Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD) julkisti toukokuun alussa luottamusarvioinnin loppuraportin Drivers of Trust in Public Institutions in Finland, jossa arvioidaan avaintekijöitä Suomen hallitukseen ja virallisinstituutioihin kohdistuvassa luottamuksessa. Raportti on tehty läheisessä yhteistyössä Suomen valtiovarainministeriön julkisten suhteiden osaston kanssa. Luottamustutkimus deklassifioitiin 12.4.2021.
Suomea kuvaillaan korkean luottamuksen yhteiskunnaksi, jossa 64% väestöstä (2019) luottaa hallitukseen, virkamiehiin ja virkavaltaan, vaikka laskua tunnetussa luottamuksessa onkin tullut 12% vuodesta 2007, jolloin luottamus oli 76 prosenttiyksikköä. OECD-maiden keskiarvo on 45%.
Luottamus poliisiin (85%), virkamiehiin (66%), hallitukseen (61%), eduskuntaan (53%) ja kunnallishallintoon (52%) on korkealla. Vastaavasti vain 30% vastanneista uskoo mahdollisuuksiinsa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin, raportista selviää.
OECD:n suositukset luottamuksen palauttamiseksi ja lisäämiseksi ovat järjestyksessä
- hallituksen luottamusmittausten parantaminen
- palvelujen suunnittelun ja toimittamisen, reagointikyvyn parantaminen
- sisällyttävän politiikanteon luotettavuuden parantaminen
- avoimuuden vahvistaminen poliittisen tehokkuuden ja osallistumisen parantamiseksi
- rehellisyyden (integrity) tukeminen luottamuksen tuottamiseksi tottelevaisuusvelvoite-kontrollin sijaan (promote trust over compliance-oriented control)
- reiluuden ja syrjimättömyyden varmistaminen
Raportti perustuu markkinointitutkimuksen yhteydessä tehtyyn kyselyyn, otanta 1011 henkilöä, ja toisen käden lähteistä saatuun informaatioon.
”Olemme OECD:ssa vakuuttuneita siitä, että Suomen esimerkki toimii esikuvana ja inspiraation lähteenä muille maille.”
Raportin laatimiseen osallistuneiden valtiovarainministeriön henkilökunnan jäsenten laatima tiedote summaa: ”Luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Luottamus on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Jos luottamuksen eriytymiskehitys syvenee, se saattaa heikentää yhteenkuuluvuutta ja Suomen kykyä selviytyä väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksista johtuvista haasteista. […] Kansalaisyhteiskunnan toimijoille olisi annettava säännöllisemmin palautetta heidän osallistumisestaan ja panoksestaan yhteiskunnan hyväksi. Erityisen tärkeää olisi edistää edustuksellisten deliberatiivisten osallistumismenetelmien ja dialogien käyttöä ja varmistaa, että myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevilla on mahdollisuus osallistua. Näin voidaan varmistaa suomalaisen demokratian jatkuvuus.”
Kommentti:
OECD:n raportin mukaan luonnosta ja luonnon kanssa elävät, indoktrinoimattomat ja yhteiskunnasta syrjäytetyt köyhät eivät luota suomalaisiin virallisinstituutioihin eivätkä hallitukseen, mikä heikentää Suomen kykyä selvitä poliittisten päätösten (kuten ”koronatoimien”) kasvattamasta työttömyydestä ja muista nykyhetken haasteista.
Ratkaisuna ei esitetä ennakoitavaa ja luotettavaa toimintaa.
Yritin tavoittaa pääministeriä kysyäkseni kunnallisvaalien siirtämisestä, kansanedustaja Päivi Räsäseen hänen uskonnollisen vakaumuksensa takia kohdistetusta, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen toteuttamasta vainosta, myslikuiteista ja muutamasta muusta asiasta, mutta pääministeri oli valitettavasti taas vapaaehtoisessa karanteenissa altistuttuaan vaikeasti vastattaville kysymyksille. Pääministerin kansliasta kerrottiin, että nämä asiat eivät kuulu julkisuuslain piiriin. (sarkasmivaroitus)
Artikkelin kuvat: Joensuun Ilosaaressa kasvava, Suomi100-juhlavuonna istutettu (Suomen) Tulevaisuuden kuusi ja sen muistotaulu. Ilosaari toimi vuoden 1918 sisällissodassa valkoisen armeijan vankileirinä punaisille. Kuvaaja ”Nimimerkki Elkko Mustonen”
AM 