Lääketieteelllisessä aikakauslehdessä British Medical Journalissa (BMJ) otetaan kantaa terveydenhuoltohenkilökunnan rokotepakkoon. Joukko professoreita, tutkijoita ja lääkäreitä vastustaa rokotepakkoa sillä perusteella, että todistusaineisto ei oikeuta pakkoa. Kirjoittajat ovat samaa mieltä Britannian ylähuoneen (House of Lords) arvovaltaisen komitean kanssa, jossa myös vastustetaaan rokotepakkoa.

Koronarokotteiden tehokkuuden ja turvallisuuden suhteen on huomattavaa epävarmuutta; lyhyellä aikavälillä näkyneet haitat sekä pitkän aikavälin haitoista puuttuva tieto edellyttävät, että ihmiset voivat antaa tietoisen suostumuksen (Informed consent) siitä, ottavatko he ns. koronarokotteen vai eivät, kirjoittajat argumentoivat lähdeviitatussa kommentissaan.

On yleisesti hyväksyttyä, että satunnaistetut, kontrolloidut kliiniset kokeet ovat ainoa tapa tuottaa kelvollista dataa lääketieteellisten interventioiden tehokkuudesta, koska havainnointiin perustuva data (observational data) on altista kontrolloimattomille ennakkoasenteille. Kuitenkin koronapiikkien satunnaistetut kokeet kestivät hyvin lyhyen aikaa, ja niissä tuotettiin dataa vain sen selvittämiseksi, estävätkö ne oireellisia tartuntoja, ei sitä, estävätkö ne infektion, sairaalaan joutumisen tai kuoleman.

Kokeet eivät tuottaneet dataa siitä, vähentävätkö koronapiikit tartuntoja vai eivät — tämä on opittu kantapään kautta, Delta- ja Omikron-varianttien nopean leviämisen myötä.

Satunnaistettujen kokeiden tähän mennessä julkaistut tulokset osoittavat, että ns. koronapiikit estivät tehokkaasti oireellisia tartuntoja muutaman viikon ajan.

Prof. Joanna Moncrieff; Prof. Peter C. Gøtzsche, tri Rufus May, tri Giovanni Dalla-Valle, tri Rachel Brown, tri Lili Dawson, tri Andrew Docherty, Prof. Gabor Keleman, tri Brian Martindale, tri John Mason, tri Gad Meyer, tri Livia Hronska, tri Tomasz Pierscionek, tri Pino Pini, tri Jessica Robinson, tri Clive Sherlock, tri Marianne Siapera, tri Federico Soldani, tri Maria Tsvetkova, tri Cathy Wield, tri Sami Timimi, tri Kasha Siubka-Wood

Pfizerin ensimmäisissä kokeissa mukana olleiden henkilöiden keskimääräinen seuranta-aika on ollut 46 vuorokautta, ja tähän lyhyeen seurantajaksoon perustuu valvontaviranomaisten myöntämä käyttölupa. Kaksoissokkotutkimuksen osalta jokainen osallistuja ei edes pysynyt kokeessa mukana loppuun asti; 6 kuukautta mukana pysyneiden koehenkilöiden määrä oli todellisuudessa vain 7% osallistuneista.

Elävän elämän data ei tue kliinisten tutkimusten dataa; kahdella annoksella koronapiikitettyjen henkilöiden saamien tartuntojen suuri määrä osoittaa, että suojateho häviää nopeasti, kirjoittajat toteavat. ”Tämä viittaa siihen, että koronapiikkien suojateho häviää nopeasti ja/tai alkuperäisessä koeasetelmassa oli jokin ennakkoasenne, mahdollisesti sokkoutuksen purkaminen koronapiikkien aiheuttamien reaktioiden (haittavaikutus) takia, tai muiden menettelytavoissa olleiden epäsäännöllisyyksien takia.”

Erittäin huolestuttavaa on, että kolmansia ja neljänsiä tehostepiikkejä ei ole testattu yhdessäkään satunnaistetussa kliinisessä kokeessa. Muu data lisäannosten tehokkuudesta ja turvallisuudesta on niukkaa.

