix-rokotteessa ja allergisoiva lisäaine E433)
  • sukroosia (sokeri)
  • Disodium edetate dihydrate, dinatriumedetaatti (dihydraatti), joka toimii rokotteessa kelatoivana agenttina. Edetate kääntyy EDTAksi. Aine on allergisoiva aiheuttaen ihottumaa, kutinaa, kasvojen, huulien, kurkun ja suun turpoamista sekä hengitysvaikeuksia. Maksa- ja munuaisvioista kärsivien tila saattaa pahentua aineen vuoksi.
KUVAKAAPPAUS (4.2.2021) Iso-Britannian ohjeistuksesta terveydenhuoltoammattilaisille
REG 174 INFORMATION FOR UK HEALTHCARE PROFESSIONALS

Turvallisuus ja tehokkuus

Yhdysvaltain tartuntatautivirasto kertoo tammikuussa 2021 AstraZenecan rokotekokeen faasi3:n alkaneen uudelleen 28. lokakuuta – koe oli katkolla yhden koehenkilön sairastuttua harvinaiseen selkäydintulehdukseen.

Brittien MHRA kertoo rokotteen olevan tarkoitettu yli 18-vuotiaille koronasairauden estämiseen. Turvallisuus- ja tehokkuustiedot yli 65-vuotiaiden kohdalla ”ovat rajoitetut”, alle 18-vuotiaita koskevaa dataa ”ei ole saatavilla” lainkaan.

AstraZenecan rokotteen haittoja mm. vertaillaan (s20) toisen, meningokokki-viruksia vastaan tarkoitetun MenAcwy-rokotteen haittoihin. ACWY-rokotetta jaetaan toiselle kontrolliryhmistä.

Rokotetta ei suositella käytettäväksi vakavasta kuumesairaudesta tai trombosytopeniasta ja ylipäänsä veren hyytymiseen liittyvistä sairauksista kärsiville. Rokotetta ei suositella käytettäväksi verenohennuslääkkeitä – kuten apiksabaani (Eliquis®), dabigatraani (Pradaxa®), edoksabaani (Lixiana®) ja rivaroksabaani (Xarelto®), varfariini (Marevan®) – tai immunosuppressiivisia lääkkeitä käyttäville (kuten nivelreumaa, tulehduksellisia suolistosairauksia, mahahaavaa, nivelpsoriaasia ja psoriaasia poteville).

Tietoa yhteisvaikutuksista muiden rokotteiden tai lääkeaineiden kanssa ei ole. Toimitus kysyy * Miksi tätä ja muita koronarokotteita suositellaan vanhuksille, jotka käyttävät paljon lääkkeitä? *

Toisessa asiapaperissa brittihallitus ohjeistaa rokottamaan – Pfizer/BioNTechin kokeellisella geeninano-mRNA-rokotteella – nimenomaan perussairauksista kärsiviä kuten diabeetikkoja, keuhko-, sydän-, munuais- ja maksasairauksia potevia, muistisairaita, ylipainoisia sekä mielenterveysongelmista ja/tai oppimisvaikeuksista kärsiviä ja kehitysvammaisia.

KUVAKAAPPAUS asiakirjasta (25.1.2021) Chapter 14a – COVID-19 – SARS-CoV-225 (s9)

Pitkä kohdeluettelo jatkuu asiakirjan seuraavalla sivulla

AstraZenecan rokotteen tuoman suoja-ajan kestosta ei ole tietoa, eikä rokote välttämättä suojaa kaikkia, MHRA tiedottaa. Arviot suoja-ajasta vaihtelevat nollasta kolmen viikon kautta kolmeen kuukauteen, lähteestä riippuen.

BBC:n mukaan ”tiedemiehet eivät vielä tiedä, estääkö rokote koronaa tarttumasta ihmisiin, se nähdään ajan mittaan”. Toisin sanoen jokainen rokotteen ottaja on osa faasi4-koevaihetta. THL:n kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suositteleekin, että AstraZenecan koronavirusrokotetta käytetään toistaiseksi alle 70-vuotiaiden rokottamiseen. Suositusta muutetaan tarvittaessa, kun tutkimustietoa rokotteen vaikutuksista eri ikäryhmillä kertyy lisää.

