Vainokäräjät vai vainoharhakäräjät?

Meneillään on Vainokäräjät, joita AvoinMedia seuraa.

Helsingin käräjäoikeudessa tuomaroidaan Ylen toimittaja Jessikka Aron ja puolustusvoimien työntekijän, sotatohtorina tunnetun Saara Jantusen teologian tohtori Juha Molaria vastaan nostamassa jutussa. Aro ja Jantunen syyttävät Molaria vainoamisesta, joka on ilmennyt mm. julkisiin tilaisuuksiin osallistumisena sekä Aron ja Jantusen Molarista esittämien väitteiden oikaisemisena.

Tohtorinväitöskirjansa Molari teki evankeliumeista redaktioanalyysia ja psykolingvistiikkaa käyttäen, toisin sanoen vertasi mitä lisätään, mitä korostetaan ja mitä jätetään pois tarinaa kuljetettaessa. Molarilla on lisäksi tradenomin tutkinto. Molari on kirjoittanut eri medioihin 1980-luvulta asti, satunnaisesti myös venäläiselle RT-kanavalle.

Tällä hetkellä Molari elää köyhyysrajan alapuolella työskennellen osa-aikaisena wc-siivoojana – ansaiten 10 € brutto per päivä.

AvoinMedian aiemmat, taustoittavat ja laajempaa tulkintakehikkoa hahmottelevat artikkelit ovat Vainokäräjät alkoivat, Vainon valtakunnassa ja Kuka saa sanoa, kuka ei?

Asetelmat

Vainokäräjät ovat osa isompaa kokonaisuutta, jossa massamedia(a edustava) Ylen toimittaja Jessikka Aro on ollut ja on osallisena useissa eri oikeusjutuissa kansalaismedian kansalaisjournalisteja vastaan. Näitä ovat MV-oikeudenkäynti (R 19/24) eli Jessikka Aro vs. edesmennyt Ilja Janitskin – Janitskin haettiin Andorrasta Anne Bernerin allekirjoittamalla luovutuspyynnöllä – sekä Jessikka Aro vs. Johan Bäckman.

Bäckman on hakenut valituslupaa Hovioikeuden tuomiosta Korkeimpaan oikeuteen 28.8.2020 ja Jessikka Aro viimeisenä mahdollisena päivänä 14.9.2020. Syyttäjä ei ole hakenut valituslupaa, mikä kertonee, että HO:n antamaa ratkaisua on pidetty oikeana.

Samaan kokonaisuuteen kuuluvia, tulossa olevia oikeudenkäyntejä ovat Jessikka Aro vs. Reformi-studio sekä nyt uusimpana Jessikka Aro & Saara Jantunen vs. Juha Molari.

Yhdistävä tekijä kaikissa oikeudenkäynneissä on asetelma massamedia(n edustaja) vs. kansalaismedia(n toimijat), NATO-myönteiset vs. NATO-kriittiset ja Venäjäfoobikot vs. Venäjään neutraalimmin suhtautuvat, Länsi vs. Itä.

Maanantaina 14.9 2020

Maanantaina luettiin syytteet ja kuultiin avauspuheenvuorot. Saara Jantunen syyttää Molaria vainoamisesta vuosina 2014–2017, samoin Jessikka Aro. Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen tuntuu olevan tietoinen, etteivät vainoamisen ja vainoamiseen liittyvän pelottelun tunnusmerkit täyty. Tällä hetkellä ovat rahavaatimukset pääasiana — yhteensä yli 100 000 euroa, keksittiin mikä rikosnimi tahansa loppulausuntoon. Kunnianloukkauksen perusmuotoinen ja törkeä tekomuodot edellyttävät tahallisuuden todistamista. Syyttäjä Hämäläisen 15.9.2020 ilmaiseman uuden tulkinnan mukaan kunnianloukkaus ei enää ikinä vanhene, jos tekstit ovat internetissä.

Syyttäjä toteaa some-kirjoittelun riistäytyneen käsistä. Syyttäjän mielipiteeseen voi yhtyä: asiallisen keskustelun sijaan yleinen keskustelutapa useilla some-foorumeilla on ampua viestintuoja alas henkilöönkäyvällä nimittelyllä.

