Kirjoittaja on Iso-Britannian luomuviljelyn varhainen pioneeri, kirjailija, kansainvälinen aktivisti, yrittäjä ja kokonaisuuden näkökulmaa ammentava opettaja sekä yksi The Hardwick Alliance for Real Ecology (HARE) -järjestön perustajista. Hänen ylistetty kirjansa ”Overcoming the Robotic Mind – Why Humanity Must Come Through” on erityisen suositeltavaa luettavaa tässä ajassa.

Julian Rose

Aikamme välttämättömyys

Paikallisten viljelijöiden on yhdistettävä voimansa kuluttajien kanssa!

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) johtaja Klaus Schwab on antanut kuolemantuomion itsenäisille pienille ja keskisuurille maatiloille. Schwab ja ylhäältä alas ohjauksen arkkitehdit ovat virallisesti ilmoittaneet, että ”Green Deal” -politiikan mukaisesti perinteisiä perhetiloja ei enää haluta ja niiden tuottamat ruoat korvataan laboratoriotuotteilla, geenimanipuloiduilla synteettisillä kaltaisilla. Tämä politiikka on kuvattu Klaus Schwabin kirjan ”The Great Reset” sivuilla.

Great Reset eli ”Suuri nollaus” on osa suunniteltua ”neljännettä teollista vallankumousta” (Fourth Industrial Revolution, 4IR).

Ison-Britannian hallitus ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet omaksumaan tämän hullun asialistan, jossa korvataan työskentelevät maanviljelijät digitalisoiduilla tarkkuusroboteilla osana niin kutsuttua ilmaston lämpenemisen hillitsemis-ristiretkeä. Rehellisesti analysoituna tämä paljastuu totalitaariseksi ohjelmaksi elintarvikeketjun täydelliseen yritys- ja pankkihallintaan – ohjelma on suunniteltu poistamaan riippumaton viljelijä.

Mitä aiomme tehdä asialle?

Tähän kysymykseen on hyvin suoraviivainen vastaus: aiomme kokoontua paikallisella tasolla ja käynnistää vastavuoroisesti tukevan aloitteen, joka takaa sekä viljelijälle että viljelijän tuottaman ruoan ostajalle reilun ja molempia osapuolia hyödyttävän vaihdon.

Kuinka se toimii?

Erittäin yksinkertaista: Ostaja (kuluttaja) lähestyy paikallista, vastuullista viljelijää ja pyytää ostaakseen tuoretuotteita. Maanviljelijä harkitsee tätä ehdotusta. Jotkut saattavat hylätä, mikä johtuu siitä, ettei heille ole tullut mieleen heidän nykyisen riippuvuutensa korporaatioiden kontrolloimasta markkinointijärjestelmästä olevan täysin kestämätön tila Schwabin ehdottaman ohjelman puitteissa.

Kukaan hyvä maanviljelijä ei hylkää mahdollisuutta tehdä liiketoimintaa lähinaapureiden kanssa, jotka etsivät positiivista rahavastinetta maatilalla tuotetusta ruoasta. Varsinkin kun viljelijäyhteisö ymmärtää, että heidän tuleva elantonsa riippuu yhä enemmän markkinapaikan perustamisesta oman tilan välittömään läheisyyteen. On ihmisiä, jotka eivät halua – tai eivät enää voi – ostaa peruselintarvikkeita yritysten omistamista super- ja hypermarket-ruokaketjuista.

Taitava maanviljelijä

Taitava maanviljelijä näkee kirjoituksen seinällä ja havaitsee, että täysin hänen hallintansa ulottumattomiin jäävän kansallisen ja maailmanlaajuisen manipulointijärjestelmän orjuus on resepti katastrofiin. Tällainen viljelijä etsii turvallisia paikallismarkkinoita – sellaisia, joissa kuluttajat haluavat ostaa suoraan tilalta ilman, että välimies tekee leikkauksen. Tämän on oltava tie eteenpäin, jos toivottu lopputulos on maan turvallinen tulevaisuus. Jokainen älykäs maanviljelijä tunnistaa tämän ja ottaa vakavasti vilpittömän pyynnön toimittaa tilalla kasvatettuja tuotteita niille, jotka haluavat niitä ostaa.

Taitava kuluttaja 

Taitava kuluttaja etsii tuoreita, terveellisiä, maukkaita ja laadukkaita ruokia, joilla kasvattaa perhettään tai yksinkertaisesti ruokkia itseänsä. Hän ymmärtää, että mahdollisuus hankkia tällaista ruokaa ”suoraan tilalta” on paras mahdollinen ratkaisu. Säännöllisesti tämän tilalla kasvatettuja tuotteita ostamalla luotu side paikalliseen maanviljelijään tarjoaa voimakkaan liittolaisuuden tuleville ajoille: Kun kaupallinen elintarvikeketju joutuu globaalin hallinnan arkkitehtien julman väliintulon kohteeksi, pulasta tulee normi. Sellaiset ajat eivät ole enää spekulointia. Ne ovat ovellamme.

Taitava maanviljelijä ja taitava kuluttaja – yhdessä

Niin kuluttaja kuin viljelijäkin voi tehdä aloitteen osapuolien yhteentuomisessa.