Lancetissa esijulkaistun, väliaikaiseen ja keskeneräiseen dataan perustuvan selvityksen mukaan rokote suojasi 67 prosenttisesti positiiviselta koronatulokselta. Positiivinen testitulos ei kuitenkaan tarkoita mitään, sillä jopa Maailman terveysjärjestö WHO on myöntänyt, että PCR-testi ei ole luotettava SAR-Cov-2-infektion varmentajana.

Eläinkokeet ovat kesken, joten mitään varmaa ei voida sanoa rokotteen vaikutuksesta hedelmällisyyteen, raskauteen tai sikiön terveyteen. Jotkut rokotteen haittavaikutukset saattavat väliaikaisesti estää ajoneuvon kuljettamisen.

Yleisimmät – yhdellä tai useammalla kymmenestä – edelleen kesken olevissa rokotekokeissa havaitut haittavaikutukset olivat kipu pistoskohdassa (>60%); päänsärky ja uupumus (>50%); myalgia (lihassärky), huonovointisuus (>40%); kuume, kylmänväreet/horkka (>30%); nivelkipu, pahoinvointi (>20%) ja flunssan oireet, jotka ”yleensä menivät ohi muutamassa päivässä rokotuksen jälkeen”, ja niihin ”voi käyttää hoitona parasetamolia”.

Yhdellä sadasta voi esiintyä huimausta, ruokahalun vähentymistä, lantion kipua, suurentuneita imusolmukkeita, voimakasta hikoilua ja iho-oireita. Allergiset reaktiot (anafylaksia) ovat harvinaisempia, mutta niitäkin esiintyy.

KUVAKAAPPAUS (4.2.2021) Iso-Britannian ohjeistuksesta terveydenhuoltoammattilaisille
REG 174 INFORMATION FOR UK HEALTHCARE PROFESSIONALS

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä näkyvistä haittavaikutuksista ei ole tutkimustietoa, koska kokeet ovat parhaillaan meneillään, ja jokainen rokotteen ottava niihin osallistuu. Suomessa Tartuntatautilain uudistus vuonna 2017 vapautti terveydenhuollon ammattilaiset velvollisuudesta ilmoittaa haittavaikutusrekisteriin kaikista tietoonsa tulleista rokotteiden haittavaikutuksista. Suomalaisten on varminta tehdä itse tai pyytää lähiomaisia tekemään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (Fimea) ja EMAlle kaikista rokotehaittavaikutusepäilyistä.

Fimea, lääkkeiden haittavaikutusrekisteri, PL 55, 00034 FIMEA
TAI FIMEA.EV@fimea.fi)

Ohjeita haittavaikutusilmoituksen tekemiseen löytyy esimerkiksi Koronarealistit -sivustolta.

Ylijääneet rokotteet, käytetyt neulat ja ampullit tulee hävittää ongelmajätteenomaisesti, paikallisia määräyksiä noudattaen, rokotteiden sisältämien geenimuunneltujen ainesosien vuoksi. Kaikki roiskekohdat tulee desinfioida.

Iso-Britannian virallinen ohjeistus 25.1.2021
Chapter 14a – COVID-19 – SARS-CoV-225 (s8)
KUVAKAAPPAUS (4.2.2021) Iso-Britannian ohjeistuksesta terveydenhuoltoammattilaisille
REG 174 INFORMATION FOR UK HEALTHCARE PROFESSIONALS

Euroopan lääkevirasto EMA suoritti hyväksymisen perustuen ”joidenkin laboratoriotutkimustulosten, rokotteen laadun (rokotteen ainesosien ja tuotantoprosessin perusteella) ja meneillään olevien, keskeneräisten kokeiden väliraportin sisältämään määrään todisteita tehosta ja turvallisuudesta”.

Kokeiden laatu on herättänyt huvia ja huolta tiedeyhteisössä.

Brittihallitus rahoitti AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston tutkimusta kymmenillä miljoonilla punnilla. Helmikuussa 2021 ilmoitettiin alkavaksi uusi verorahoitteinen tutkimus eri valmistajien rokotteiden yhteisvaikutuksista, kun eri valmistajien koronarokotteita annetaan perätysten samoille ihmisille. Henkilö saa ensin esimerkiksi AstraZenecan kokeellisen, testivaiheessa olevan vektorirokotteen ja toisena annoksena eri valmistajan, kokeellisen, testivaiheessa olevan mRNA-rokotteen.

KUVAKAAPPAUS I-Bn hallinnon lehdistötiedotteesta 4.2.2021
World-first COVID-19 alternating dose vaccine study launches in UK

Motiivi?