Aro ja Jantunen ovat epäilemättä saaneet oman osansa, mutta niin on Molarikin – jopa hänen kotiovellaan on käyty kertomassa, että hänet ja hänen perheensä tapetaan. Osa Molarin kokemasta loanheittokampanjasta on mitä suurimmalla todennäköisyydellä saanut alkunsa Aron ja Jantusen leimattua Molarin Kremlin infosoturiksi, Putinin trolliksi ja harhaiseksi aktivistiksi. Tässä oikeudenkäynnissä syyttäjän tulee kuitenkin osoittaa, että Aron ja Jantusen kokemaa nimittelyä ei olisi syntynyt ollenkaan ilman Molarin myötävaikutusta.

Onko toimittaja julkisuuden henkilö?

Aron asianajaja Martina Kronström (Sotamaa & Co Oy) on toistuvasti esittänyt, että Jessikka Aro ei ole julkisuuden henkilö.

[Julkisen Sanan] Neuvosto on Journalistin ohjeita tulkitessaan ollut sitä mieltä, että julkisuudessa esiintyvien henkilöiden on asemansa perusteella siedettävä tavanomaista kovempaa kritiikkiä. Neuvosto on hyväksynyt myös henkilöön kohdistuvan kärkevänkin arvostelun, jos kritiikki kohdistuu taloudellisen, yhteiskunnallisen tai poliittisen vallan käyttäjään.

Myös toimittaja lasketaan yleensä tähän joukkoon. Hänen ammattinsa ja työnsä tulokset ovat lähtökohtaisesti julkisia ja niiden kuuluu olla kaikkien arvioitavissa. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa toimittaja on, sitä enemmän hänen on siedettävä työrooliinsa liittyvää ikävääkin kritiikkiä. […]

Neuvosto korostaa sitä, että toimittajan työ sekä sen tulokset ovat julkisia ja kaikkien arvioitavissa sekä kritisoitavissa rankkaankin sävyyn, mutta toimittajan henkilöön ja hänen lähipiiriinsä kohdistuviin uhkauksiin viranomaisten on suhtauduttava nykyistä vakavammin. Muutoin ne nousevat vakavaksi sananvapauden esteeksi. Julkisen sanan neuvosto edellyttääkin, että poliisi ja syyttäjä suhtautuvat nykyistä aktiivisemmin tällaisiin sananvapautta uhkaaviin rikoksiin

Julkisen sanan neuvoston lausuma 6114/L/16

Mielenkiintoista kyllä, Jessikka Aron työnantaja Yle uutisoi käräjäpäivästä jättämällä kaikkien muiden asianosaisten nimen mainitsematta, vain Aro oli esillä julkisuudessa (Merja Niilola: Käräjäoikeus pui uutta epäilyä toimittaja Jessikka Aron vainoamisesta). Artikkeli on mallikelpoisen epämääräinen ja toistaa virheellisiä väittämiä, jotka esitetään kanteissa.

Tiistaina 15.9. 2020

Syyttäjä on kekseliäällä päällä ja madaltaa rikoskynnystä lanseeraamalla uuden rikosnimikkeen: “keljuilurikos”. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka innovatiivinen OM Anna-Maja Henrikssonin parhaillaan valmistelema maalittamislaki tuleekaan olemaan – ja mitkä ovat seuraukset poliittisten oikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömälle sanan ja mielipiteen vapaudelle.

Molari ottaa esiin NSA-tietovuotaja Edward Snowdenin paljastukset JTRIG-tekniikasta (Joint Threat Research Intelligence Group). JTRIG sisältää useita erilaisia työkaluja, Molarin tarkoittama on manipulointi keksityillä uhrikertomuksilla, joiden avulla vainoajaksi nimetyn henkilön maine ja elämä tuhotaan. Menetelmä on käytössä FVEY-liitoumalla ja NATOlla, mikä tiedetään Snowdenin ansiosta. Valeuhreille lähetetään valeuhkauksia omien toimesta, joista sitten syytetään esimerkiksi Venäjää tai neutraloitavaksi määrättyä henkilöä.  Molari ei väitä, että Aro ja Jantunen eivät olisi oikeasti kärsineet, vaan pohtii mahdollisuutta, että heidän kärsimyksensä sopivat erinomaisesti tälle paljastuneelle infosodankentälle

Molarin ajatus ei ole tuulesta temmattu: Vuonna 2018 Anonymous-hakkerilegioona julkisti brittiläisen Valtiotaidon instituutin (Institute for Statecraft) ja sen alaisen Integrity Initiativetrolliverkoston asiakirjoja. Asiakirjat on myönnetty aidoiksi.