Kutsu kokoon ”pyöreän pöydän” kokous paikallisessa kylätoimikunnassa, kaupungintalolla tai ihan vain kotonasi. Kutsu yhteen tuon pöydän ympärille yksi tai kaksi maanviljelijää ja muutamia ihmisiä, jotka haluavat saada ruokaa suoraan tilalta. Jotkut voisivat olla jopa valmiita keskustelemaan oman sopimusmaanviljelijän hankkimisesta tuottamaan tarvittavia peruselintarvikkeita – hyvälaatuista ruokaa, joka on kasvatettu ilman kemiallisia torjunta-aineita.

Viljelijät tarvitsevat varman tulon. Kuluttajat tarvitsevat turvallisen ja ravitsevan paikallisruoan lähteen. Kohtuulliset hinnat molemmille osapuolille sekä toimitus tai tilalta nouto voidaan sopia ystävällisesti ja epämuodollisesti. Kyseessä ei ole puhtaasti ”liiketoiminta” termin vanhassa merkityksessä vaan myös yhteisöllisyyden luomista – aikana, jolloin se on traagisesti laiminlyöty. Supermarkettien mukavuuskulttuurit ovat tuhonneet yhteisöjä lujittavat siteet.

Tämän ”läheisyysperiaatteen” ympärille rakennetaan uusi kaupankäynti-, vaihto- ja jakokäytäntö. Tämä on yksi varma tapa vastustaa tehokkaasti Klaus Schwabin maatilamurhaa ja uuden maailmanjärjestyksen suunnitelmaa elintarvikeketjun globaaliksi hallitsemiseksi.

Tapoja tukea paikallista kauppaa ovat myös maatilakaupat, markkinat, laatikkojärjestelmät ja ruokaosuuskunnat. Lisätietoja läheisyysperiaatteesta ja yhteisön elvyttämisestä löytyy englanniksi kirjoittajan julkaisussa ”Creative Solutions to a World in Crisis”.

Nouse eturintamaan ja uudista yhteisösi – alusta alkaen!

---

AvoinMedia julkaisee A. V. Ratian kääntämän artikkelin Julian Rosen ystävällisellä luvalla.
Artikkeli on julkaistu alunperin 23.11.2021 Global Research -sivustolla otsikolla ”Death Sentence of WEF’s ’Great Reset’: Uniting Local Farmers with Local Buyers. The Imperative of Our Time”. Kirjoittajan kotisivuilla artikkeli on julkaistu 25.11.2021 otsikolla ”The Proximity Principle”.

Suoma(a)laiset maalaisjärki-korjauksen pioneereja?

Kansamme vietiin 90-luvulla suurella hulinalla – joku voisi sanoa huijauksella – Euroopan unionin jäseniksi. Jäsenyyttä himoinneet neuvottelijat eivät katsoneet tarpeelliseksi suojella pohjoisen karuissa olosuhteissa ravintoa tuottavien ihmisten oikeuksia tai osaa – pienen Suomen maatalous jyrättiin toisarvoiseksi suurten eteläisten tehotuottajamaiden bisneksen tieltä parilla artiklalla.

Kuitenkin vähitellen, vähäeleisesti katajainen kansamme on onnistunut luomaan tapoja suojella mahdollisuuksiaan saada ja säilyttää puhdas ravinto mahdollisuutena myös vähävaraisemmille ja/tai kaupungeissa asuville. Selkeästi menestyksekkäimpiä tapoja – ainakin maalla edelleen säilyneen yksityisten ihmisten omaehtoisen yhteistoiminnan lisäksi – on ollut REKO-ruokapiirit.

REKOt toimivat itse asiassa melkein täysin Rosen oppien mukaan. Facebookin suljetuissa ryhmissä eri puolilla Suomea ruoan tuottajat – pääosin pientuottajat – ilmoittavat tarjolla olevia, usein luomulaatuisia tuotteitaan. REKO-ostajat varaavat tarjonnasta Facebookin kautta omansa. REKO-piirin yhteiseen paikkaan ja aikaan tuottajat sitten toimittavat ja ostajat noutavat tuotteet.

Itse olen hyötynyt ja nauttinut REKO-ruokapiirien (Pirkanmaan alueella on useampia) tarjonnasta lähinnä äitini ahkeran asiakkuuden myötä. Luomulaatuista lihaa ja munia tuottajilta, jotka huolehtivat eläimistään… perunaa, sipulia, lehtikaalia, kalaa, valmiiksi leivottua leipää, pasteijoita ja jos vaikka mitä. Hinta on reilu ja ilo bonuksena, kun rahat meni ihmiselle yhteisöön, ei keinottelijalle.

REKO-ruokapiirit listana (päivitetty 4.12.2020) Fb-ryhmässä ”REKO Lähiruokarengas”
REKO-ruokapiirit kartalla ”Ruokasektorin koordinaatiohankkeen” sivuilla aitojamakuja.fi

Johanna L

Aiheeseen liittyy

Rectenwald, Michael | AvoinMedia (13.11.2021): Mikä ”Great Reset” – Suuri uudelleenkäynnistys?

Silvennoinen, Eeva | AvoinMedia (15.12.2020): Suuri nollaus – lopun alku

Lue myös

©Luomu & Vegaani Incorporated

Kuva: Johanna L