BMJ: Evidence is insufficient to back mandatory NHS staff vaccination, says House of Lords committee

Yhteenvetona voidaan sanoa, että rokotekokeista saatu data on epäluotettavaa, menettelytapoja ei ole tutkittu satunnaistetuissa kokeissa, joten varma tieto tehokkuudesta suuntaan tai toiseen puuttuu kokonaan, kirjoittajat toteavat.

Kirjoittajat painottavat, että koronapiikkien turvallisuuden suhteen on sen sijaan selvää, että vakavia ja jopa kuolemaan johtavia haittoja esiintyy, ja näiden identifioimiseen on mennyt kuukausia. Pitkäaikaisiahaittoja ei ole lyhytkestoisissa kokeissa voitu havaita, ja ne tulevat näkyviin vasta tulevina vuosina. Tässä kohtaa korostuu myös se, että niistä ryhmitä, jotka saattavat olla erityisen alttiita haittavaikutuksille — autoimmuunitauteja sairastavat tai riskiryhmään kuuluvat — koskeva data puuttuu kokonaan. Tehosteannosten haitoista on olemattoman vähän dataa, vaikka se olisi erityisen tärkeää, koska toistuvasta altistumisesta mRNA-geeninanoteknologialle on jo pidemmän aikaa ollut olemassa turvallisuushuolia.

Toistuvat tehostepiikit luovat kumuloituvan riskin — hyöty on todentamatta.

BMJ: Evidence is insufficient to back mandatory NHS staff vaccination, says House of Lords committee

Nuorille ikäryhmille, joissa sairastuvuus ja kuolleisuus on vähäistä, sekä niille, jotka ovat jo saaneet Covid-19 -tartunnan, ja sitä kautta pitkäkestoisen luonnollisen suojan, koronarokotteen aiheuttamat haitat ylittävät jokseenkin varmasti hyödyn.

Ihmisoikeuksien ja lääketieteen etiikan keskiössä on kehollisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Koronarokotteista saatavissa oleva data ei oikeuta näiden periaatteiden ylikävelemistä. Enemmän hyvälaatuista tutkimusta samoin kuin pääsyä koronapiikkien kliinisten kokeiden dataan tarvitaan, jotta ihmisillä on mahdollisuus antaa tietoinen suostumus siitä, ottaako vaiko ei ota koronapiikkiä.

BMJ: Evidence is insufficient to back mandatory NHS staff vaccination, says House of Lords committee

Suomessa Sote-alan rokotepakosta päätetään 28.12.2021, heti joulun jälkeen. Ajoitus saattaa olla tarkoituksellinen; kuinka moni kansanedustaja tekee töitä joulunpyhinä, ja perehtyy laajasti tausta-aineistoon? Sote-alan työntekijät ovat jo aloittaneet järjestäytymisen alalle suunniteltua rokotepakkoa vastaan. Sairaanhoitajapula, jos ja kun se tulee, on hallituksen rakentama.

Ammattiliitot, jotka eivät vastusta rokotepakkoa, tulevat todennäköisesti kokemaan jäsenkatoa. Ev.Lut. -kirkossa tämä näkyy jo. Jokaisen kirkon epäonnistuneen ulostulon jälkeen joukoittain ihmisiä on eronnut.

Kommentti / RS

Uutistoimisto Reuters syyllistää koronarokotteita markkinoivassa artikkelissa rokottamattomia: ”rokottamattomat levittävät virusta”. Mainitsematta, että tiedetään rokotettujenkin levittävän virusta. Artikkelissa myös vedotaan tunteisiin ja kukkaroon, jotta maailman jokainen ihminen, tarvitsi tai ei, saisi useampia rokotesarjoja.

Artikkelin kiinnostavin tieto on, että Bill Gatesin perustaman ja rahoittaman rokotelobby Gavin (aiemmin GAVI) Reutersille puhuneet virkailijat sekä Gavin sisäiset asiakirjat osoittavat, että siirtoväeltä saatetaan evätä koronapiikki koska ”eräät rokotevalmistajat pelkäävät lakiseurauksia koronarokotteiden aiheuttamien haittavaikutusten takia.”