Hyväntekeväisyysjärjestönä esiintyneen trolliverkoston hakkeroitujen asiakirjojen joukossa on luottamukselliseksi luokiteltu alihankkijan toimintaehdotus nimeltään “Combatting Russian Disinformation – Launching an Online Communications Campaign to Inform, Debunk and Combat Statesponsored Propaganda”.

Kyseisessä asiakirjassa kuvataan menetelmiä, joilla verkossa tehtävä kampanja toteutetaan: Venäjän disinformaatiota käsitteleviä artikkeleita levitetään luotettavien medioiden kautta samalla, kun nimetään ja häpäistään vastustajiksi kategorioituja henkilöitä. Länsimaisessa mediassa tulee moninkertaistaa sisältö, jossa kerrotaan Venäjän disinformaatiosta rummunkuminaefektin aikaansaamiseksi (kommunikaation toisto, resonointi) sekä luomalla omia “itsenäisiä” vastainformaatiosivustoja, jotka Google rekisteröi paremman näkyvyyden aikaansaamiseksi.

Sosiaalisen median kampanjoita aloitetaan Twitterissä, Facebookissa, LinkedInissa ja vastaavissa alustoissa moninkertaistamaan tarkoitusta varten tuotetun sisällön levitys. Wikipediaan luodaan tarkoituksenmukaisia sivuja, joissa listataan Venäjän tukemia propaganda-sivustoja ja muita relevantteja aiheita. Hankkeeseen vedetään mukaan uskottavia, riippumattomia kirjoittajia ja puhehenkilöitä. Kohdemaita ovat erityisesti sellaiset maat, joissa on tulossa vaalit.

Vasta-aktivismioperaatioilla “nostetaan hintaa” poliittisesta aktiivisuudesta nimeämällä ja häpäisemällä henkilöitä ja sivustoja, jotka on “saatu kiinni valeuutisoinnista”, rajoitetaan kohteiden näkyvyyttä verkossa, tuhotaan ansainta varoittamalla mainostajia – heidän oma maineensa “saattaa kärsiä”, jos he jatkavat yhteistyötä nimettyjen tahojen kanssa.

Vasta-aktivismioperaatiokeinona mainitaan myös oikeusjuttujen nostaminen mediasivustoja vastaan, jotta ei-toivottu sisältö saadaan poistettua.

Musta tuntuu

Salissä käsitellään Aron yhteyksiä amerikkalaiseen informaatiosotaupseeriin Joel Hardingiin. Aroa kiusaa, kun tuttavuus nostetaan esiin aika ajoin ja häntä pidetään informaatiosoturina (NATO-trollina). Molaria kiusaa se, että Harding ja muut Aron tuttavapiiriin kuuluvat tiedustelupalvelujen ihmiset keskustelevat Molarista tuntematta häntä ihmisenä ja pitäen häntä Venäjän trollina. Harding on käyttänyt Aron New York Timesille antamaa haastattelua RAND -ajatushautomolle kirjoittamassaan kirjassa (s. 45, alaviite 108).

Tiina Keskimäen Twitter-tili

Käräjäsalissa kuullaan, että Molari on videoinut vain Aroa Kansallisteatterissa olleessa ulkoministeriön järjestämässä Maailma kylässä -paneelikeskustelussa 28.5.2016. Tarkastettuna osoittautuu, että Molari on kuvannut kaikkia panelisteja (Aro, Jarmo Koponen, Husu Hussein).

Molari kysyy, miksi Aro valehtelee oikeudessa. Asianajaja Kronström myöntää, että Arosta on vain tuntunut siltä, että hän oli kuvauksen ainoa kohde. Aro ei ole tiennyt, mitä Molari tilaisuudessa kuvasi. Tuntemus/luulo päätyi kuitenkin vainoamistodisteeksi.