SARS-Cov-2-infektio on useimmilla ihmisillä oireeton tai lieväoireinen, kaikki eivät edes tiedä saaneensa tartuntaa.

Taudin paranemisprosentti on lähes sata prosenttia.

PÄIVITYS 22.5.2021 klo 19:42

Vereen erikoistunut professori Andreas Greinacher Greifswaldin yliopistosta uskoo löytäneensä syyn siihen, miksi AstraZeneca/Oxfordin ja Johnson & Johnsonin Janssen-piikki aiheuttavat verihyytymiä. Geenimuunnellun aineksen ohella vektorirokotteissa on säilötteenä EDTAa (ethylenediaminetetraacetic acid), jota hän pitää pääsyyllisenä verihyytymiin.

Greinacherin ryhmä identifioi rokotteista myös yli tuhat ihmisperäistä proteiinia, joiden oletetaan päätyvän rokotusten yhteydessä verenkiertoon ja yhdistyvän siellä veren erääseen komponenttiin nimeltä platelet factor 4 (PF4), jolloin syntyy yhdisteitä jotka tuottavat vasta-aineita (anti-bodies). Tämä puolestaan tuottaa koko kehon tulehduksen, koska keho luulee joutuneensa bakteerien infektoimaksi ja ylireagoi.

Greinacherin löydöt ja niihin pohjaava teoria liittyvät uuteen koronarokotteiden aiheuttamaan autoimmuunitautiin nimeltään rokotteen aiheuttama immuunitromboottinen trombosytopenia (Vaccine-induced immune thrombotic thrombocytopenia, VITT), jossa rokotetun kehon immuunipuolustus alkaa hyökätä omia verihiutaleitaan vastaan.

Ranskalainen lääketurvallisuusarviointia suorittava keskus Centre territorial d’Information indépendante et d’Avis pharmaceutiques (CTIAP) on arvostellut sitä, että kokonaan uudentyyppistä teknologiaa ja kokonaan uusia ainesosia sisältävät koronapiikit päästettiin yleiseen jakeluun, vaikka niiden turvallisuutta ja tehokkuutta koskevat kliiniset kokeet ovat yhä kesken. Osa myyntilupaan vaadittavista kokeista päättyy vasta vuonna 2025.

Jokainen rokotteen ottanut on osa ihmiskoetta.

Päivityksen lähde:

Pancevski, Bojan | Wall Street Journal (13.5.2021): Blood Expert Says He Found Why Some Covid-19 Vaccines Trigger Rare Clots


Kommentti

The Hill uutisoi brittien rokoteministerin (!) Nadhim Zahawin kertovan maailmalla liikkuvan noin neljätuhatta koronavarianttia, ja rokotevalmistajien parantelevan tuotteitaan sitä silmällä pitäen. Suurin osa varianteista ei juurikaan leviä eivätkä ne tartuta, The Hill kertoo. Yleisen, useimmille vaarattoman koronaviruksen kautta avautuu valtavat vuotuiset rokotemarkkinat.

RS

Kuva: Pxhere (CC0), suparna sinha (CC BY-SA 2.0) via Flickr; PublicDomainPictures, Bruno/Germany via Pixabay. Kuvanmuokkaus: Johanna L 

KORJATTU 5.2.2021 klo 20:17: Rokotejätteen hävittämisohjeet I-Bn hallilnnon dokumentissa Chapter 14a – COVID-19 – SARS-CoV-225 löytyvät sivulta 8, ei sivulta 9 kuten alunperin luki.

LISÄTTY 13.2.2021 klo 13:29 Lääkeinfon käyttämä käännösdinatriumedetaatti (dihydraatti)”

9 comments

  1. Olen osakkeenomistajana suomalaisissa julkisesti noteeratuissa lääkekehitysyhtiöissä. Tässä ominaisuudessa olen seurannut niiden varsin hidasta ja tarkoin säädeltyä etenemistä kohti toimivaa ja turvallista tuotetta. Tähän verrattuna koronarokotteen kehittäminen vaikuttaa varsin uskaliaalta toiminnalta. Itse asiassa se kuullostaa epäammattimaiselta hätäilyltä. Mistä moinen kiire? Suurilla kansainvälisillä lääkeyhtiöllä on muuten lähes poikkeuksetta samat globalisteihin kytköksissä olevat omistajat.