Gavi operoi yhdessä Bill Gatesin suoraan ja epäsuorasti rahoittaman Maailman terveysjärjestön WHO:n sekä Gatesin rahoittaman CEPIn kanssa rokotejakelija COVAXia, jossa EU:kin on mukana (COVAX:illa on ohjekirja rokotteiden kysynnän edistämisestä.).

Rokotevalmistajille on myönnetty vastuuvapaus koronarokotteiden aiheuttamista haitoista. ”Siellä missä hallitukset eivät ole kontrollissa, tämä ei ole mahdollista”, Reuters kirjoittaa

Lakitupaongelma syntyy siitä, että kansalaisjärjestöjä ei voi käyttää apuna koronapiikkien jakelussa, koska niillä ei ole rokotevalmistajien saamaa vastuuvapautta haittavaikutusten suhteen. Kansalaisjärjestöt eivät uskalla ottaa riskiä lakitupareissusta, joka voi realisoitua kun yksi tai useampi siirtoväestön edustaja saa koronapiikistä haittavaikutuksia.

Rokotejakelu kansalaisjärjestöjen avulla voitaisiin toteuttaa vain, jos rokotevalmistajat hyväksyvät vastuun haitoista, Reuters kertoo. Mutta sitähän ei tapahdu — kuka toimitusjohtaja muka luopuisi riskittömästä bisneksestä?

Bill Gates rahoittaa rokotevalmistajiin sijoittavan säätiönsä kautta paitsi rokotelobbausta ja -tuotantoa, myös rokotteiden ottoon painostavaa ”uutissisältöä” tuottavaa mediaa sekä Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL), joka antaa asiantuntijalausuntoja hallitukselle ja mediassa. THL on vastuussa Suomen rokoteohjelmasta, mukaan lukien haittatietojen kerääminen. THL hoitaa huonosti pestinsä tietojen kerääjänä.

THL:n ylilääkäri, tv:sta tuttu Hanna Nohynek istuu Bill Gatesin säätiön rahoittaman Kansainvälisen rokoteinstituutin (International Vaccine Institute, IVI) johtoryhmässä. Toisen tv-kasvon, kaupallista rokotetutkimusta lääkeyhtiöille tekevää Rokotetutkimuskeskusta johtavan Mika Rämetin viimekäden työnantaja, Tampereen yliopisto, on sekin saanut rahoitusta Gatesin säätiöltä.

Reutersilainen James C. Smith on Pfizerin toimitusjohtaja. Lääketurvallisuusvirastojen rahoitus tulee valvottavilta: lääkeyhtiöt elättävät lääkevalvojia palvelu- ja valvontamaksuilla. Lääkeyhtiöt neuvovat ja rahoittavat WHO:ta. Pyöröovet viuhuvat virastojen ja lääkeyhtiöiden välillä. Lainlaatijat sijoittavat lääkeyhtiöiden osakkeisiin.

Olen ripotellut tähän kommenttiin vain murto-osan sirpaletiedosta, joka kokonaiskuvaan ladottuna luetaan: Järjestelmän korruptio.

Lähteet:

British Medical Journal, BMJ (3.12.2021): Evidence is insufficient to back mandatory NHS staff vaccination, says House of Lords committee

Reuters (16.12.2021): Refugees lack COVID shots because drugmakers fear lawsuits, documents show

Aiheeseen liittyy:

Sotelaiset järjestäytyvät vastustamaan rokotepakkoa — Anna tukesi

Sairaanhoitajan kirje kansanedustajille tartuntatautilain rokotepakosta

EMA ei vaadi rokotehaittojen syy-seuraussuhdetta selvitettäväksi biologisten vaikutusmekanismien perusteella

Pfizerin mRNA-piikin kliiniset kokeet ”älytöntä sotkua”

Lääketeollisuuden piilotettu vaikutus politiikkaan

BigTech – k-piikkibisneksen valkopesukone

Lakimies: Pfizer tiesi k-piikin haittavaikutuksista

Suomi suunnittelee 5–11-vuotiaiden k-piikityksiä testivaiheessa olevalla tuotteella (HUOM! Tämän artikkelin jakaminen sosiaalisessa mediassa saattaa johtaa some-tilin määräaikaiseen käyttökieltoon tai sulkemiseen.)

Artikkelikuva poimittu aikoja sitten Twitteristä, tekijä tuntematon.