– Syytösten täytyy perustua faktoihin

– Syytteiden täytyy olla perusteltuja

– Syytteille on löydettävä näyttöjä

– Lain soveltamisen ja siihen liittyvän oikeuden käytön on oltava ennakoitavaa, ei mielivaltaista 

– Oikeuden käyttö on johdettava laista

– Tunneperäiset loukkaantumisen kokemukset eivät voi riittää perusteeksi rikostuomioon

Oman tuntemuksensa oikeudessa todisteena esittänyt Jessikka Aro moitti vuoden 2016 joulukuussa somekeskustelijoita ”tunteessa pikatuomion” jakelemisesta #Sipilägate ja #Ylegate -kohujen mediavallan pääväärinkäyttäjälle.

Suomen Kuvalehti kertoo ex-yleläisten kertovan kirjassaan, että vuoden 2009 pääministerin Matti Vanhasen mielipahalla YLEn lautakasauutisoinnista perusteltu ”organisaatiouudistus” (kirjan mukaan puhdistus) keskitti YLEn suomenkielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kaiken päätösvallan yhdelle henkilölle: Atte Jääskeläiselle. Tämä suojeli valtansa avulla toista keskustalaista pääministeriä Juha Sipilää tukahduttamalla uutisointia valtiopäämiehen kytköksistä.
SK kirjoittaa: ”Ylegate-kirja antaa ymmärtää, että yhdessä, moniportaisessa linjaorganisaatiossa ja siihen istutetussa tulkinnassa ’vastuullisesta’ ja riskejä kaihtavasta journalismista Yle ei pysty toteuttamaan demokratiassa olennaista vallan vahtikoiran rooliaan.” Toukokuussa 2017 Jääskeläinen jätti YLEn. Elokuussa 2020 hänet nimitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan virkaan.

Eurooppalaiset arvot

Käsitellään Molarin artikkelia European Values -raportista. Artikkelissa kerrotaan Suomen olevan lähes huippua valeuutisten vastaisessa sodassa, sekä avataan raportin sisältöä. Artikkelin sisältämät maininnat Arosta ovat seuraavat:

[…]Tärkeänä valtiollisena tehtävänä raportti suosittelee Iso-Britannialle, Ruotsille ja Alankomaille tukea ”tutkivia journalisteja”. Hyvänä esimerkkinä mainitaan Jessikka Aro (s. 24). Myös raportti antaa listan valikoituja luotettavia ”asiantuntijoita”, joita tulisi käyttää mediassa ja viranomaisohjauksessa enemmän.[…]

2) […]Raportti nostaa uudemman kerran esille myös Suomen julkisen yleisradioyhtiön tutkivan journalistin Jessikka Aron, joka ”myös näytteli tärkeää roolia paljastamalla trollitehtaan Venäjällä vuonna 2014.”[…]

Aron valituksen aihe artikkelin suhteen on, että hän näyttää kuvassa tyhmälle.

“Raportti nimeää Suomessa tapahtuneiksi hyviksi toimiksi Venäjän uhkaa vastaan myös tohtori Saara Jantusen kirjan, joka kertoo Venäjän disinformaatiosta, häirinnän taktiikasta ja väärennöksistä, joita venäläismieliset trollit harjoittavat internetissä”, Molari kirjoittaa vainoamistodisteeksi päässeessä artikkelissaan.

Molari vastaa artikkelin kertovan eurooppalaisesta operaatiosta, jolla halutaan tuhota vaihtoehtomediat: European Values -raportissa kiitetään 21 suomalaisen päätoimittajan yhteisellä julkilausumallaan vastustavan ”valemediaa”. Kertomuksen mukaan Suomen suurimpien tiedostusvälineiden toimittajat ”näkevät nämä vaihtoehtomediat todellisena vaarana ja he asettuvat niitä vastaan”.

Raportti kiittää edellä mainittujen suomalaisten päätoimittajien lausuntoa ja toteaa päätoimittajien ”tuominneen valemedian ja niin kutsutun ’vaihtoehtomedian’ vaaralliseksi suomalaiselle yhteiskunnalle niin kuin muillekin yhteiskunnille” (s. 54).

Kuuluuko eurooppalaisiin arvoihin (European Values) todella dialogista kieltäytyminen ja väestön valmentaminen olemaan kuulematta muiden kantaa? Saara Jantusen mukaan dialogista kieltäytyminen on propagandan tuntomerkki.