    Tykkää

    • Luettuani brittihallituksen (ja THL:n) kohdeluetteloa ensiksi rokotettavista ryhmistä mielleyhtymä pukkasi päähäni: ”turhien ihmisten” eutanasia.

      Koronatoimissa ei mikään ole vaikuttanut ammattimaiselta toiminnalta. Suhteellisen vaarattoman taudin sijaan on pysähtynyt reaalitalous. PM Marin ei halua keskustella pelastusrahastosta, joka velkaannuttaa Suomea lisää. Kaikki tiedämme, että eduskunta antaa itselleen indeksikorotuksen ”kohonneiden elinkustannusten kattamiseksi” ja leikkaa muilta.

      Polttoaineiden hintojen korotus nostaa maataloustuottajien kuluja, mikä nostaa elintarvikkeiden hintoja (tuotanto+logistiikka) mikä iskee kovaa nyt, kun pk-sektori on seisauksissa.

      Tässä ollaan kun isorikkaat Maailman Talousfoorumissa visioivat uutta uljasta yhteiskuntaa.

      Vanha sanonta ”Kun rikkaat alkavat suunnitella uudistuksia, köyhät alkavat pelätä tulevaisuutta” pitää edelleen paikkansa.

      Tykkää

    • tulossa on oikeusjuttu jossa monen housut kastuu…..rahat täytyy sitä ennen nokkia ja vastuuhan on siirtynyt
      …….niin minne?

      Tykkää

      • Vastuu? Rokotevalmistajat, ml. AstraZeneca on vapautettu vastuusta tuotteensa aiheuttamien haittojen suhteen.

        Vastuunkantajat taas pitävät huolen itsestään — vapauttamalla itsensä vastuusta. ”Nojasimme parhaaseen mahdolliseen asiantuntijatietoon päätöksiä tehdessämme”. Tämä on nähty niin moneen kertaan.

        Tykkää

  2. Sain juuri viestin, johon oli liitetty alla oleva teksti:

    [Sitaatti alkaa] Mikko Tuuliranta, lääket. lis., tammikuu 2021

    ”Yksi uusi immunisaation metodi perustuu kloonattujen geenien ilmentämiseen isäntäsoluissa. DNA-rokotteet ovat bakteeriplasmideja, jotka sisältävät toivottua antigeenia koodaavaa kloonattua DNA:ta. Tavallisesti rokote pistetään eläimen lihakseen. Kun plasmidi on päässyt solun sisään DNA käännetään RNA:ksi, josta tuotetaan antigeenia, joka laukaisee immuunivasteen, aktivoi T-solut ja käynnistää vasta-aineiden tuotannon. – DNA-rokotestrategia tarjoaa melkoisia etuja verrattuna tavallisiin rokotteisiin…” (Brock Biology of Microorganisms, Pearson, 2019, s. 887).

    DNA- kuin myös RNA-rokotteen etu on siinä, että ei tarvita heikennettyjä mikrobeja, jotka kuitenkin voivat joillain, joilla on jokin diagnosoimaton immuunipuutos, aiheuttaa taudin, kuten kävi erään poliorokotteen kanssa. Elimistöön saatetaan ”synteettisenä” vain se osa mikrobista, joka saa aikaan vasta-aineiden tuotannon. Näin esimerkiksi yliherkkyysreaktiot tai säilöntäaineen aiheuttamat ongelmat on minimoitu. Toistaiseksi (ennen koronakriisiä) DNA-rokotteita on käytetty vain eläimille. Esimerkiksi jotkut hiiret on saatu vastustuskykyisiksi papilloomaviruksille, jotka aiheuttavat syöpää. Teoriassa minkä tahansa patogeenin immunisaatiota aiheuttavat antigeenit voidaan geeniteknologian keinoin kloonata. Sitten ne siirretään sopivaan bakteeriviljelmään ja bakteerit liittävät kloonatun geenin plasmidiinsa, rengasmaiseen DNA:han. Kun bakteerit ovat tarpeeksi lisääntyneet, plasmidit uutetaan ja siirretään vaarattomiin vektori-viruksiin, joista valmistetaan rokote. Rokote pistetään lihakseen ja vektorivirukset siirtävät ja purkavat DNA:n soluihin.