Vaihtoehtomedia nähdään demokratian vastaisena, eikä osana demokratiaa kuten pitäisi. Vaihtoehtomedia on horisontaalista, vertaisverkostossa käytyä keskustelua ja alhaalta ylös suunnattua viestintää. Miksi se nähdään vaarallisena?

Muistutuksena

  • Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että hallinnossa asioivia kohdellaan tasapuolisesti sekä johdonmukaista ja ennakoitavaa päätöksentekoa, jotta samanlaisessa tilanteessa olevia kohdellaan samalla tavoin.
  • Suhteellisuusperiaate edellyttää, että julkista valtaa käytettäessä otetaan huomioon kohtuullisuuden vaatimus: kun toteutetaan lain sallimia ja asettamia tavoitteita, on kuitenkin valittava sellainen toteuttamiskeino, joka mahdollisimman vähän rajoittaa yksityisen oikeuksia. Keinojen ja tavoitteiden tulee olla oikeassa suhteessa. Viranomaisen toimien on oltava asianmukaisia, tarpeellisia ja oikein mitoitettuja.
  • Objektiviteettiperiaate edellyttää, että viranomaisen toimintaan eivät vaikuta epäasialliset vaikuttimet, ja että viranomaisen toiminta aina on puolueetonta ja myös vaikuttaa sellaiselta kansalaisen näkökulmasta.
  • Luottamuksensuojaperiaatteen mukaan hallinnon asiakkailla on oikeus odottaa ennakoitavaa ja johdonmukaista ratkaisulinjaa, joka ei yllätyksellisesti tai takautuvasti muutu. Viranomaisen päätöksenteon johdonmukaisuuteen tulee voida luottaa.
  • Tarkoitussidonnaisuuden periaate edellyttää, että viranomaiselle lainsäädännöllä annettua julkista valtaa käytetään siihen tarkoitukseen, johon se on tarkoitettu. Toimivallan ylittäminen tai epäasialliset vaikuttimet päätöksenteossa ovat tarkoitussidonnaisuuden periaatteen vastaisia. Periaatetta voidaan pitää muiden hallinnon oikeusperiaatteiden ”kattoperiaatteena”, ja minkä tahansa periaatteen rikkominen tarkoittaa samalla myös tarkoitussidonnaisuuden periaatteen rikkomista.

HUOM Kunnianloukkaus laissa

Rikoslain 24 luku (9.6.2000/531) Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta,
9 § (13.12.2013/879) Kunnianloukkaus

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Muuta huomioitavaa

  • Jos vainon määritelmiä väljennetään, niin silloin mikä tahansa julkisuudessa toimimisen arvostelu voidaan katsoa vainoksi.
  • Arolla ja Jantusella on yhteyksiä turvallisuusviranomaisiin, koska heidän kantojaan on huomioitu informaatiovaikuttamisen julkisissa keskusteluissa ja kuultu asiantuntijoina. Näitä yhteyksiä ei pidetä ongelmana, vaikka ne ovat ilmeisiä. Ylimitoitettua viholliskuvaa esittelemällä ajetaan vapaata internetiä ja sananvapautta alas yhteistyössä turvallisuusviranomaisten, median ja internet-toimijoiden kanssa. Tämä on erittäin vahingollista kansalaisyhteiskunnalle ja demokratialle.
  • Yksittäisiä ihmisiä ja organisaatioita on kytketty matalalla kynnyksellä venäjämielisiksi tai informaatiovaikuttamisen tahoiksi. ( esim. Elina Grundström ja Peter Saramo Jantusen Infosota-kirjasessa). Kirkko ja kaupunki -lehdessä on kytketty joukko herätyskristillisiä toimijoita Venäjämielisyyteen ja Trumpin kannattajiksi (mm Patmos ja TV7) altistaen heidät vainolle.

Trolli-rallia voi seurata myös Reformi-studion kautta

Myös kansalaismedia Reformi-studio seuraa Vainokäräjiä. Molarin Reformi-studiolle jälkeenpäin antamassa haastattelussa tuomari Petra Spring sai kehuja siitä, että antoi Molarille saman verran aikaa käyttöön kuin asianomistajillekin, mikä ei ole ollut kaikkien tuomarien käytäntö kansalaismedioita ja -toimittajia vastaan nostetuissa oikeusjutuissa.

Haastattelussa Molari mainitsi myös, että ei anna haastatteluja muille kuin Reformi-studiolle; Reformi-studio julkaisee leikkaamattomana joten sanottu tulee esiin kokonaisuudessaan. Molari naurahti, että muut mediat eivät tosin ole haastattelua pyytäneetkään, eivät ole kiinnostuneita hänen kantaansa esittämään.

Juha Molarin tunnelmat toisen käsittelypäivän jälkeen

Reformi-studiolla myös Vainokäräjien Twitter-liveseuranta:

istunto 14.9.2020
istunto 15.9.2020

Reformi-studion Panu Huuhtanen ja Tiina Keskimäki ovat itse 23.10.2020 Helsingin hovioikeudessa vastaamassa: Jessikka Aro valitti Helsingin käräjäoikeudenpäätöksestä käräjätuomari Simo Kolehmaisen päätettyä, ettei Aron vaatimalle kritiikki- ja lähestymissuojalle ole perusteita:

Aron käsitteleminen häiritsevällä tavalla Huuhtasen ja Keskimäen ohjelmatoiminnassa ja verkkoviesteissä ei merkitse Aron uhkaamista, seuraamista, tarkkailemista, yhteyden ottamista häneen, eikä sitä voida pitää näihin tekotapoihin rinnastettavana toimintana. Edellä olevan perusteella käräjäoikeus katsoo, ettei asiassa ole selvitetty Huuhtasen ja Keskimäen vainonneen Aroa rikoslain 25 luvun 7 a §:ssä tarkoitetulla tavalla.

10.1.2020 (R 19/8707), s. 38

PÄIVITYS 16.9.2020 klo 07:05: Lisätty Juha Molarilta saatu tieto siitä, että internetissä olevat kunnianloukkaukset eivät vanhenisi. Linjaus lienee tulossa OM Anna-Maja Henrikssonin kehittelemään uuteen maalituslakiin.

LIITE
Juha Molarin kirjallinen vastaus käräjäoikeudelle
+ avauspuhe pääkäsittelyssä

Kuva: Military_Material (CC0); Wikimedia Commons (CC0), pxhere (CC0), stux (CC0) via Pixabay (CC0); Pikist (CC0), Pikist (CC0), YLE, Maria Mitrunen(?)
Kuvanmuokkaus: Johanna L
*[Tekijänoikeuslaki 25 § (24.3.1995/446) Julkistetun tai luovutetun taideteoksen käyttäminen (22.5.2015/607) Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia: 1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä 2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.]

5 comments

  1. Vainomisesta on säädetty rikoslain 25 luvussa ”Vapauteen kohdistuvista rikoksista”

    Joten vain sellainen vainoaminen on rikos, joka täyttää myös ”vapauteen kohdistuvasta rikoksista” tunnusmerkistön.

    Esim. kirja-arvostelu ei rikos vapautta vastaan.

    Pistää miettityttämään tohtorin, joka on erikoistunut informaatiosotaa, ammattitaitoa.

    Lähestymiskielto käräjien tuomiossa ( Panu vs Jessi) tuomari nimenomaan mainitsee, että ( sivu 37 ):

    Vainoaminen on lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vapauteen kohdistuva rikos.

    Kotimaisten kielten keskus on kertonut otsikoista näin:
    Otsikot ojennukseen
    Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä
    tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy
    myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti
    yleiskuvan jutusta.
    http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2483

    Lähteitä:
    Lainkirjoittajan oppaan mukaan sanan merkitystä ei saa määritellä muuksi kuin se on yleiskielessä ( Lainkirjoittajan opas s.455 )

    Click to access lainkirjoittajan_opas_low_20130904.pdf

    Kotimaisten kielten keskus on kertonut otsikoista näin:
    Otsikot ojennukseen
    Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä
    tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy
    myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti
    yleiskuvan jutusta.
    http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2483