    AstraZenecan rokotepaketin kyljessä lukee: Covid-19 Vaccine (ChAdOx1-S [recombinant])

    Mitä se tarkoittaa? Covid-19 tarkoittaa tietysti nykyisen pandemian aiheuttajaa, koronavirusta. ChAdOx1-S tarkoittaa vektoria eli ”välinettä”, jolla lihakseen pistetyn rokotteen ”vaikuttava aine” viedään kohteeseen eli ihmisen soluun. ChAdOx1-S on lyhenne muunnellusta simpanssin adenoviruksesta. Adenovirukset ovat DNA-viruksia, joista jotkut tyypit aiheuttavat lieviä nuha- ja vilustumisoireita. Simpanssin muunneltu adenovirus ei voi lisääntyä ihmisen solun sisällä ja on siten harmiton. Recombinant tarkoittaa niin sanotulla yhdistelmä-DNA -tekniikalla tuotettua DNA:ta. Rekombinaatiotekniikalla voidaan tuottaa esimerkiksi insuliinia (tai kasvuhormonia): ihmisen insuliinigeeni eristetään ja liitetään esim. E coli -bakteerin plasmidiin, joka on siis lyhyt rengasmainen DNA-pätkä. Bakteeri alkaa tuottaa insuliinia, joka sitten eristetään ja puhdistetaan. (Aikaisemmin insuliinia jouduttiin uuttamaan lehmän ja sian haimasta ja vasta rekombinaatioteknologian myötä 1980-luvulla diabetespotilaat alkoivat saada puhdasta humaani-insuliinia.)

    AstraZenecan rokotteessa koronaviruksen niin sanottu piikkirproteiini (spike-protein) geeni on liitetty adenoviruksen geeniin, DNA:han. Korona on kuitenkin RNA-virus ja adeno on DNA-virus. Rokotteessa ei siis ole RNA:ta vaan DNA:ta. Niin sanotuilla retroviruksilla (kuten HIV), jotka ovat RNA-viruksia on käänteiskopioijaentsyymi (reverse transcriptase), joka voi rakentaa DNA:ta RNA:sta. (Ihmisen, tai muidenkaan eliöiden soluilla ei tällaista entsyymiä ole, virus tuo entsyymin mukanaan.) AZ:n rokoteessa onkin tällaisella käänteiskopioitsijalla tuotettua koronan RNA-geenin kaksoiskierteistä ”DNA-käännöstä” eli rokote koostuu ihmiselle vieraasta DNA:sta, jonka adenovirus vie solun sisään, tumaan, jossa se käännetään takaisin RNA:ksi.

    Jostain syystä tällaista rokotetta ei kuitenkaan kutsuta DNA-rokotteeksi vaan siitä käytetään nimitystä recombinant-vector vaccine. DNA-rokotteeksi kutsutaan rokotteita, jotka sisältävät rekombinaatiotekniikalla tuotettuja paljaita bakteerien plasmideja, joihin on liitetty pala DNA:ta, joka koodaa jonkin viruksen tai bakteerin antigeeniä. Soluun vietynä se luetaan ja käännetään lähetti-RNA:ksi, josta tuotetaan antigeeniä, jonka toivotaan laukaisevan vasta-aineiden tuotannon. Näitä paljaita plasmideja, DNA-rokotteita on, kuten jo totesin kokeiltu eläimiin, kuten hiiriin lihaksen sisäisinä injektioina. Hevosille tarkoitettu DNA-rokote länsiniilinvirusta (West Nile Virus) vastaan on saanut käyttöluvan. DNA-HIV -rokotteelle on ilmeisesti annettu lupa kliinisiin kokeisiin.

    AZ:n rokote kuulostaa järkevältä siinä mielessä, että kaksoikierteisenä DNA-geeninä se on paljon kestävämpi kuin koronan alkuperäinen yksijuosteinen RNA-geeni. Siitä kopioidussa DNA-geenissä on siis sama informaatio. Solun RNA-polymeraasi kääntää sen tumassa uudelleen lähetti-RNA:ksi, joka alkaa tuottaa haluttua immunisaation aiheuttavaa antigeenia eli ”piikkiproteiinia”.

    RNA-rokotteen ongelma on siis yksijuosteisen RNA-nauhan hauraus; jääkaappilämpötilassa se hajoaa melko nopeasti. Modernan rokote vaatii säilyäkseen 20 asteen pakkasta ja PfizerBioNtechin miinus 70. Kollegani, joka otti munuaisista RNA-näytteitä, kertoi, että näyte pitää toimittaa laboratorioon 15 minuutissa, jottei se ehtisi pilaantua. (Tällaista taustaa vasten joidenkin evolutionistien usko niin sanottuun RNA-maailmaan kemiallisen evoluution ensiaskeleina kuulostaa melko epätieteelliseltä: Jos jossain kuralätäkössä olisikin sattumalta syntynyt lyhyt pätkä RNA:ta se olisi ilmeisesti hajonnut jo alle tunnissa.)