    KKO:2014:7

    17. Rikoslain 3 luvun 1 §:n esitöiden mukaan
    rikosoikeudellinen «laillisuusperiaate» tarkoittaa muun muassa sitä,
    ettei tuomioistuin rangaistussäännöstä soveltaessaan saa mennä lain
    kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää tai korjata lakia
    analogiapäätelmään turvautumalla. Tuomioistuin ei saa poiketa
    lakitekstin yleiskielen mukaisesta tai juridis-teknisestä merkityksestä.
    Lainsäätäjän käyttämät käsitteet, niin kuin myös konkreettisen
    tapauksen ja abstraktin oikeusnormin vastaavuuden toteaminen,
    edellyttävät soveltamistilanteessa lainkäyttäjän tulkintaa.
    Laillisuusperiaatteen tavoitteena on taata oikeusturvan ja ennakoitavan
    laintulkinnan toteutuminen (HE 44/2002 vp s. 29 ja 34).

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140007?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    KKO:2004:109

    16
    Lainsäädännössä käytetyt käsitteet on yleensä, ellei niitä erikseen ole
    laissa määritelty, ymmärrettävä siinä merkityksessä, mikä niillä on
    yleisessä kielenkäytössä.

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040109?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    Tykkää

    • Minun nähdäkseni, sen perusteella mitä asiaa ajava syyttäjä on sanonut — VKS Raija Toiviainen vaati 44 kpl Molarin blogikirjoituksia mukaan osoittamaan vainon jatkuvuutta — kyseessä on VKS Toiviaiselle annettu projekti, jolla hän hakee tuomioistuimesta ennakkopäätöstä OM Anna-Maja Henrikssonin maalittamislakia varten.

      Tiedetään myös, että UM on aiemmin ollut aktiivinen Molarin suhteen koska hän kirjoittaa/kirjoitti venäläisellekin medialle, joten Molari ehkä vain sattui sopimaan tarkoituksiin,

      Jatkan tapauksen seuraamista sen yleisen kiinnostavuuden vuoksi.

      Lisäys: Ainoastaan yksi (1 kpl) todisteena esitetyistä Molarin blogeista mahdollisesti, siis ehkä, täyttäisi kunnianloukkauksen tuntomerkit, muissa ei ollut mitään normaalista poikkeavaa.

      Tykkää

  2. Ongelmasi on, että otat Juha Molarin kaikki kirjoitelmat sananmukaisesti totuutena, vaikka Molarilla on pitkä historia asioiden vääristelyssä ja valehtelussa. Kirjoitat, että Molarin kotiovella olisi käyty kertomassa, että tämä tapetaan.

    Asiahan ei pidä paikkaansa, vaan jollain blogilla oli käyty kuvaamassa kerrostalo jossa Molari asuu. Molaria ei mainittu sanallakaan koko jutussa vaan Molari itse teki asiasta suuren numeron. Sama juttu murhauhkausten kanssa, ne ovat kaikki Molarin mielikuvituksen tuotosta. 12 vuoden vihakirjoittelun jälkeen Molarilta löytyi käräjäoikeudelle vain 4 todistetta itseensä liittyvää ”uhkausta”, joista mitään ei voi edes pitää uhkauksena. Sitäpaitsi käräjäoikeudessa Molari on syytettynä rikoksesta, ei kukaan muu joten Molari voi toimitella mitä tahansa asiaanliittymätöntä käräjäoikeudelle, jota ei tietenkään oteta huomioon.

    Tarkkuutta kun kirjoitat valheita, niistä jää kiinni. Itseasiassa koko kirjoituksesi on olemista Molarin äänitorvena, koska ei pysty puusilmäisyyttäsi näkemään mikä mies on Juha Molari. Molari on Janitskinin persekarva. Ennen kasvamistaan Janitskinista Molari oli erotettu kirkosta väkivaltaisten kirjoitustensa johdosta ja sitä vihakirjoittelua Molari on jatkanut nyt 12-vuotta.

    Tykkää

    • Kiitos kommentistasi. Kuten toisen artikkelin (Vainokäräjät: Peilisali) alussa kirjoitan: ”AvoinMedia ei yritä ratkaista syyllisyys-kysymystä, se on käräjäoikeuden tehtävä, aivan toisen ammattikunnan kuin median. Artikkelien tarkoitus on tarjota erilaisia näkökulmia tarkasteluun; lukijan itsensä tehtäväksi jää muodostaa oma mielipiteensä.”

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Pakollinen Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s