    Tällainen vieras DNA voi kuitenkin liittyä pysyvästi solun omaan DNA:han emmekä vielä tiedä sen mahdollisista haittavaikutuksista. On epäilty, että se saattaisi häiritä immuunisysteemin toimintaa tai solusyklin kontrollia eli solun lisääntymistä ja aiheuttaa siten syöpää tai muita kasvaimia. Aids-potilaan immuunisolujen genomiin joutunut HI-viruksen DNA:ksi käännetty RNA voi tehdä niin:

    ”Viruksen päästyä soluun käänteiskopioijaentsyymi valmistaa viruksen RNA:sta dsDNA*-välituotteen. Tämä ei kuitenkaan jää sellaisenaan soluun vaan pääosin integroituu solun genomisen DNA:n kanssa. Tähän tarvitaan solun integraasientsyymiä. Tässä tilassa ns. proviruksena oleva viruksen genomi kopioituu isäntäsolun DNA:n mukana solun jakaantuessa” (Heino & Vuento, Biokemia ja solubiologian perusteet, WSOY, 2007, s.298).

    *dsDNA tarkoittaa kaksoiskierteistä DNA:ta (double strand DNA).

    Emme vielä varmasti tiedä, aiheuttaako ihmisen soluun viety ”koronaDNA” kenties jotain samantyylisiä ongelmia kuin HIV-kontaminaation saaneet solut. En kuitenkaan usko, että rokotetut sairastuisivat johonkin aidsin kaltaiseen tautiin, koska rokoteDNA-pätkä on niin paljon lyhyempi kuin HIV-DNA. (Piikkiproteiinin geeni on noin 1 200 emäsparin pituinen, HIV:n genomissa niitä on noin 10 000.) Toinen ja merkittävä ero on siinä, että vektori eli adenovirus ei voi lisääntyä ihmisen solun sisällä kuten HIV: Rokote ei siis lisäänny elimistössä kuten HIV!

    Rokotteen yksi ”lähtökohtahypoteesi” on, että viruksen ja piikkiproteiinigeenin saanut solu ei jää elimistöön pitkäksi aikaa vaan kuolee itsestään tai niin sanotut ”tappajasolut” (killer cells) tuhoavat sen: Kun solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia (jota se ei itse tarvitse) se häiritsee sen omaa aineenvaihduntaa, ”tukehduttaa sen” ja jossain vaiheessa solu kuolee. Antigeenia ajautuu myös solukalvon ulkopuolelle, johon sitä voi jäädä kiinni. Tämä aiheuttaa toivotun vasta-aineiden tuotannon. Vasta-aineet tarttuvan solun pinnalla oleviin piikkiproteiineihin, ”maalittavat” (opsonisaatio) sen ja tappajasolut tuhoavat sen samalla tavalla kuin ne tuhoavat elimistöön kenties joutuneet ja vasta-aineilla merkatut virukset (ja usein myös syöpäsolut).

    Emme kuitenkaan voi vielä tietää meneekö kaikki niin kuin uskottu. Tähän mennessä tehokkaan ja turvallisen rokotteen luomiseen on tarvittu jopa 8 – 10 vuotta, mutta AZ:n rokotteesta on kokemusta vasta muutamien kuukausien ajalta. En kuitenkaan ole tämän alan erikoistuntija, joten en voi antaa mitään suositusta rokotteen puolesta tai sitä vastaan; kerron vain sen mitä olen saanut tietooni.

    Rokote on saanut hätäkäyttöluvan ainakin Britanniassa. Totean vain, että ”perästä kuuluu” (kuka profeetta on ollut oikeassa ja kuka väärässä). Jos kaikki menee niin hienosti kuin on ajateltu, meillä saattaa olla uusi ase vaikeita virustauteja vastaan – tai sitten ei.

    AZ-rokotteesta löytyy New York Times´n 4. tammikuuta 2021 päivitetty kuvitettu artikkeli osoitteesta https://www.nytimes.com/interactive/2020/health/oxford-astrazeneca-covid-19-vaccine.html [Sitaatti päättyy]

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Errarumhumanumest Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s